Naisten säästöryhmäläisten kokous. Mukana on myös kaksi poliisia, jotka kulkivat Bengtssonien mukana suojelemassa heidän työmatkaansa.
Naisten ryhmät parantavat ruokaturvaa sadoissa kylissä Bangladeshissa – työtä tehdään Rekolan ja Vantaankosken seurakuntien tuella
Saara ja Tomas Bengtson ovat tehneet neljä vuotta kehitysyhteistyötä Lähetysyhdistys Kylväjän lähettäminä Bangladeshissa. Maassa kristittyjä on vain noin puoli prosenttia.
Jokainen suomalainen seurakunta on yhtä aikaa paikallinen ja kansainvälinen, sillä seurakunnat tukevat eri puolilla maailmaa tehtävää lähetys- ja kehitysyhteistyötä.
Saara ja Tomas Bengtson ovat tehneet neljän vuoden ajan kehitysyhteistyötä Lähetysyhdistys Kylväjän lähettäminä ja muun muassa vantaalaisten Rekolan ja Vantaankosken seurakunnan tuella.
Nyt he ovat kotimaanlomalla Suomessa ja odottavat mahdollista uutta työkautta. Bangladeshiin he lähtivät, koska siellä tarvittiin, eikä kutsumus ole mihinkään haihtunut. Työtä riittäisi ja paikallisten ihmisten ystävällisyys lämmittää.
– Parasta on ollut yhteys ja ystävyys. Olemme jakaneet bangladeshilaisten kanssa ilot ja surut ja olleet mukana häissä ja hautajaisissa. Vaikka arki ei aina välttämättä aina paremmaksi muutu, niin yhdessä toisiamme tukien ollaan päästy eteenpäin, Saara Bengtson kuvailee.
Saara Bengtsson on koulutukseltaan kehitysyhteistyön ja hallinnon maisteri ja hänen miehensä Tomas on huoltoinsinööri. Mies on kotoisin Ruotsista eikä pariskunnalla ole lapsia. He ovat toimineet Bangladeshissa neuvonantajina monenlaisissa kehitysyhteistyöhankkeissa, joista osaa tukee myös Suomen Ulkoministeriö. Työhön on sisältynyt hankkeiden suunnittelua ja seurantaa, koulutusta, budjetointia ja käytännön tukea. Tomas on toiminut myös teknisenä asiantuntijana ja neuvonantajana rakennushankkeissa.
Työtä on tehty kahden järjestön kautta. Toinen niistä on nimeltään Bangladesh Lutheran Mission Finnish (BLMF). Sana Finnish on tarkoitus pudottaa jossain vaiheessa pois, sillä suomalaisten tuella perustettu järjestö on itsenäistymässä. Järjestö on kristillinen, mutta työntekijöinä on myös muslimeita ja hinduja. Toinen järjestö on suurempi ja sitä rahoitetaan muun muassa Yhdysvalloista ja Kanadasta.
Tomas ja Saara Bengtsson ovat paikallisten ystäviensä kanssa sähköllä kulkevassa kolmipyöräisessä kulkuneuvossa, jota kutsutaan chargeriksi ("charger" - koska se kulkee ladattavilla akuilla). Nämä kulkuvälineet toimivat Noagaonin kaupungissa joko taksin tai reittitaksin tavoin
Säästöryhmät voimaannuttavat naisia
Millaista kehitysyhteistyötä nuo järjestöt sitten käytännössä tekevät?
– BLMF:llä on esimerkiksi ruokaturvahanke. Siinä autetaan kaikkein köyhimpiä naisia 150 kylässä Bangladeshin luoteisosissa. Joillakin on vähän maata, osa kasvattaa kasviksia talonsa katolla. Naisia opetetaan säästämään. Naiset ottavat lainaa oman ryhmänsä säästöistä. Ryhmät päättävät itse säännöt lainan antamisella ja ottamiselle. Yleensä naiset aloittavat lainoilla jotain, jonka avulla voivat hankkia tuloja. Säästöryhmä voi myös hankkia vuohen, joka annetaan ensin yhdelle naiselle ja sitten sen ensimmäinen kili annetaan seuraavalle, Saara Bengtsson kertoo.
Naisille annetaan lisäksi koulutusta muun muassa maataloudesta, puutarhanpidosta, terveydestä, ravinnosta, tulonhankinnasta ja ympäristöystävällisistä toimintatavoista. Naiset kasvattavat usein myös kyyhkysiä, joista perhe saa proteiinia.
