Uudet vainajatilat aukesivat Malmin hautausmaalla – neljä kysymystä ja vastausta vainajien säilytys- ja hyvästelypaikasta
Tilat ovat auki vuoden jokaisena päivänä. Keskitetty vainajatila vähentää tilanteita, joissa hautaustoimistot joutuvat etsimään ruumiille vapaata paikkaa ympäri kaupunkia.
Miksi vainajatorni on tehty?
Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen:
– Ensinnäkin kuolleiden määrä Helsingissä tulee nousemaan tulevina vuosina merkittävästi. Kun vuonna 2021 kuolleita oli noin 5 100, vuonna 2040 helsinkiläisiä kuolee arviolta noin 6 300. Tämä tarkoittaa noin neljänneksen kasvua. Iso, keskitetty säilytystila tarvitaan myös, koska vainajien säilytysajat ennen hautaamista ovat pidentyneet. Helsingin kaupungin tiloissa vainajia säilytetään keskimäärin neljä viikkoa, osa on säilytyksessä jopa useita kuukausia.
– Uudet tilat on tehty myös, koska emme ole tyytyväisiä vanhojen vainajatilojen laatuun etenkin omaisten näkökulmasta. Niissä on toki voitu säilyttää vainajia asianmukaisesti ja teknisesti oikein, mutta kaikissa paikoissa ei ole rauhallista hyvästelytilaa eikä mahdollisuutta vainajien pesemiseen. Täältä nämä nyt löytyvät. Tilat eivät ole minkään uskontokunnan, vaan suunniteltu kaikille helsinkiläisille. Kuolemaa kunnioittavan paikan toteuttamista on ohjannut arvokkuus ja yhdenvertaisuus.
– Lisäksi keskitetty vainajatila tuo selkeyttä vainajalogistiikkaan ja vähentää tilanteita, joissa hautaustoimistot joutuvat etsimään vapaata paikkaa ympäri kaupunkia.
Johtajalääkäri Laura Pikkarainen Helsingin uuden vainajatilan aulassa. ”Helsingin kaupungin tiloissa vainajia säilytetään keskimäärin neljä viikkoa, osa on säilytyksessä jopa useita kuukausia.”
Millaista vainajatornin rakentaminen oli?
Projektijohtaja Kirsi Virtanen:
– Rakennuksen ulkomuodossa on kaarevapintaisia osia, jotka olivat vaativia toteuttaa. Kyseessä on huoltovarmuuskohde, jossa on kaksi hyvin erilaista puolta. Rakennuksen matalassa osassa sijaitsevien vastaanotto- ja hyvästelytilojen takana tornissa on vainajien säilytysautomaatiohissijärjestelmä. Se on muokattu erillisurakoitsija Kardexin varastoautomaatiojärjestelmästä.
– Noin 300 vainajan säilyttämisessä ja käsittelyssä tarvitaan paljon talotekniikkaa, joka varsinkin omaisten tiloissa on sijoitettu piiloon siten, että se ei näy. Vainajien säilytyspuolella tarvitaan paljon jäähdytystä ja työntekijöiden puolella on kiinnitetty paljon huomiota ergonomiaan ja helposti puhdistettaviin materiaaleihin.
– Rakennusympäristö aiheutti työskentelylle paljon vaatimuksia. Paikka on vuokrattu Helsingin seurakuntayhtymältä Malmin hautausmaan alueelta ja täällä on koko työmaan ajan ollut paljon kävijöitä ja hautajaisia. Olemme sovitelleet kuljetuksia ja töitä siten, että hautausmaan toiminta on voinut jatkua normaalisti koko rakentamisen ajan. Rakentaminen alkoi syksyllä 2024 ja pysyimme aikataulussa ja budjetissa, joka oli vajaat 13 miljoonaa euroa.
Projektijohtaja Kirsi Virtanen Helsingin kaupungilta kertoi, että rakennustöiden teossa piti koko ajan ottaa huomioon Malmin hautausmaan toiminta.
Mitä arkkitehti suunnitteli tiloihin?
Arkkitehti Riina Palva, Verstas Arkkitehdit Oy:
– Oli kiinnostavaa ja ainutlaatuista suunnitella tiloja, joissa vainajien hyvästely, pesumahdollisuus ja säilytys yhdistyvät. Tiedämme rakennuksen olevan ruumishuone, mutta halusin luoda rakennuksen, joka ei näytä pelottavalta vaan inhimilliseltä. Siksi rakennuksen julkisivussa on kaarevia muotoja ja vaalea sävy. Myös sisäpuolella rakennusmateriaalit on valittu siten, että tunnelma aula- ja hyvästelytilassa olisi mahdollisimman rauhallinen ja harmoninen.
– Sisätiloissa on kaksi hyvin erilaista osaa eli elävien puoli ja kuolleiden puoli. Keskellä oleva vesiallas jakaa rakennuksen näihin kahteen eri maailmaan. Vesi on rauhoittava, arvokas ja ikiainen elementti ja omaistaan hyvästelevä kulkee väreilevän veden vierestä, kun menee hyvästelyhuoneeseen ja tulee sieltä pois. Kun viimeisiä hyvästejä tullaan jättämään, koetaan usein isoja tunteita. Siksi olen halunnut tehdä paikasta helposti lähestyttävän, turvallisen ja arvokkaan. Hyvästelyhuoneissa on pieni hylly, jonka ajatuksena on, että sille voi tuoda tuoda kukkia, ristin, valokuvan tai muuta tärkeältä tuntuvaa.
– Vainajien käsittely- ja säilytyspuolella suunnittelu on tehty ja kaikki pintamateriaalit valittu toiminnallisuuden ja käytännöllisyyden perusteella aivan kuten tehdään esimerkiksi sairaala- ja leikkaussalirakentamisessa. Arkkitehtuurin keinoin erilaiset toiminnot muodostavat yhden rakennuksen.
Arkkitehti Riina Palva näyttää mihin omaiset voivat laskea sähkökynttilöitä, muistoesineitä, valokuvia, oman uskonnon tunnuksia tai vaikkapa kaiuttimen musiikin kuunteluun kun ovat hyvästelemässä vainajaa.
Omaisten tuloaulan ja hyvästelyhuoneiden välissä on isot ikkunat, joista näkyy ympäröivä luonto. ”Vesi on rauhoittava, arvokas ja ikiaikainen elementti”, toteaa arkkitehti Riina Palva ajatuksistaan vesialtaasta, joka jakaa tilaa elävien ja kuolleiden puoleen.
Rakennuksen vieressä mutkittelee tummista liuskekivistä rakennettu Tuonelan virta, jonka on suunnitellut maisema-arkkitehti Maija Joensuu ja työryhmä Rambollista. "Ajatuksena on, että Tuonelanjoen väreilevää vettä muistuttava pinta johdattelee kuoleman kohtaamiseen ja saa pysähtymään kuoleman äärellä. Virran mukana katse vie luontoon, jossa usein käsitellään surua, kaipausta ja ikävää."
Millaiset vainajatilat ovat työntekijän näkökulmasta?
Vastaava vahtimestari Otto Kuulas:
– Kuljettajat tuovat vainajat maitolasin värisistä ovista ensin valmistelutilaan. Työergonomia on otettu huomioon tilojen ja lavettien suunnittelussa, jotta henkilökunnan ei tarvitse tehdä turhia nostoja. Vainajan säilytystorneja on viisi. Ne ovat kaikki samanlaisia ja yhteen torniin mahtuu 60 vainajaa. Tornien lisäksi on pari kylmähuonetta, joissa voidaan säilyttää vainajia.
– Eristävä rullaovi nousee ylös, kun vainajaa nostetaan teräslavetilta torniin tai lasketaan alas. Siirron jälkeen ovi sulkeutuu. Säilytystilan lämpötila tornissa on noin viisi astetta. Vainajat on yksilöity täysin automatisoidussa järjestelmässä tunnuskoodeilla. Kun työntekijä syöttää tunnuksen järjestelmään, laite laskee vainajan tarvitseman tilan ja hissi kuljettaa vainajan tornissa paikalleen.
– Olemme vastaanottamassa ja luovuttamassa vainajia viikon jokaisena päivänä. Vainajatilojen vahtimestarit eivät pue vainajia arkkuun, mutta avustavat hautaustoimistojen työntekijöitä vainajien arkkuun siirtämisessä. Tornissa vainajat eivät ole arkuissa vaan vainajapusseissa tai kääreissä.
– Henkilökunta pääsee helposti kylmiön puolelta valeoven kautta hyvästelytiloihin. Hyvästelytilojen valaistusta on helppo muuttaa. Kahdessa vainajien pesemiseen sopivassa hyvästelyhuoneessa on pesulavetti ja sen alla lattiakaivot, jotta vesi pääsee valumaan pois lattialta.
Tilat ovat avoinna joka päivä
Malmilla sijaitsevat Helsingin vainajatilat on tarkoitettu helsinkiläisten vainajien hyvästelyyn ja säilyttämiseen. Tilat ovat avoinna joka päivä maanantaista perjantaihin kello 8–20.30. ja viikonloppuisin ja pyhäpäivisin 10.30–17.30. Hyvästelyä varten varataan aika. Saat yhteyden vainajapalveluihin sähköpostitse aulapalvelut.helsinginvainajatilat@hel.fi ja puhelimitse +358 9 310 41076.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Malmin hautausmaan alueelle tulee vainajien säilytyskontteja – uuden säilytystilan rakentamisen aloittaminen on viivästynyt
AjankohtaistaVainajien säilytystiloista on pulaa, sillä kuolleisuus on kasvanut ja hautausajat pidentyneet.
