Juha Pettersonilla on ollut jo satoja asiakkaita kertaluonteisessa terapiassa, ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Onko tässä apu, jos kumppani on mustasukkainen? Kertaluonteinen terapia yleistyy pääkaupunkiseudun perheneuvonnassa
Resurssipulan ruuhkauttamaan perheneuvontaan haetaan pääkaupunkiseudulla ratkaisua uusista toimintamalleista. Kertaluonteista terapiaa ei kuitenkaan suositella kaikille.
Tavallisesti ajatellaan, että kun parisuhteen ongelmat ovat pahentuneet siihen pisteeseen, että tarvitaan ulkopuolista apua, vaikeuksien selvittäminen vaatii pidempiaikaista terapiaa.
Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on kuitenkin alettu tarjota yhtenä vaihtoehtona myös niin sanottua kertaluonteista terapiaa. Tarkoitus on nopeuttaa avunsaantia, sillä pääkaupunkiseudun seurakuntien perheneuvonnoissa on tyypillisesti ruuhkaa.
Taustalla oli havainto, että valtaosa terapia-asiakkaista tyytyi yhdestä kolmeen käyntiin.
– Kertaluonteinen terapia tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että terapiasuhde kestää vain yhden istunnon ajan, kertoo Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Kaiju Himanen.
– Asiakas on itse etukäteen nimennyt ongelman, jota hän haluaa käsitellä. Tavoitteena on istunnon aikana löytää jokin ratkaisu, miten tuon ongelman kanssa kannattaisi jatkossa edetä, Himanen kuvailee.
Kertaluonteinen terapia ei ole oikotie tai hokkuspokkustemppu, jolla vaativa terapia voitaisiin korvata, eikä se Himasen mukaan myöskään sovi kaikille.
– Se ei sovi esimerkiksi traumojen työstämiseen, Himanen rajaa.
Kertaluonteisen terapian juuret ovat Yhdysvalloissa
Alun perin kertaluontoinen terapia eli single-session therapy kehitettiin 1980-luvulla Yhdysvalloissa. Taustalla oli havainto, että valtaosa terapia-asiakkaista tyytyi yhdestä kolmeen käyntiin.
Moni terapeutti uskoi epäonnistuneensa, kun asiakas ei ensimmäisen kerran jälkeen saapunutkaan vastaanotolle. Jälkikäteen selvisi, että moni oli kokenut jo yhdenkin kerran riittäväksi. Avainkysymykseksi tuli, että jos kerran ihmiset eivät halua pidempää terapiaa, miten tuosta yhdestä kerrasta saataisiin kaikki hyöty irti.
Ei siinä ajatella, että vakava trauma korjaantuu tunnissa.
– Juha Petterson
Helsingin seurakuntayhtymän perheneuvoja ja psykoterapeutti Juha Petterson otti ensimmäiset kertaluontoisen terapian asiakkaat jo vuonna 2019 Pasilan Mall of Tripla -kauppakeskuksessa. Siitä lähtien hänellä on ollut satoja asiakkaita.
– Oman koulutustaustani vuoksi ajattelin itsekin aluksi, että se on huuhaata. Perinteisesti psykoterapian piirissä on ajateltu, että psyykkiset muutokset ovat hitaita, ja että tuloksia syntyy vasta, kun terapia on riittävän pitkäkestoista, Petterson sanoo.
– Mutta kun niin monet asiakkaat ovat itse olleet tyytyväisiä lopputulokseen, niin eikö heitä pitäisi kuunnella?
Vantaan seurakunnat julkaisevat kuluvan kevään aikana myös maksutonta verkkokurssimateriaalia, kertoo johtava perheneuvoja Maarit Kuusisto.
”Todellinen elämä ei aina taivu kertaluonteisen terapian ihanteisiin”
Nykyään Juha Petterson ei edes rajaisi, millaiselle ihmiselle kertaluonteinen sopii tai ei sovi.
– Traumataustaisellakin ihmisellä voi olla todella monenlaisia kysymyksiä, ja kertaluontoisen terapian tavoitteena on ratkaista vain yksi ongelma. Ei siinä ajatella, että vakava trauma korjaantuu tunnissa, Petterson sanoo.
Juha Petterson muistuttaa, että suuret muutokset saadaan aikaan vain ajan kanssa, pala kerrallaan.
– Ahdistunut ja lannistunut ihminen voi usein kokea, ettei hän voi omilla valinnoillaan vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Kertaluonteinen terapia voi antaa ratkaisevan sysäyksen, jonka jälkeen ihminen voi pala kerrallaan ottaa takaisin haltuunsa omaa elämää huomatessaan, että omilla valinnoilla on vaikutusta, Petterson sanoo.
Ei siis ole tarkoitus, että perinteinen pidempikestoinen terapia korvataan uudella terapiamuodolla.
– Juha Petterson
Käytännön työssä Petterson on huomannut, ettei kertaluontoinen terapia aina onnistu tai ole riittävä tapa käsitellä ongelmia.
– Todellinen elämä ei aina taivu kertaluonteisen terapian ihanteisiin. Kertaluonteisessa terapiassa asiakasta kuitenkin muistutetaan myös mahdollisuudesta pidempiaikaiseen ongelmien työstämiseen.
– Ei siis ole tarkoitus, että perinteinen pidempikestoinen terapia korvataan uudella terapiamuodolla. Kyseessä on vain yksi uusi palvelupolku.
Vantaalla kertaluontoiseen terapiaan varataan 10 prosenttia työvoimasta
Myös Vantaan seurakuntien perheneuvonnassa on otettu käyttöön kertaluonteinen terapia. Taustalla on resurssipula.
Suhteutettuna kaupungin väkilukuun asiakasmäärät tosin ovat suhteellisen pienet, sillä esimerkiksi vuonna 2022 vain 0,3 prosenttia vantaalaisista käytti seurakuntien perheneuvontapalveluita. Määrällisesti se tarkoitti kuitenkin lähes 3 355:a erillistä käyntiä. Kuuden kokoaikaisen ja muutaman osa- ja määräaikaisen perheneuvojan ylläpitämässä palvelussa määrä on suuri. Monet joutuvat jonottamaan.
Kokemuksia kertaluontoisesta terapiasta ei vielä ole kertynyt Espoossa paljon, mutta jo nyt hahmottuu, millaisiin tilanteisiin sitä voitaisiin suositella.
– Vantaalla kertaluonteinen terapia otettiin käyttöön helmikuussa 2022 yhdeksi vaihtoehdoksi, varmistamaan, että mahdollisimman moni pariskunta saisi oikea-aikaisen avun, kertoo Vantaan seurakuntayhtymän johtava perheneuvoja Maarit Kuusisto.
Toistaiseksi kertaluonteiseen terapiaan varataan kymmenen prosenttia perheneuvonnan työvoimasta. Yhä useampi asiakas on saanut avun.
Kuluvan kevään aikana Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus laajentaa toimintaansa verkkokursseihin. Kevään aikana avattavan suhteellista.fi-sivuston materiaalit ovat maksuttomia.
– Huhtikuussa julkaisemme Pari Tunnetta- eli PaTu-nimisen verkkokurssin, joka sopii parisuhteen tunneyhteyden kehittämiseen ja syventämiseen. Kesäksi tuotamme kolme piirrosvideota, Kuusisto kertoo.
Kaiju Himanen uskoo, että kertaluonteinen terapia saattaa olla hyödyllinen, jos kumppaneista toisella on jokin sairaus tai vaikkapa neuropsykiatrinen häiriö, kuten ADHD.
– Tarkoituksena on, että pariskunnat, jotka jonottavat perheneuvontaan, saisivat jo jonotusaikana materiaalia parisuhteidensa solmujen ratkomiseen.
Kuusiston mukaan olennaista on, että tässä kolmen polun mallissa eri toimintamuodot eivät sulje toisiaan pois.
– Esimerkiksi kertaluonteisen terapian päätteeksi asiakas voi tuntea tarvetta jatkotyöskentelyyn, ja silloin on mahdollista perinteiselle vastaanotolle
”Siitä voi olla apua, jos kumppaneista toisella on ADHD”
Espoon seurakuntien perheneuvonnassa runsaat neljä viidestä perheneuvonnan piiriin hakeutuneesta voitiin ottaa asiakkaaksi viime vuonna.
– Meillä ei oteta asiakkaita jonoon, koska jonojen purkaminen on mahdotonta. Sen sijaan pyrimme ohjaamaan asiakkaat muiden palveluiden piiriin, mikäli meille ei mahdu, sanoo Kaiju Himanen.
Kokemuksia kertaluonteisesta terapiasta ei vielä ole kertynyt Espoossa paljon, mutta jo nyt hahmottuu, millaisiin tilanteisiin sitä voitaisiin suositella.
– Pariskunta voi saada kertaluonteisesta terapiasta apua esimerkiksi pitkään jatkuneeseen mustasukkaisuuteen. Siitä voi olla apua myös, jos kumppaneista toisella on jokin sairaus tai vaikkapa neuropsykiatrinen häiriö, kuten ADHD. Ymmärryksen lisääntyminen voi helpottaa molempien oloa, Himanen sanoo.
– Oli kyseessä minkälainen ongelma tahansa, on tärkeää puhua siitä ääneen. Sellaiseen kertakäynti tarjoaa oivallisen tilaisuuden.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vantaan seurakuntien perheneuvojat tarjoavat tukea vankilasta vapautuville naisille – myös vankilasta pääsy voi olla kriisi ihmissuhteelle
AjankohtaistaPerheneuvonnan asiakkaina vangit ovat uusi ryhmä. Heidän kanssaan käsiteltävät teemat voivat silti olla ihan samoja kuin muidenkin kanssa.