– On kiva nähdä, kuinka perhe saa ruokaa ja samalla naiset voimaantuvat ja heidän asemansa koko kyläyhteisössä vahvistuu. Monet tulevat vähemmistöryhmistä, mutta heitä on silti valittu päättämään alueensa asioista esimerkiksi kunnanvaltuustoon, Saara Bengtsson iloitsee.
Näiden 150 ryhmän lisäksi pitkään jatkuneen työn aiemmat ryhmät, joita on satoja, jatkavat toimintaansa itsenäisinä, ilman, että ne enää tarvitsisivat ulkopuolista tukea.
On kiva nähdä, kuinka perhe saa ruokaa ja samalla naiset voimaantuvat ja heidän asemansa koko kyläyhteisössä vahvistuu. – Saara Bengtsson
Ruokaturvahanke on vain yksi esimerkki monipuolisesta työstä. Järjestöjen toimintaan kuuluu myös yrityskursseja työttömille, joita Bangladeshissa riittää, sekä ammatillista koulutusta nuorille. Yksi hyvin tärkeä hanke keskittyy synnyttävien naisten terveydenhuoltoon.
– Bangladeshissa 60 prosenttia synnytyksistä tapahtuu vielä kotona. Äitiys- ja lapsikuolleisuus on sen vuoksi korkea. Pyrimme auttamaan siinä, että naiset pääsisivät turvalliseen paikkaan synnyttämään ja saisivat myös neuvontaa raskauden aikana ja sen jälkeen.
Lisäksi tuetaan kummikoulutoiminnan kautta kolmea ala-astetta kylissä, joista on pitkä matka muualle kouluun. Toinen järjestö Lutheran Aid for Medicin in Bangladesh ylläpitää sairaalaa. Sillä on lisäksi muita hankkeita, joissa Tomas Bengtssonin ohjeista muun muassa jäte- ja vesihuoltoasioissa on paljon apua.
– Tällä järjestöllä on myös sairaanhoitaja- ja kätilökoulutusta ja kuntoutuskeskus vammaisille lapsille.
Thomas ja Saara Bengtson odottelevat ystäviensä kanssa venettä, jolla pääsee joen yli. Saara Bengtson keskustelee erään vanhuksen kanssa, joka halusi kertoa hänelle huolistaan.
Kristittyjä järjestöjä arvostetaan
Bengtssonit ovat olleet mukana myös Kylväjän tukeman pienen luterilaisen kirkon toiminnassa. Kirkko toimii oraon-heimon parissa ja sillä on noin 1000 jäsentä, yksi pappi ja parikymmentä seurakuntaa.
– Bangladesh on islamilainen maa, 90 prosenttia asukkaista on muslimeja. Seuraavaksi eniten on hinduja. Kristittyjä on vain noin puoli prosenttia. Maassa voi olla avoimesti kristitty ja niin paikalliset kuin viranomaiset arvostavat kristillisten järjestöjen työtä. Niiden toimintaa pidetään laadukkaana ja luotettavana. Muslimin kääntyminen kristityksi voi kuitenkin olla vaarallista tai johtaa ainakin perheen ja kyläyhteisön painostukseen, Saara Bengtsson kertoo.
Kun maassa pari vuotta sitten tapahtui ääri-islamilaisten tekemiä murhia, paikalliset viranomaiset kehottivat Bengtssoneita varovaisuuteen. He saavat yhä lähes kaikilla työmatkoillaan poliisisuojelua.
– Olomme oli kuitenkin silloinkin turvallinen ja nyt tilanne on rauhoittunut.
Isompi ongelma ovat olleet monsuunisateet ja niiden aiheuttama paha tulva viime syksynä. Koulutuskeskus ja lasten asuntola Bengtssonien kotiseudulla jouduttiin evakuoimaan.
– Syksyllä oli poikkeuksellisen paha tulva, mutta muutenkin sadekausi vaikeuttaa elämää. Matkat kaukaisiin kyliin pitää suunnitella huolella.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Liiketalouden opiskelijat ja vantaalaiset yritykset yhdistävät voimansa tukeakseen kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä
Hyvä elämäProjektipäällikkö, opiskelija Ada Aro yllättyi siitä, kuinka paljon mahdollisuuksia yrittäjyyteen kehitysmaissa voi olla.
