Kehärata on laajentanut nuorten reviiriä – Nuorisotyö raiteilla -tiimi tapasi Vantaalla ja Helsingissä illan aikana lähes 200 nuorta
Emma Kallunki vaihtaa viime hetken kuulumiset Marika Pasasen ja Sauli Taipaleen kanssa Tikkurilan asemalla. Nämä lähtevät junalla kohti Martinlaaksoa, jossa Vaskivuoren lukion nuoret viettävät nasujaisia.

Emma Kallunki vaihtaa viime hetken kuulumiset Marika Pasasen ja Sauli Taipaleen kanssa Tikkurilan asemalla. Nämä lähtevät junalla kohti Martinlaaksoa, jossa Vaskivuoren lukion nuoret viettävät nasujaisia.

Kehärata on laajentanut nuorten reviiriä – Nuorisotyö raiteilla -tiimi tapasi Vantaalla ja Helsingissä illan aikana lähes 200 nuorta

Nuorisotyö raiteilla kulkee kiskoja pitkin nuorten luo. Sateisena perjantaina käytiin katsomassa esimerkiksi sitä, miten nasujaiset sujuvat.

Ilta alkaa Tikkurilan nuorisotilasta Lummetieltä. Rakennuksessa on Nuorisotyö raiteilla -hankkeen toimisto, jossa Kehäradan varren menopaikkoihin suuntaava työpari tarkistaa reput ja sadevarusteet.

Tämän illan kulkuun vaikuttaa erityisesti kaksi tekijää: sateinen sää ja lukioiden nasujaiset. Tuleeko illasta vilkas, vai latistaako sade juhlatunnelmaa? NTR:n projektityöntekijät Emma Kallunki ja Sauli Taipale sekä Vantaankosken seurakunnan nuorisotyönohjaaja Marika Pasanen pohtivat tätä.

Kallungin työvuoro on tältä päivää jo päätöksessä. Taipale ja Pasanen lähtevät matkaan. Heidät pysäyttää jo nuorisotilassa joukko nuoria. ”Onko sulla karkkia”, on kysymys, jonka Taipale ja Pasanen kuulevat illan aikana vielä monta kertaa. Taipale kaivaa NTR-logolla varustettuja karamelleja taskustaan.

Matkalla Tikkurilan asemalle hän soittaa Väyläviraston turvavalvomoon kysyäkseen, onko heillä tämän illan reitin suunnittelun kannalta olennaista tietoa. Turvavalvomo seuraa rautatieasemien valvontakameroita ja pitää yhteyttä järjestyksenvalvojiin niiden lähialueilla ja junissa.

Mitään merkillistä ei kello 18 aikaan ole vielä menossa. Niinpä Taipale ja Pasanen hyvästelevät Kallungin ja hyppäävät lähijunaan. Se vie heidät ensin Martinlaakson asemalle ja sieltä Jokiuoman puistoon. Vilkkaaksi ja pitkäksi venyvä perjantai-ilta lähtee liikkeelle.

Martilaakson aseman viereisellä ostarilla pari nuorta moikkaa Sauli Taipaletta ja Marika Pasasta. He keskustelevat myös kaupungin aluenuorisotyön tiimin Mirka Raution ja Kari Järvisen kanssa. Käy ilmi, että sinitakkisia kaupungin nuorisotyöntekijöitä on tulossa Jokiuoman puistoon yhteensä kymmenen.

Martilaakson aseman viereisellä ostarilla pari nuorta moikkaa Sauli Taipaletta ja Marika Pasasta. He keskustelevat myös kaupungin aluenuorisotyön tiimin Mirka Raution ja Kari Järvisen kanssa. Käy ilmi, että sinitakkisia kaupungin nuorisotyöntekijöitä on tulossa Jokiuoman puistoon yhteensä kymmenen.

”Meiltä edellytetään hyvää tilannetajua”

Nuorisotyö raiteilla eli NTR-toiminnalla halutaan vastata nuorten lisääntyneeseen liikkuvuuteen yli kaupunkirajojen. Omia työntekijöitä Vantaan kaupungin vetämällä projektilla on kolme. Kenttätyössä eli keskiviikkoisin, torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin liikkuvissa tiimeissä on lisäksi mukana väkeä eri yhteistyökumppaneista. Yhteensä niissä kiertää parikymmentä henkeä.

Pasanen, jonka työnkuvaan seurakunnassa kuuluu erityisnuorisotyö, on mukana noin kerran kuussa. Hänen mukaansa on hyvä tavata nuoria muuallakin kuin rippikouluissa ja seurakunnan omassa toiminnassa. Hänen seurakunnassa saamistaan kontakteista nuoriin on puolestaan hyötyä muille NTR:n työntekijöille.

