null Näyttely opettaa, että empatia on taito, jota pitää harjoitella ja ylläpitää aktiivisesti – ”Välittämättä jättäminen on väkivaltaa”

Vantaan taidemuseo Artsin Empatia-näyttely käsittelee muun muassa empatiaa vallankäytön välineenä. Kuvassa on tutkija ja taiteilija Ali Akbar Mehtan videoinstallaatio purgatory EDIT: The Liberation Archives for the Cyborgs of Now. Kuva: Anna Autio. 

Vantaan taidemuseo Artsin Empatia-näyttely käsittelee muun muassa empatiaa vallankäytön välineenä. Kuvassa on tutkija ja taiteilija Ali Akbar Mehtan videoinstallaatio purgatory EDIT: The Liberation Archives for the Cyborgs of Now. Kuva: Anna Autio. 

Hyvä elämä

Näyttely opettaa, että empatia on taito, jota pitää harjoitella ja ylläpitää aktiivisesti – ”Välittämättä jättäminen on väkivaltaa”

Tunnemme usein empatiaa niitä kohtaan, jotka ovat itsemme kaltaisia. Mutta voiko empatiaa tuntea myös hyönteisiä, puita tai tulevia sukupolvia kohtaan? Vantaan taidemuseo Artsin näyttely haastaa katsojaa pohtimaan omia empatiataitojaan.

Mitä muuta empatia voi olla kuin myötätuntoa toista ihmistä kohtaan? 

Vantaan taidemuseo Artsin Empatia-näyttely haastaa kävijän tarkastelemaan uudelleen sitä, miksi ja ketä tai mitä kohtaan tunnemme empatiaa. 

Empatia tarkoittaa karkeasti määriteltynä kykyä ymmärtää muiden lähtökohtia, tunteita ja mielen tiloja. Empatiaa pidetään myönteisenä ominaisuutena, koska se lisää ja ylläpitää yksilöllistä ja yhteisöllistä hyvinvointia.

– Suomalaisille tuttu tapa käyttäytyä toista kohtaan empaattisesti on antaa hänelle tilaa ja jättää hänet rauhaan, Artsin yleisötyön amanuenssi Cecilia Gustafsson sanoo. 

Vantaan taidemuseo Artsin yleisötyön amanuenssi Cecilia Gustafsson on oivaltanut Empatia-näyttelyn kautta, että empatia on tekemistä. ”Empatia on taito ja teko, jota pitää harjoitella ja ylläpitää aktiivisesti.” Kuva: Antti Rintala.

Vantaan taidemuseo Artsin yleisötyön amanuenssi Cecilia Gustafsson on oivaltanut Empatia-näyttelyn kautta, että empatia on tekemistä. ”Empatia on taito ja teko, jota pitää harjoitella ja ylläpitää aktiivisesti.” Kuva: Antti Rintala.

Suomalaisilla ajatellaan myös olevan vahva luontosuhde.

– Empatia luontoa kohtaan syntyy kuitenkin usein oman käyttökokemuksen näkökulmasta, eli siitä, miten minä viihdyn luonnossa ja miten minä voin hyötyä siitä. Meidän on helppoa tuntea empatiaa tuttua järvi- tai luontomaisemaa ja omaa mökkimaisemaa kohtaan, Gustafsson kertoo. 

Samaan aikaan suurin osa Suomen metsistä on niin kutsuttuja talousmetsiä ja Suomen metsäpinta-alasta vain alle kolme prosenttia on luonnontilaisia. Esimerkiksi mänty voisi elää Suomessa 300–400-vuotiaaksi, mutta talousmetsät kaadetaan jo silloin, kun puut ovat vasta 60–80-vuotiaita. 

– Meidän voi myös olla haastavampaa tuntea empatiaa esimerkiksi hyönteisiä kuin koiria tai kissoja kohtaan. Hyönteiset koetaan helpommin ällöttäviksi, pelottaviksi tai rasittaviksi, Gustafsson sanoo.  

Näyttelyssä ihmisen ja luonnon välistä suhdetta kuvaa taiteilija Elsa Salosen vuosina 2022–23 valmistunut teos Still life with flowers from pink to red. Teoksen kukat ovat muuttuneet värittömiksi, koska pullojen nesteeseen on uutettu niiden värit.

Taiteilija Elsa Salosen teos Still life with flowers from pink to red on esillä Artsin Empatia-näyttelyssä. Kuva: Antti Rintala.

Taiteilija Elsa Salosen teos Still life with flowers from pink to red on esillä Artsin Empatia-näyttelyssä. Kuva: Antti Rintala.

Mikä on samastumisen rooli empatiassa?

Empatiaa on tutkimusten mukaan helpointa kokea itsensä kanssa samankaltaisia ihmisiä kohtaan.  

Valokuvaaja Timo Saarelman teoksessa Vastalauseet on kaksi penkkiä, musta ja valkoinen, ja niiden väliin on jätetty käytävä.

Mustaan penkkiin on painettu teksti: ”vain naisille, homoille, lihaville, vanhuksille, pakolaisille ja pakanoille”. Valkoisessa penkissä lukee ”vain miehille, heteroille, laihoille, nuorille, suomalaisille ja uskoville”.

Teos pohtii, mikä on samaistumisen rooli empatiassa. 

– Muun muassa kasvatus ja kulttuuritausta vaikuttavat siihen, ketä ja mitä kohtaan tunnemme empatiaa. Joskus aiemmin opitusta pitää oppia pois, Gustafsson pohtii. 

Vastalauseet valmistui vuonna 2007.

Timo Saarelman teos Vastalauseet oli esillä Vaasan asuntomessuilla vuosina 2007–2008. Kuva: Antti Rintala.

Timo Saarelman teos Vastalauseet oli esillä Vaasan asuntomessuilla vuosina 2007–2008. Kuva: Antti Rintala.

Empatia voi olla myös vallankäytön väline

Taiteilija ja tutkija Ali Akbar Mehta on tutkinut tutkimusryhmänsä kanssa sitä, kuinka empatiaa voi käyttää vallankäytön välineenä sekä sitä, miten väkivalta näkyy meitä ympäröivässä maailmassa. 

Purgatory EDIT: The Liberation Archives for the Cyborgs of Now -teos muodostuu videoinstallaatiosta ja käsiteseinästä. 

– Väkivallasta tulee helposti ensimmäisenä mieleen näkyvä väkivalta, kuten nyrkkitappelut tai sodat, mutta väkivalta voi olla myös poliittista, taloudellista tai sosiaalista. Tällöin väkivalta näkyy esimerkiksi siinä, ketkä saavat yhteiskunnan tukia tai miten yhteiskunta tukee eläkeläisiä. Myös välittämättä jättäminen on väkivaltaa, Gustafsson kertoo. 

Esimerkiksi luontokato on väkivaltaa. 

– Me viemme tulevilta sukupolvilta mahdollisuuden terveeseen ja toimivaan luontoon.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin ilmaisia uutiskirjeitä.