Kun miehet tapaavat, he saattavat kuunnella musiikkia läpi yön − Otso Karhu pitää kummisetäänsä tärkeänä kasvattajana ja auktoriteettina
Taito Palvanen opetti aikoinaan Otso Karhulle rumpujensoiton alkeet treenikämpässään Helsingin Kaapelitehtaalla. Nykyään Karhu soittaa kitaraa. Kuvan kitara on lahja kummisedältä.

Taito Palvanen opetti aikoinaan Otso Karhulle rumpujensoiton alkeet treenikämpässään Helsingin Kaapelitehtaalla. Nykyään Karhu soittaa kitaraa. Kuvan kitara on lahja kummisedältä.

Kun miehet tapaavat, he saattavat kuunnella musiikkia läpi yön − Otso Karhu pitää kummisetäänsä tärkeänä kasvattajana ja auktoriteettina

Otso Karhu kokee kummisedän olevan luottohenkilö, johon voi ottaa yhteyttä pahassakin paikassa.

Taito Palvasen ystävän poika Otso Karhu syntyi maaliskuussa 1991. Kävi niin, että Palvasta ja hänen silloista vaimoaan Anitaa pyydettiin pojan kummeiksi. Kummius oli alle kolmekymppiselle Palvaselle uusi kokemus, sillä hänen kaveripiirissään ei vielä tuohon aikaan ollut lapsia.

Helsingin Merihaassa asunut Palvanen otti kummin tehtävän vakavasti: hän tapasi kummipoikaansa tämän alkuvuosina vähintään joka toinen kuukausi. Välillä hän myös hoiti poikaa, kun tämän äidillä oli työ- tai muita menoja.

– Tuosta ajasta on jäänyt mukavia muistoja. Kun vielä muutimme Maunulaan, sieltä oli helppo ajaa pyörällä Otson luokse Hakuninmaalle.

Otso Karhu muistaa lapsuuden aikaisista tapaamisista melko vähän. Parhaiten ovat jääneet mieleen kyläilyt kummien luona.

– Tapaamisista on otettu valokuvia. Kuvissa touhuamme yhdessä, esimerkiksi askartelemme ja rakennamme jotain legoista.

Paremmat muistikuvat Karhulla on siitä, kun hän yhdeksänvuotiaana pääsi kokeilemaan rumpujen soittoa kummisetänsä treenikämpälle Kaapelitehtaalle. Palvanen treenasi siellä, koska hän oli mukana erilaisissa bändeissä, pisimpään indie rockia soittaneessa Bird in the Bush -bändissä.

– Rummut kiinnostivat, koska kaikenlainen metelin pitäminen oli minulle luontevaa pienestä pitäen. Taito opetti minulle rumpujensoiton alkeet, minkä ansiosta minusta tuli vakituinen rumpali koulun musiikkitunneille. Välillä jäin koulupäivän jälkeenkin hakkaamaan rumpuja, Karhu selvittää.

Musiikista riittää juttua

Yläasteelle siirryttyään Otso Karhu lopetti rumpujen soittamisen ja alkoi soittaa kitaraa. Heavy rock kiinnosti. Siitä oli helppo puhua soittamista harrastavan ja musiikista paljon tietävän kummisedän kanssa.

– Lisäksi kahlasin vuosien mittaan läpi Taiton valtavaa levykokoelmaa ja imin itseeni tietoa erilaisista bändeistä ja musiikinlajeista.

Kitaransoitto vei mennessään, ja nykyisin Käpylässä asuvalle Karhulle on kertynyt jo useampi kitara. Hän on kummisetänsä tavoin ollut mukana eri bändeissä, viimeksi ska-musiikkia, räppiä ja reggaeta soittavassa 12-henkisessä St. Rastassa.

Muutama vuosi sitten Taito Palvanen antoi kummipojalleen lahjaksi vanhan sähkökitaransa, Telecaster-mallisen GL Bluesboyn.

– Kyseessä on hyvä komppikitara, eräänlainen yleistyökalu, joka sopii monenlaisiin tilanteisiin. Otsollahan on sille kyllä käyttöä.

Musiikki onkin kaksikon tärkein keskustelunaihe heidän tavatessaan. Joskus musiikin parissa on kulunut koko yö, kun he ovat soittaneet toisilleen omien bändiensä äänitteitä ja kuunnelleet kummankin musiikkivalintoja levykokoelmista. Tapa kuunnella musiikkia ja keskustella siitä syntyvistä fiiliksistä on muodostunut kummallakin hyvin samankaltaiseksi.

– Kun haluaa muistaa toista vaikka syntymäpäivänä, niin jokin musiikkiin liittyvä lahja, kuten lahjakortti levykauppaan, osuu aina oikeaan. Myös muita muistamisen tapoja on, tarpeen mukaan, Palvanen kertoo.

Yhteys on säilynyt hyvin

Tapaamisten tiheys on viime vuosina vaihdellut. Taito Palvanen muutti kolmisen vuotta sitten Helsingistä pysyvämmin Lahteen, mutta kummipojan mukaan he ovat siitä huolimatta nähneet nyt enemmän kuin takavuosina. Välillä on tavattu jommankumman kotona, välillä kahvilassa tai ravintolassa.

– Ehkä tulevaisuudessa Otso tulee Lahteen useammin, kun muutan pian puolisoni kanssa asuntoon, jossa on kunnon vierashuone, Palvanen sanoo.

Molemmat kokevat yhteyden säilyneen hyvin, vaikka elämään on tullut vuosien varrella uusia kuvioita. Otso Karhu kokee kummisedän olevan luottohenkilö, johon voi ottaa yhteyttä pahassakin paikassa.

– Taito on ollut minulle tärkeä kasvattaja ja auktoriteetti. Hän on monella tavalla esikuvani, vaikka ei toimikaan minkään mallikirjan mukaan. Minusta Taito vain on hyvä ihminen, jolla on moraaliarvot kohdallaan.

Palvanen itse toteaa, ettei ole antanut kummipojalle tietoisesti esimerkiksi uskonnollista kasvatusta.

– Kasvatusmetodini elämänkatsomuksellisissa asioissa Otson, samoin oman poikani Johanneksen, kanssa, on ollut lähinnä sitä, että antaa vapaata tilaa pohdinnoille. Käsittääkseni siltä pohjalta on voinut lähestyä uskontoakin.

28-vuotiaalla Otso Karhulla ei ole vielä omaa kummilasta. Hän on kuitenkin valmis kummin tehtävään, jos sellaiseen jonain päivänä pyydetään.

– Se on selvää jo sen vuoksi, kun olen itse kokenut, miten hienosti molemmat kummit ovat osallistuneet omaan elämääni.

Bird in the Bush -bändin nimi korjattu 23.4. klo 11.15. 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi