Puhuiko Jeesus hyvän elämän aineksista, poliittisesta vastarinnasta vai valaistumisesta? Näin zenpappi ja kaksi luterilaista pappia lukevat vuorisaarnaa
Zenpappi Mitra Virtaperko sekä evankelis-luterilaisen kirkon papit Kai Sadinmaa ja Tarja Korpela pohtivat, mistä vuorisaarnassa on kyse.

Zenpappi Mitra Virtaperko sekä evankelis-luterilaisen kirkon papit Kai Sadinmaa ja Tarja Korpela pohtivat, mistä vuorisaarnassa on kyse.

Puhuiko Jeesus hyvän elämän aineksista, poliittisesta vastarinnasta vai valaistumisesta? Näin zenpappi ja kaksi luterilaista pappia lukevat vuorisaarnaa

Vuorisaarna on zenpappi Mitra Virtaperkolle, pappi ja kirjailija Kai Sadinmaalle ja kasvatustyön pappi Tarja Korpelalle tärkeä teksti. Kirkko ja kaupunki kysyi kaikilta kolmelta, mistä siinä on kyse.

”Jeesus kehotti alistettua yllättämään alistajansa”

Vuorisaarnassa Jeesus tuo ilmi Jumalan valtakunnan vaativan etiikan. Samalla vuorisaarna on poliittinen manifesti, joka kehottaa vastarintaan. Näin ajattelee helsinkiläinen pappi ja kirjailija Kai Sadinmaa.

Sadinmaan mukaan Jeesuksen esimerkki velvoittaa kristittyjä asettumaan heikoimmassa asemassa olevien rinnalle ja osoittamaan heille solidaarisuutta. Jeesus ei kuitenkaan ollut Che Guevaran kaltainen vallankumouksellinen.

– Ajattelen, että Jumalan valtakunta manifestoitui Jeesuksessa itsessään. Jeesus antoi esimerkin itsensä likoon laittamisesta, mutta ei sortunut väkivaltaiseen vastarintaan, Sadinmaa sanoo.

Kai Sadinmaan mukaan Jeesus ei ollut Che Guevaran kaltainen vallankumouksellinen.

Kai Sadinmaan mukaan Jeesus ei ollut Che Guevaran kaltainen vallankumouksellinen.

Sadinmaa lukee vastarinnan näkökulmasta erityisesti vuorisaarnan ohjeita vihamiehen rakastamisesta: ”Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin. Jos joku vaatii sinut mukaansa virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi.”

Tällaisilla teoilla alistettu saattoi säilyttää itsekunnioituksensa.  – Pappi ja kirjailija Kai Sadinmaa

Sadinmaan mukaan kehotusten taustalla näkyy Jeesuksen ajan yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus. Köyhä talonpoika saattoi joutua luovuttamaan viittansa velan vakuudeksi tai kantamaan legioonalaisten varusteita. Oikealle poskelle lyöminen oli ylempiarvoisen tapa osoittaa alistetulle halveksuntaa.

– En näe Jeesuksen sanoissa niinkään kehotusta antautumiseen vaan väkivallattoman vastarinnan askelmerkit. Tällaisilla teoilla alistettu saattoi säilyttää itsekunnioituksensa ja samalla yllättää ja haastaa alistajansa, Sadinmaa sanoo.

”Kultainen sääntö on koko elämän kestävä koan-harjoitus”

Vuorisaarna on zenpappi Mitra Virtaperkolle läheinen teksti, joka on kulkenut hänen mukanaan jo pitkään. Virtaperkon mukaan ihmisellä on luontainen taipumus hengelliseen materialismiin eli itsekkäiden päämäärien tavoitteluun hengellisyyden avulla. Jeesus vastaa tähän julistamalla autuaiksi köyhät, murheelliset, kärsivälliset ja nälkäiset.

Vastoinkäymiset ja egoa murjovat katastrofit voivat olla täynnä Jumalan taivaallista maailmaa. – Zenpappi Mirta Virtaperko

– Jeesus ei helli itsekkäitä pyrkimyksiämme vaan asettaa esikuvaksi kärsivän ja rimpuilevan sielun, jonka elämässä asiat eivät mene kohdilleen. Ajatus on se, että arkipäivän vaiva ja huoli, vastoinkäymiset ja ihmisen egoa murjovat katastrofit voivat olla täynnä Jumalan taivaallista maailmaa.

Zenpappi Mitra Virtaperko kiinnittää huomiota siihen, että vuorisaarna ei ole teoriaa.

Zenpappi Mitra Virtaperko kiinnittää huomiota siihen, että vuorisaarna ei ole teoriaa.

Virtaperko kiinnittää huomiota siihen, että vuorisaarna ei ole teoriaa. Jeesus asettaa mallin kokonaan uudenlaiselle ihmisyydelle ja etiikalle mutta ei selitä, miten se toteutetaan. Lukijalle ei kerrota, miten ahtaasta portista pääsee läpi tai kuinka eletään huolettomana kuin taivaan linnut.

– Ainoaksi vaihtoehdoksi jää elää vuorisaarnaa todeksi kohta kohdalta: yrityksen ja erehdyksen kautta kysyä koko ajan, miten voin oikeasti ymmärtää ja tehdä tämän.

Vuorisaarnan loppupuolella Jeesus tiivistää Jumalan tahdon käskyyn, joka tunnetaan kultaisena sääntönä: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Virtaperkon mukaan kyseessä on koan eli harjoitus, jonka hellittämätön tekeminen muuttaa käsityksemme todellisuudesta.

Koanit ovat zen-perinteen opetustarinoita ja viisauksia, jotka ovat syntyneet mestareiden ja oppilaiden välisissä keskusteluissa. Koanit sisältävät jotakin loogiselle ajattelulle käsittämätöntä ja hämmentävää.

– Hämmennys kertoo buddhalaisen käsityksen mukaan siitä, että emme ymmärrä todellisuutta sellaisena kuin se on. Siksi reagoimme siihen tavalla, joka aiheuttaa meille kärsimystä, Virtaperko sanoo.

Koan-harjoitus ajaa zen-­oppilaan umpikujaan, jossa tämä joutuu hyväksymään ymmärtämättömyytensä. Silloin oppilaan todellisuuskäsityksessä tapahtuu perustavanlaatuinen muutos.

– Kristillisen mystiikan perinteessä sanotaan joskus, että sielu tulee niin lähelle Jumalaa, että kaikesta tulee Jumalan ilmentymää. Rakkauden käsky on ­koan, jota ihminen voi tehdä koko elämän ajan, Virtaperko sanoo.

”Hyvä elämä on suostumista elämään sellaisena kuin se on”

Vantaan seurakuntien johtava kasvatustyön pappi Tarja ­Korpela luonnehtii vuorisaarnan aloittavia au­tuaaksi julistuksia jykeviksi ja kohti tuleviksi. Niissä Jeesus kääntää nurin ajatuksemme siitä, mistä elämän onni, mieli ja merkitys löytyvät.

Autuaaksi julistukset johdattavat Korpelan ajatukset kristinuskon syviin paradokseihin ja ristin teologiaan. Niissä on tiivistelmä hyvän elämän aineksista, jotka kätkeytyvät usein vastakohtiinsa.

Vuorisaarnan alku saa Tarja Korpelan pohtimaan kristinuskon syviä paradokseja.

Vuorisaarnan alku saa Tarja Korpelan pohtimaan kristinuskon syviä paradokseja.

– Ihmisen mieli tavoittelee usein suurta ja arvokasta päästäkseen siitä itsekin osalliseksi. Autuaaksi­julistamisten hengessä rikas ei ole se, joka omistaa paljon, vaan se, jolla on varaa luopua omastaan.

Jeesuksen lauseet ovat Korpelan mukaan peili, jonka heijastamaa kuvaa ei ole helppo katsoa. Ne kääntävät katseen tilanteisiin, joissa minun tai meidän hyvä on ylittänyt toisen hyvän. Ne muistuttavat, että oikeassa oleminen ei ole niin tärkeää kuin rauhan rakentaminen, ja lupaavat, että toisia armahtavat armahdetaan.

Jumala ei ole löydettävissä korkeuksista vaan ihan läheltä toisesta ihmisestä.  – Kasvatustyön pappi Tarja ­Korpela

– Autuaaksi julistukset esittävät vaatimuksia, joita en kykene täyttämään. Samalla ne näyttävät suunnan hengelliselle kasvulle sekä piirtävät esiin Jeesuksen hahmon ja polun, jonka hän kulki. Jumala ei ole löydettävissä korkeuksista vaan ihan läheltä toisesta ihmisestä ja siitä, mikä on mielestämme pientä, puutteellista ja vähäistä.

Korpelan mukaan kaikki suuret uskonnot puhuvat siitä, miten ihmisen tulisi suhtautua elämän vastoinkäymisiin. Jeesuksen autuaaksi julistuksista kuuluu syvä taju siitä, että elämä voi antaa myös pettymyksiä ja murheita.

– Hyvä ja syvä elämä on suostumista elämään sellaisena kuin se on. Jos taistelemme pettymyksiä vastaan, koko elämämme värittyy niiden kautta. Hyväksyminen voi muuttaa pettymykset hyväksi maaperäksi, jonka kasvu ravitsee ja ruokkii meitä eläessämme Kristuksen seuraajina ja toistemme rinnalla, Korpela sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi