Pääkirjoitus: Kirkon pitäisi tukea kirkkohäitä kaipaavia jäseniään
Helsinkiläisseurakunnan aloite kirkollisen vihkioikeuden laajentamisesta kaatui kirkolliskokouksen määräenemmistövaatimuksen vuoksi.
Helsinkiläisen Paavalin seurakunnan aloite kirkollisen vihkioikeuden laajentamisesta kaatui kirkolliskokouksessa. Aloitteessa ehdotettiin, että kirkossa voitaisiin vihkiä myös parit, joissa toinen puolisoista on rippikoulun käynyt evankelis-luterilaisen kirkon jäsen mutta toinen ei kuulu mihinkään kristilliseen kirkkoon.
Vaikka Kirkkohallitus puolsi ehdotusta, se kaatui kirkolliskokouksen määräenemmistövaatimuksen vuoksi. Läpimeno olisi vaatinut kolme neljäsosaa äänistä eli 70 ääntä. Nyt esitys sai taakseen vain 54 ääntä, kun vastustajia oli 39.
Tulos on samantapainen kuin niissä äänestyksissä, joissa on käsitelty samaa sukupuolta olevien vihkimistä kirkossa. Osaltaan se kertoo arvoliberaalien ja arvokonservatiivien voimasuhteista. Tosin tässä kysymyksessä olisi voinut kuvitella rintamalinjojen liikkuvan, koska kysymys ei ole yhtä periaatteellinen. Kirkolliskokouksen lakivaliokuntakin totesi, että vihkioikeuden laajentamista puoltavat perustelut ovat varteenotettavia. Siitä huolimatta kirkolliskokous päätyi enemmistön äänin siihen, että esitystä vastustavat seikat ovat merkityksellisempiä.
Pitäisi tukea erityisesti niitä, jotka yhä haluavat kuulua kirkkoon.
Kumpikin osapuoli vetosi kirkon jäsenyyteen. Aloitteen vastustajat katsoivat, että kirkkohäät ovat jäsenetu ja yksi merkittävä syy kirkkoon liittymiseen. He olivat huolissaan siitä, houkuttaisiko vihkioikeuden laajentaminen yhdistämään kristillisiin perinteisiin elementtejä muista uskonnoista. He muistuttivat myös, että maistraatissa solmittu avioliitto voidaan siunata kirkossa.
Jäsenetua voi tarkastella myös siten kuin aloitteen tekijät perustelivat. Kun kirkon jäsenmäärä vähenee, kulttuurien ja uskontojen kirjo kasvaa ja vihkimisten määrä laskee, pitäisi tukea erityisesti niitä, jotka yhä haluavat kuulua kirkkoon. Niitä, jotka toivovat, että kirkko olisi läsnä heidän elämänsä tärkeänä päivänä. Joidenkuiden puoliso liittyy kirkkoon häiden ajaksi toteuttaakseen puolisonsa toiveen, mutta aika moni eroaa pian uudelleen. Pysyvään jäsenyyteen tarvitaan muitakin syitä. Kokemus siitä, että kirkko on jäsenensä tukena, on yksi niistä.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja.
pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingissä syntynyt aloite kaatui kirkolliskokouksessa: parit, joista vain toinen kuuluu kirkkoon, eivät saa tulevaisuudessakaan kirkkohäitä
AjankohtaistaEnemmistö kannatti muutosta, mutta vaadittavaa kolme neljäsosan määräenemmistöä asia ei saanut puolelleen.