– NTR on uskonnollisesti sitoutumatonta. Jos joku kysyy, kerron olevani seurakunnan työntekijä. Sen kummemmin en tuo taustaani esiin, sillä se ei ole tässä se olennaisin juttu, sanoo Pasanen.

Rooliimme kuuluu huolenpito eli tarkistamme nuorelta, onko kaikki hyvin.

– Sauli Taipale

Kun nuorten parissa tehtävä työ on yleensä paikallista, NTR kulkee kiskoja pitkin sinne, missä nuoret kunakin iltana erityisesti liikkuvat. Heitä tavataan junissa, asemilla, kadulla, kauppakeskuksissa, puistoissa – siis tiloissa, jotka ovat julkisia tai puolijulkisia.

– Monet nuoret tapaamme illan aikana vain kerran. Toisia voimme tavata eri paikassa ja eri porukassa kolmeenkin kertaan. Parin viime vuoden aikana olemme havainneet, että entistä nuoremmat liikkuvat entistä laajemmalla, Taipale mainitsee.

Kallungin mukaan toiminnan idea on ”olla turvallisena aikuisena läsnä nuorten hengausmestoissa”.

– Kun menemme nuorten itsensä valitsemiin kokoontumispaikkoihin, jonne meitä ei ole kutsuttu, meiltä edellytetään hyvää tilannetajua. Aina emme mene suoraan juttelemaan, vaan sen sijaan tarkkailemme tilannetta. Usein nuoret lähestyvät ensin meitä, kertoo Kallunki.

Jokiuoman puiston nasujaisissa Marika Pasanen ja Sauli Taipale seisovat aluksi syrjemmällä ja seuraavat tilannetta. Tuttu nuori käy juttelemassa heidän kanssaan.

Jokiuoman puiston nasujaisissa Marika Pasanen ja Sauli Taipale seisovat aluksi syrjemmällä ja seuraavat tilannetta. Tuttu nuori käy juttelemassa heidän kanssaan.

Raidenuorisotyössä tavataan monenlaisia nuoria. Työ ei ole ongelmalähtöistä eikä nuoria lähestytä kiellot edellä. Toki, kun työparit liikkuvat laajalla alueella ja tapaavat paljon nuoria, NTR on kartalla erilaisista ikävistäkin ilmiöistä. Ongelmiin, kuten liialliseen päihteidenkäyttöön, nuorisoporukoiden riitoihin ja erilaiseen hölmöilyyn, pyritään puuttumaan hyvissä ajoin niitä ennaltaehkäisemällä.

– Meidän tehtävämme ei ole kaataa juomia pois, eikä meillä ole siihen valtuuksiakaan. Sen sijaan rooliimme kuuluu huolenpito eli tarkistamme nuorelta, onko kaikki hyvin. Joskus joudumme soittamaan apua ja myös ilmoittamaan asioista esimerkiksi lastensuojeluun, Taipale kertoo.

Viime keväänä Vantaalla keskusteltiin Tikkurilan asemalla liikkuvista humaltuneista lapsista. Kun asia nousi julkisuuteen, aseman ongelma oli jo hoidossa ja saatiin rauhoittumaan nopeasti.

Junissa liikkuessaan NTR:n partiot kohtaavat välillä tilanteita, joissa nuorten metelöinti häiritsee kanssamatkustajia. Yleensä jo pelkkä nuorisotyöntekijöiden läsnäolo auttaa.

– Joskus joudumme keskustelemaan siitä, miten kaikilla olisi mukavampaa yleisissä tiloissa. Toisinaan tulee mieleen, että kaikki aikuiset eivät muista, mitä on olla nuori, Taipale ja Kallunki pohtivat.

Kallunki lisää, että NTR:n toiminnasta tehdyssä tutkimuksessa nousi esiin myös nuorten huoli aikuisten käytöksestä: erityisesti uhkaavasti käyttäytyvistä päihtyneistä ja rasismista.

Lukiolaisten nasujaisissa abit olivat jumalia tooga-asuissaan.

Lukiolaisten nasujaisissa abit olivat jumalia tooga-asuissaan.

Illan ohjelmaan kuuluvat nasujaiset

Tänä iltana Taipale ja Pasanen suuntaavat kulkunsa paikoille, joissa lukionuoret viettävät nasujaisia. Niissä ensimmäisen vuoden opiskelijoita sotketaan ja heillä teetetään erilaisia tehtäviä. Nasujaiset alkavat koulussa, vaikka koulut suhtautuvat niihin kielteisesti tai toppuutellen. Illalla nuoret jatkavat omissa bileissään. Silloin ongelmia voivat aiheuttaa alkoholinkäyttö ja porukan ulkopuoliset.

Matkalla Martinlaakson Jokiuoman puistoon, Taipale ja Pasanen pysähtyvät aseman viereiseen kauppakeskukseen vaihtamaan tietoja Itä-Vantaan aluenuorisotyön tiimin kanssa. Aluenuorisotyön sinitakkiset työntekijät kertovat, että heiltä on tänä iltana liikkeellä kymmenen työntekijää.

– Onko karkkia? Haluatko kuulla vitsin pilkullisesta kirahvista, kysyy ohikulkeva nuori nainen.

Hän jää ystävänsä kanssa hetkeksi juttelemaan tuntemiensa nuorisotyöntekijöiden kanssa.

Joskus joudumme keskustelemaan siitä, miten kaikilla olisi mukavampaa yleisissä tiloissa.

Matka jatkuu Jokiuoman puistoon, jossa noin parisataa nuorta viettää nasujaisia. Lukiotulokkaat ovat ”vauvoja” ja siksi vähissä vaatteissa. Vaikka sataa vettä, hauskaa näyttää olevan.

Toogaan pukeutuneet nuoret kertovat olevansa abeja, ja abit ovat nasujaisillan jumalia. Yhdellä nuorista, neljännen vuoden opiskelijalle, lukee otsassa yliabi. Muutama tulee juttelemaan Taipaleen ja Pasasen kanssa. He seuraavat hetken tilannetta ja jatkavat matkaansa Myyrmäkeen.

Seuraavan aamun uutiset kertovat, että Tikkurilan Heurekassa kirjattiin nasujaisissa pari pahoinpitelyä. Helsingissä poliisi tyhjensi puistoja. Pasanen ja Taipale olivat Leninin puistossa Linnanmäen lähellä. Sinne kokoontui noin 500 nuorta.

– Tähän vaikutti se, että poliisi joutui turvallisuusriskien vuoksi tyhjentämään Helsingissä puiston kerrallaan. Lenininpuisto jäi viimeiseksi. Lopulta sekin tyhjennettiin. Vaikka sää oli huono, nuoria oli tosi paljon liikkeellä. Helsingissä ei tällaista määrää nasujaisiltana ole viime vuosina nähty, kertoo Taipale.

– Pääosin nuoret olivat hyväkuntoisia. Muutamalle annoimme vettä ja hedelmäsokeria, kun energia oli vähissä. Illan aikana meillä oli 195 kohtaamista nuorten kanssa, jatkaa Pasanen.

Heurekaan NTR-pari ei enää mennyt, sillä kello oli jo yksi yöllä. Siellä oli Taipaleen mukaan ollut muutama konflikti. Jokiniemestä oli poistettu yksi nuori. Näitä tilanteita oli vähemmän kuin aiemmin.

– Tähän vaikutti poliisin ja nuorisopalveluiden ennalta ehkäisevä yhteistyö, sanoo Taipale.

Junassa Sauli Taipaleella ja Marika Pasasella on aikaa käydä läpi edellisen paikan tapahtumia ja suunnitella seuraavaa. Toimintakaudella 1.5.2018–30.4.2019 NTR:n Vantaan, Espoon ja Helsingin työpareilla oli yhteensä 26 711 kohtaamista nuorten kanssa. Tämä työpari tapasi jutteli illan aikana lähes parinsadan nuoren kanssa.

Junassa Sauli Taipaleella ja Marika Pasasella on aikaa käydä läpi edellisen paikan tapahtumia ja suunnitella seuraavaa. Toimintakaudella 1.5.2018–30.4.2019 NTR:n Vantaan, Espoon ja Helsingin työpareilla oli yhteensä 26 711 kohtaamista nuorten kanssa. Tämä työpari tapasi jutteli illan aikana lähes parinsadan nuoren kanssa.

Mikä on NTR?

Nuorisotyö raiteilla eli NTR on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, joka alkoi syksyllä 2015. Kehäradan valmistumisen arveltiin lisäävän nuorten liikkumista radan varrella. Vantaan kaupungin nuorisotyö tarttui asiaan ja vastaa toiminnan organisoinnista. Omia työntekijöitä on kolme.

Yhteistyökumppaneina ovat muun muassa Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Aseman Lapset ry., Väylävirasto, VR, Finavia, HKL, poliisilaitokset, järjestyksenvalvontayritykset ja ammattikorkeakoulut. Toukokuussa tänä vuonna mukaan tulivat Kirkkonummi, Kauniainen, Järvenpää sekä HYRIA säätiö Hyvinkäältä. Toiminta-alue kattaa pääkaupunkiseudun ja ison osan Uudenmaan maakuntaa.

Myös Helsingin seurakuntien Snellun ja Espoon Saapas-toiminnan kanssa tehdään yhteistyötä. Vantaalta mukana kenttätyössä on lähes alusta saakka ollut Vantaankosken seurakunnan nuorisotyö.

Toiminta on aatteellistesti, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta.

 

Juttua päivitetty 29.8. klo 12.10. Lisätty yhteistyökumppaniksi myös Espoon kaupunki.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi