Neljä neuvoa: Näin teet pikapyhiinvaelluksen

Neljä neuvoa: Näin teet pikapyhiinvaelluksen

Joissakin paikoissa yhdistyvät luonnonkauneus, historia, teologia ja kulttuuri. Neljä tällaista kiinnostavaa kohdetta löytyy ihan pääkaupunkiseudulta.

Onko sukulainen maalta tai ystäväsi ulkomailta tulossa käymään, etkä oikein tiedä, mitä hänelle näyttäisit? Etsitkö sopivia kohteita mieleenpainuvaa päiväretkeä varten ennen kuin koulut ja arki taas alkavat? Haluatko ilon irti reformaation merkkivuodesta kotikonnuilla?

Ihmeellinen neuvontuoja tarttuu haasteeseen ja listaa neljä historialla, teologialla, kulttuurilla ja luonnonkauneudella täyteen ladattua kohdetta, jotka voi käydä päivässä läpi.

 

1. Helsingin pitäjän kirkko.

Oliko Vantaalla mitään ennen 1970-lukua? No oli. Vantaa on alkuperäinen Helsinki, siis Helsinge, Helsingin pitäjä. Se perustettiin katolisella keskiajalla, 1300-luvulla, jolloin mitään Helsingin kaupunkia ei vielä ollut. Idyllisessä Helsingin pitäjän kirkonkylässä – Vantaalla – seisoo edelleen 1400-lukulainen Pyhän Laurin kirkko, pääkaupunkiseudun vanhin rakennus. Aloita siis ekumeeninen pyhiinvaelluksesi Vantaalta. Tikkurilan asemalta Helsingin pitäjän kirkonkylään pääsee kätevästi bussilla 571. Kirkon lisäksi kylässä on satumaisia punaisia mökkejä ja ihanan tuoksuinen vanhan ajan kahvila. Kirkko itse yhdistelee tunnelmallisesti 1400-lukua ja 1800-lukua.

 

Hartaus: Kirkosta löytyvän keskiaikaisen Neitsyt Marian patsaan äärellä voit eläytyä luterilaisuuden katolisiin juuriin ja rukoilla Agricolan aapisestakin löytyvän Terve Maria -rukouksen lyhyen (ja raamatullisen) muodon: "Terve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi, siunattu sinä naisten joukossa, ja siunattu kohtusi hedelmä, Jeesus Kristus. Aamen."

 

 

2. Kustaa Vaasan puisto Helsingin vanhassakaupungissa.

Helsingin historia ja reformaation historia kulkevat mielenkiintoisesti käsi kädessä, sillä Suomen (eli tuolloin Ruotsin) reformaattori, siis kuningas Kustaa Vaasa, perusti myös Helsingin. Kaupunki perustettiin vuonna 1550 syrjäiseen paikkaan, jossa nykyään ei käy melkein kukaan. Kuningas itsekin ehti tunnustaa paikkavalinnan epäonnistuneeksi: kalastuksen kannalta hyvä, mutta laivoille liian vaikeiden saarien ja salmien takana. Nykyään Helsingin vanhaankaupunkiin pääsee keskustasta noin 25 minuutissa vaikkapa bussilla 68 tai 71. Vanhankaupungin Kustaa Vaasan puistossa on monumentti, joka muistuttaa alkuperäisen kaupungin paikasta. Siellä ovat myös Helsingin ensimmäisen kirkon pienet ja puhuttelevat rauniot. Kirkko rakennettiin katolis-luterilaisella siirtymäkaudella 1550-luvulla. Lyhyen kävelymatkan päässä kuohuaa Vanhankaupunginkoski, jossa voi upeiden luontomaisemien lisäksi nauttia mukavan kahvilan annista sekä Tekniikan museon ihmeistä.

 

Hartaus: Vanhankaupunginkosken luonnonmaisemiin sopii säe Franciscus Assisilaisen Aurinkolaulusta: ”Ylistäkööt sinua, Herrani, veli tuuli ja ilma ja pilvi ja sees ja säät kaikki, joilla luotujasi pidät yllä.” Franciscus aloitti oman toimintansa kunnostamalla San Damianon rauniokirkon Italiassa. Helsingin vanhankaupungin kirkon raunioita katsellessa voi ajatukset viedä kirkon korjaamiseen, joka oli reformaationkin juju:  mitä minä voisin tehdä kirkon korjaamiseksi?

 

3. Vanha kirkko ja sen puisto.

Kenraalikuvernööri Per (Pietari) Brahe siirrätti Helsingin keskustan Vanhastakaupungista vuonna 1640 nykyisen historiallisen keskustan eli Senaatintorin paikalle. Aukiolle rakennettiin vuorotellen yhteensä kolme kirkkoa, joista viimeinen eli Ulrika Eleonoran kirkko oli siinä sata vuotta 1727–1827 ennen purkamistaan uuden monumentaalikeskustan tieltä. Väliaikaiseksi kirkoksi ajateltu Carl Engelin suunnittelema puukirkko, Vanha kirkko, valmistui 1826 Ulrika Eleonoran manttelinperijäksi: sinne vietiin Ulrika Eleonoran kirkon penkit, kattokruunu ja saarnatuoli, joka on vieläkin jäljellä. Vanhassa kirkosa on myös R.W. Ekmanin kaunis alttaritaulu Jeesus siunaa lapsia, jonka piti päätyä tuomiokirkkoon mutta jota keisari piti liian kilttinä. Kävele siis Mannerheimintieltä Lönnrotinkatua ylös ja käy vetämässä sieraimiisi vanhan 1800-lukulaisen puukirkon tuoksua. Ulkona kirkkoa ympäröi Vanha kirkkopuisto eli niin kutsuttu Ruttopuisto, joka on erikoinen yhdistelmä hautausmaata ja piknikpaikkaa. Käy katsomassa Bulevardin puolella sijaitsevaa vanhaa sisäänkäyntiä ja sen tekstejä. Pysähdy muistamaan menneitä polvia.

 

Hartaus: Menneitä polvia muistellessasi lausu vanhat rukoussäkeet Memento mori (“Muista olevasi kuolevainen”), In manus tuas Pater ("Sinun käsiisi, Isä, minä uskon henkeni") sekä Requiem aeternam dona eis Domine et lux perpetua luceat eis Requiescant in pace (”Anna kuolleille ikuinen lepo, ja iäinen valkeus loistakoon heille. Levätkööt rauhassa. Aamen.”)

 

4. Senaatintori ja Helsingin tuomiokirkko.

Reformaatiovuoden päiväretki on vienyt meidät 1400-luvulta 1500-luvulle ja 1600-luvulta 1800-luvulle. Nyt on aika sulautua turistijoukkoon ja tallustella Senaatintorille, jossa maan matalaa matkamiestä odottaa vuonna 1852 valmistunut valtaisa valkoinen katedraali, Helsingin tuomiokirkko, keskivertokulkijan silmään enemmän katolis-ortodoksiselta näyttävä luterilainen piispankirkko. Sisältä löytyvät paitsi upeat urut, myös reformaation suurnimien Lutherin, Melanchthonin ja Agricolan patsaat. Lutherin patsaan jalkaa on taidettu kosketella kuin Pietaria Vatikaanissa konsanaan, sen verran kulunut se on. Reformaattorin ylpeä olemus on selkeää selfie-kamaa. Agricola puolestaan muistuttaa siitä, että reformaatio antoi kaikille suomalaisille kirjakielen lahjan. Kirkon ulkopuolella voi ihailla Engelin katolisen seuraajan Ernst Lohrmannin lisäämiä apostolipatsaita sekä bongata aukiolta ristinmuotoisen Ulrika Eleonoran kirkon paikan, joka on merkitty mustalla kivetyksellä ja pienillä minipylväillä.

 

Hartaus: Tuomiokirkon valkoisuus muistuttaa siitä Lutherin suomalaiseenkin sielunmaisemaan sopivasta ydinlöydöstä, että Vapahtaja Kristus on kuin puhdas lumipeite, joka valkaisee syntisen ihmisen likaisuuden: "Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa." (Jes. 1:18)  

Ihmeellinen neuvontuoja

Kirjoittaja Emil Anton on teologian tohtorikoulutettava, katolisen uskonnon opettaja, taikuri ja kaupunkiopas

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi