null Pääkirjoitus: Kirkko kuuluu jokaiselle, vaikka ei tuntisi tarvetta osallistua seurakuntaelämään

Pääkirjoitus: Kirkko kuuluu jokaiselle, vaikka ei tuntisi tarvetta osallistua seurakuntaelämään

Kirkko ja kaupungin alkusanat lausuttiin 80 vuotta sitten. Huoli kirkon käpertymisestä pienen mutta sitäkin hartaamman harrastajajoukon sisäpiiriksi synnytti elämänmakuisen suuren yleisön seurakuntamedian.

”Olisi varmaan kohtalokas laiminlyönti, jos kirkko rajoittaisi toimintansa vain n.s. kirkkokansaan ja antaisi elävän elämän virrata ohitseen.” Näin kirjoitti 80 vuotta sitten rovasti Heimer Virkkunen Kirkko ja kaupungin ­– joka aluksi oli nimeltään Helsingin kirkkosanomat – ensimmäisessä numerossa. Se ilmestyi syksyllä 1942. Helsinkiä pommitettiin.

Hädän keskellä kirkolla oli oma tärkeä tehtävänsä. Virkkunen painotti lehden ensimmäisessä numerossa, että kirkon pitäisi luopua ”elämälle vieraasta eristäytyneisyydestä” ja astua rohkeasti lähemmäksi kansaa ja elää mukana sen ahdingossa ja kärsimyksissä.

Henkisen ja aineellisen jälleenrakennuksen ansiosta syntyi Suomi, joka vuonna 2022 pitää kärkisijaa maailman onnellisimpien maiden joukossa viidettä vuotta ­peräkkäin.

Sodan keskellä Virkkunen katsoi myös tulevaisuuteen ja jälleenrakennukseen. Hän muistutti, että kirkon työ kokoaa vain suhteellisen pienen osan pääkaupunkilaisista. ”Kirkko kuuluu kuitenkin niillekin jäsenilleen, jotka eivät tunne tarvetta osallistua seurakuntaelämään”, Virkkunen kirjoitti. Ilmauksena pyrkimyksestään päästä lähemmäksi pääkaupunkiseudun ihmisiä kirkko perusti lehden. Tämän lehden.

Moni asia on muuttunut 80 vuodessa. Olemme saaneet elää rauhan aikaa, jonka perusteita Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nyt horjuttanut. Henkisen ja aineellisen jälleenrakennuksen ansiosta syntyi Suomi, joka vuonna 2022 pitää kärkisijaa maailman onnellisimpien maiden joukossa viidettä vuotta ­peräkkäin.

Tuoreen lukemistutkimuksemme mukaan kolmannekselle pääkaupunkiseutulaisista Kirkko ja kaupunki on heidän ainoa tai lähes ainoa siteensä seurakuntaan.

Kirkko avautui sotien jälkeen ulos eristäytyneisyydestään, mistä kiitos kuuluu osaltaan Kirkko ja kaupungin ensimmäisen päätoimittajan Heimer Virkkusen kaltaisille tienraivaajille. Edelleen vain pieni osa kirkon jäsenistä tuntee ”tarvetta osallistua seurakuntaelämään”. Tai vaikka tuntisikin, niin ei syystä tai toisesta osallistu.

Tuoreen lukemistutkimuksemme mukaan kolmannekselle pääkaupunkiseutulaisista Kirkko ja kaupunki on heidän ainoa tai lähes ainoa siteensä seurakuntaan.

Sellaisena se on hyvin tärkeä side sekä lukijoille että meille median tekijöille – ja koko kirkolle. Kirkon jäsen ja uskollinen seurakuntalainen voi ihan hyvin olla, vaikkei seurakuntakeskuksessa alvariinsa ravaisikaan.

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja.
jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: