null Uusisilta: Ilmastokriisiä hälyttävämpi ongelma on empatiakriisi

Uusisilta: Ilmastokriisiä hälyttävämpi ongelma on empatiakriisi

Ilmastokriisi uhkaa koko ihmiskuntaa. Se, miten me suhtaudumme ilmaston puolesta mieltään osoittaviin aktivisteihin osoittaa kuitenkin, että meneillään on myös toinen, vähintään yhtä vaarallinen kriisi.

Viime viikolla Elokapina sulki Mannerheimintien yli vuorokaudeksi ja myöhemmin myös Unioninkadun. Facebookin kommenttikentissä aktivisteille toivottiin sakkorangaistuksia ja Twitterissä ehdotettiin, että poliisi pistäisi heidät nippuun. Eräs kommentoija jopa vitsaili, että mikäli mielenosoittajien yli ajaisi yöllä autolla, ei siitä pitäisi seurata mitään, sillä kyseessä olisi silloin mielenosoittajien oma vika. Toinen twiittaaja totesi ”harkitsevansa kunniamurhaa”, mikäli hänen oma lapsensa olisi mukana mielenosoituksessa

Tässä kohtaa olisi helppo todeta, että ”no, tuo nyt vain on se tapa, jolla internetissä puhutaan”, ja olen osittain samaa mieltä, sillä uskon, että harva internetin kommenttipalstoille kirjoittava sanoisi samoja asioita asianomaisille kasvotusten.

Olisi helppoa päivitellä näitä kommentteja muiden samaa mieltä olevien kanssa, mutta varmasti hedelmällisempää on pysähtyä miettimään, mistä tällainen kielenkäyttö johtuu. Onko sosiaalisessa mediassa erilaiset säännöt sopivalle puheelle vai olemmeko me menettäneet kyvyn aitoon empatiaan kanssaihmisiämme kohtaan?

Amnestyn tutkimuksen mukaan peräti 67 prosenttia suomalaisista kannattaa voimakeinojen, esimerkiksi pippurisumutteen, käyttöä mielenosoitusten purkamiseen, mikäli ne haittaavat liikennettä. Tämän perusteella kansalla vaikuttaisi olevan enemmän empatiaa autoilijoita kuin ilmastosta huolissaan olevia nuoria kohtaan.

Kokeile, osaatko asettaa itsesi ilmastonmuutoksesta aiheutuvasta kuivuudesta kärsivän afrikkalaisen perheenäidin paikalle.

Historioitsija Rutger Bregman argumentoi kirjassaan Hyvän historia, että homo sapiens ei ole noussut hallitsevaksi lajiksi maan päällä oman älykkyytensä tai häikäilemättömyytensä vuoksi, vaan nimenomaan empatian takia. Globaalin ilmastokriisin suurin haaste on se, että se vaatii meiltä kykyä levittää empatiaa yli rajojen niille miljoonille ihmisille, jotka jo nyt kärsivät ilmastonmuutoksen aiheuttamasta kuivuudesta, nälästä ja sään ääri-ilmiöistä. Jos emme pysty osoittamaan empatiaa edes ilmastosta huolissaan oleville aktivisteille täällä Suomessa, miten voisimme onnistua tässä?

Ilmastokriisin ratkaisu vaatii, että ratkaisemme ensin meitä koskevan empatiakriisin. Yritä siis ensin kuvitella itsesi Mannerheimintiellä istuvaksi mielenosoittajaksi ennen kuin alat arvostella heitä. Sen jälkeen kokeile, osaatko asettaa itsesi ilmastonmuutoksesta aiheutuvasta kuivuudesta kärsivän afrikkalaisen perheenäidin paikalle.

Amerikkalaisen sarjakuvataiteilijan Henry J. Garretin sanoin: ”Empathy is your superpower”. Empatia on supervoimasi. Käytä siis sitä.


Kirjoittaja on maailmantuskaa poteva ammattiaktivisti ja mystiikkaan taipuvainen harrastelijakristitty.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi