Pääkirjoitus: Hautausmaan kynttilät yhdistävät meidät koko ihmiskuntaan
Jo 50 000 vuotta sitten neandertalinihmiset hautasivat kuolleensa. He koristelivat vainajat ja asettivat hautaan työkaluja ja koruja siltä varalta, että niille olisi käyttöä siellä jossakin.
Jokainen meistä kuolee. Melkein jokainen tietää sen. On silti eri asia tietää kuolevansa kuin ymmärtää ja tuntea se.
Pyhäinpäivä on yksi suosituimmista kirkkopyhistä, eikä ihme. Vainajien muistaminen, oman katoavaisuuden tajuaminen ja tulevan maailman elämän kaipaaminen ovat juuri sitä, miksi kirkko on olemassa.
Kynttilämeri hautausmaalla kertoo kaipauksesta, surusta ja ikävästä. Ja samalla se kertoo uskosta, toivosta ja rakkaudesta
Hautausmaan kynttilät yhdistävät meidät armon vuonna 2019 elävät ihmiset paitsi edeltämme menneisiin rakkaisiin, myös kaikkiin, joita toisen ihmisen kuolema on koskettanut.
Heitä on paljon. Siihen porukkaan kuuluu selvä enemmistö koskaan eläneistä ihmisistä. Jo 50 000 vuotta sitten neandertalinihmiset hautasivat kuolleensa. He koristelivat vainajat ja asettivat hautaan työkaluja ja koruja siltä varalta, että niille olisi käyttöä siellä jossakin.
Samasta syystä lapsen haudalle viedään toisinaan leluja. Ne muistuttavat kesken jääneistä leikeistä.
Samasta syystä joissakin seurakunnissa neulotaan taivassukkia, jotka voidaan pukea vainajalle, kun hänet asetetaan arkkuun. Samasta syystä lapsen haudalle viedään toisinaan leluja. Ne muistuttavat kesken jääneistä leikeistä. Samalla ne ilmentävät toivoa, että yhteiset leikit jatkuisivat taivaan kodissa.
Kirkko ja kaupungin kaikkein luetuimmat ja rakastetuimmat jutut käsittelevät lähes säännönmukaisesti kuolemaa, katoavaisuutta, menetyksiä, surun keskellä elämistä tai elämän haurautta.
Se on kirkon lehden ydinasiaa. Kirkko kun on olemassa juuri siksi, että täällä kuollaan. Näin kiteytti kirkon mission aikanaan muuan teologi, ja joku toinen täydensi: kirkko on olemassa siksi, että täällä uskaltaisi elää. Ettei tarvitsisi pelätä. Elämää eikä kuolemaa.
Pelon vastakohta on uskaltaminen. Luottamus. Siis usko. Ja on sillä muitakin vastakohtia. Pelon vastakohta on myös toivo. Että tästä selvitään kyllä. Ja pelon vastakohta on rakkaus. Raamatunkin mukaan rakkaus hätistelee pelon tiehensä.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja
jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Sitten kun taivaassa tarjoillaan
PuheenvuorotPyhäinpäivänä sytytän kynttilän kahdelle tänä vuonna kuolleelle suomalaiselle runoilijalle, Ilpo Tiihoselle ja Sirkka Turkalle. Kumpikin heistä avasi kiehtovia portteja sekä minuun itseeni että koko maailmankaikkeuteen.
Taivaan tähden: Sinä olet pyhä
Hengellisyys
