Fulanien hyökkäyksessä luokkaantunut nuori tyttö saa hoitoa Josin yliopistollisessa sairaalassa.
Nigerian kirkkojen mukaan jopa 6000 kristittyä on surmattu ”etnisessä puhdistuksessa”
Kirkkojen mukaan maanviljelijöiden ja karjankasvattajien konflikti ei selitä tapahtumia. He ovat vedonneet maan presidenttiin, jotta väkivalta saataisiin loppumaan.
Nigeria on jo pitkään ollut uskonnollisen ja etnisen väkivallan riivaama maa. Maan koillisosissa toimii yksi pahamaineisimmista islamistisista terroristijärjestöistä Boko Haram. Vuonna 2002 perustettu järjestö pyrkii islamilaisen valtion luomiseen, ja järjestö on julistanut uskollisuutta Isisille. Massamurhat ja koulutyttöjen sieppaukset kuuluvat sen toimintatapoihin.
Taistelu Boko Haramia vastaan jatkuu yhä, mutta nyt Nigeria on saanut uuden vitsauksen, jossa on uskonvainon ja etnisen puhdistuksen piirteitä. Tapahtumakenttänä on maan niin sanottu keskivyöhyke eli osavaltiot, jotka sijaitsevat muslimienemmistöisen pohjoisen ja pääosin kristityn etelän välissä.
Konfliktin polttopiste on Plateaun osavaltio, jossa on yli 3,2 miljoonaa asukasta. Osavaltiossa asuu Benue-heimoa, joka harjoittaa maanviljelyä ja johon kuuluvat ovat enimmäkseen kristittyjä. Sen kanssa maasta ja resursseista kilpailee Fulani-paimentolaisten heimo, johon kuuluvat ovat lähes sataprosenttisesti muslimeja. Fulaneja on Nigeriassa yli seitsemän miljoonaa, jonka lisäksi 40-50-miljoonaiseen heimoon kuuluvia asuu monessa muussakin Keski-Afrikan maassa.
Se, mitä Plateaun osavaltioissa ja muutamissa muissa osavaltioissa tapahtuu, on puhdas kansanmurha.
– Nigerian kirkot lausunnossaan
Väkivaltaa on ollut aiemminkin, mutta viimeisin väkivallan aalto on todella verinen. Myös benue-heimo on tehnyt iskuja, mutta niiden uhrimäärä jää huomattavasti pienemmäksi kuin fulanien tekemissä hyökkäyksissä. Yksi fulaneja suututtanut tekijä on muutamissa osavaltioissa hyväksytty laki, joka kieltää karjankasvattajilta vapaan laiduntamisen. Toisaalta fulanit ovat perustelleet tekojaan myös karjavarkauksilla, mutta tätä on myös pidetty tekosyynä väkivaltaan.
Väkivallasta on kevään ja kesän aikana tullut alueella lähes päivittäistä arkea. Huhtikuun lupussa fulani-paimentolaiset hyökkäsivät katoliseen kirkkoon ja tappoivat kaksi pappia ja 17 seurakuntalaista. Kesäkuussa surmattiin yhden viikonlopun aikana 238 kristittyä, lähinnä naisia, lapsia ja vanhuksia. Heinäkuun alussa moottoripyörillä liikkuneet paimentolaiset hyökkäsivät Rahwol-Fhin kylään, tappoivat kuusi ihmistä, tuhosivat seitsemän kotia, kirkon ja sairaalan.
Arviot kuolonuhrien määrästä vaihtelevat useista sadoista jopa kuuteen tuhanteen ihmiseen. Nigerialainen The Guardian -lehti arvioi konfliktien uhrimäärän kohoavan jopa korkeammaksi kuin Boko Haramin terrorin seurauksena kuolleiden.
Open Doors -järjestön mukaan esimerkiksi helmikuussa tehdyssä iskussa Beninin osavaltiossa sijaitsevaan kylään tapettiin 500 kyläläistä. New York Times kertoi, että Benuessa jopa 300 000 ihmistä on paennut kodeistaan ja yli 50 kylään on hyökätty.
Rikoutuneita tuoleja tuhotussa katolisessa kirkossa Ngharin kylässä, johon Fulani-paimentolaiset hyökkäsivät 27. kesäkuuta.
Kirkot: Tavoitteena on etninen puhdistus
Nigerian kristillisten kirkkojen neuvoston (Christian Association of Nigeria) mukaan käynnissä on kristittyihin kohdistuva kansanmurha. Neuvoston mukaan yli 6 000 kristittyä, enimmäkseen naisia, lapsia ja vanhuksia, on saanut tänä vuonna surmansa hyökkäyksissä, joilla on selvä tavoite.
”Ei ole epäilystäkään siitä, että näiden hyökkäysten ainoa tavoite on etninen puhdistus, maan anastus ja kristittyjen pakottaminen pois esi-isiensä perintömaailta. Se, mitä Plateaun osavaltioissa ja muutamissa muissa osavaltioissa tapahtuu, on puhdas kansanmurha ja se pitää saada päättymään nopeasti", totesivat kirkot lausunnossaan.
Kristityt syyttävät maan hallitusta siitä, että se yrittää selittää konfliktia maanviljelijöiden ja paimentolaisten välisellä kiistalla, vaikka ihmisten kimppuun käydään nimenomaan heidän uskontonsa vuoksi heidän kodeissaan ja kirkoissaan. Katolisen kirkon piispa Willian Avenya vertasi Nigerian tilannetta Ruandan kansanmurhaan ja vetosi siihen, että maailma ei katsoisi tätä sivusta, vaan puuttuisi asiaan. Nigerian kirkot ovat vedonneet myös Yhdistyneisiin kansakuntiin.
Nigeriassa on vuorotellen presidenttinä muslimi ja varapresidenttinä kristitty. Kirkot ovat vedonneet presidentti Muhammadu Buhariin asiassa ja presidentti onkin tuominnut väkivallan erittäin jyrkin sanoin. Hallitus on myös lähettänyt sotilaita alueelle. Maan parlamentti on hyväksynyt useita päätöslauselmia asiasta ja on myös julistanut tapahtumat kansanmurhaksi.
Imaami pelasti 262 kristittyä
Vaikka väkivallantekijät ovat AK-47-rynnäkkökivääreillä varustautuneita muslimipaimentolaisia, löytyy myös muslimeja, jotka nousevat rohkeasti heitä vastaan. BBC kertoi imaamista, joka pelasti 262 kristittyä.
300 aseistettua miestä hyökkäsi kristittyyn kylään, jonka asukkaat pakenivat naapurissa olevaan muslimikylään. Kylän imaami otti ensin naiset ja lapset kotiinsa turvaan ja vei sitten miehet piiloon moskeijaan. Asemiehet vaativat imaamia luovuttamaan miehet, mutta tämä kieltäytyi eikä päästänyt heitä moskeijaan.
Miehet uhkasivat polttaa imaamin talon ja moskeijan, mutta hän heittäytyi maahan heidän eteensä. Muutamien muiden muslimikylän asukkaiden kanssa imaami itki ja rukoili miehiä jättämään kristityt rauhaan. Nämä lähtivät, mutta sytyttivät mennessään kaksi kirkkoa palamaan. Kuvaavaa tilanteen vaarallisuudelle on se, että BBC ei voinut videollaan näyttää imaamin kasvoja ja paljastaa tämän henkilöllisyyttä, jotta imaami ei joutuisi vaaraan.
Nigeria on Afrikan väkirikkain maa, jossa vuonna 2016 oli 186 miljoonaa asukasta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vainottujen kristittyjen määrä kasvoi taas miljoonilla – taustalla on usein ääri-islamilainen terrorismi tai valtiojohtoinen nationalismi
AjankohtaistaOpen Doors -järjestön listauksen kärkikymmenikkö on tuttu. Muiden järjestöjen raportit ja uutiset maailmalta täydentävät kuvaa.
