Pääkirjoitus: Jouluna Jumalakin maallistuu
Jumalan lähestyminen on sitä, että Jumala lähestyy sinua. Usko ei tarkoita joihinkin hurskaampiin sfääreihin kohoamista vaan elämän ja tämän maailman näkemistä Jumalan lahjana.
Eräässä vähemmän hilpeässä joululaulussa Jeesus-lapsi hukkuu lumihankeen ja unohtuu. Laulun sanoissa kalskahtaa synkkä moralismi: maiset mietteet, joulukoristeet, lahjat, jouluruoat ja -juomat sekä "meno muu" vievät huomion pääasiasta, Betlehemin seimestä.
Joulun maallisuuden moittiminen on aiheetonta, sillä juuri joulu eli Jeesuksen syntymä alleviivaa maallisen ja taivaallisen yhtymistä. Ensimmäisenä jouluna itse Jumala syntyi ihmiseksi ihmisten keskelle. Betlehemin seimi yhdisti Jumalan ja maailman. Jouluna Jumala maallistui.
Jumala ei olekaan jokin täysin tuonpuoleinen henkinen voima tai abstrakti periaate. Jumala ei ole kaukana. Hän tulee meidän luoksemme tässä maailmassa konkreettisesti ja aineellisesti – myös ruokana, juomana ja menona muuna.
Betlehemin seimi vetoaa näkemään Jumalan jokaisessa joulukuusen neulasessa.
Jos haluat lähestyä Jumalaa, sinun ei tarvitse pyristellä jonnekin korkeampiin sfääreihin tai syvempiin ulottuvuuksiin. Jumala on lähempänä kuin uskotkaan. Jumalan lähestyminen on sitä, että Jumala lähestyy.
Usko Jumalaan ei tarkoita johonkin toiseen hurskaustodellisuuteen siirtymistä vaan tämän elämän ja tämän maailman näkemistä Jumalan lahjana. Betlehemin seimi vetoaa näkemään Jumalan kaikessa: naapurin ystävällisessä hymyssä, kerjäläisen rikkinäisessä kengässä, jokaisessa hammasharjan harjaksessa ja jokaisessa joulukuusen neulasessa. Myös niissä, jotka varisevat ennen aikojaan.
Joulurauhakaan ei merkitse vain sisäistä rauhaa ja tunnelmointia. Jouluevankeliumin enkeli kuuluttaa rauhaa maan päälle. Se kutsuu käärimään hihat eriarvoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kitkemiseksi tästä maailmasta ja rakentamaan rauhaa sinne, missä sitä ei vielä ole.
Eikä jouluilo ole jokin ilon hartaampi alalaji, jota keskimääräistä hurskaampi ihminen hiljaa mielessään tuntee. Se on ihan kunnon iloa, jonka sopii näkyä myös päällepäin.
Jouluyön rukouksessa sanotaan: "Tämä on se yö, jona ihmisen sovituksen ja anteeksiannon ikävä, ilon ja rauhan ikävä, tulevaisuuden ja toivon ikävä saa vastauksen."
Taivaan Jumalakin käy siis joulun viettoon maisin miettehin.
Jaa tämä artikkeli: