Kirkossa solmittujen avioliittojen määrä vähenee. Jatkossakaan parit, joista vain toinen kuuluu kirkkoon tai johonkin muuhun kristilliseen yhteisöön, eivät saa kirkollista vihkimistä.
Helsingissä syntynyt aloite kaatui kirkolliskokouksessa: parit, joista vain toinen kuuluu kirkkoon, eivät saa tulevaisuudessakaan kirkkohäitä
Enemmistö kannatti muutosta, mutta vaadittavaa kolme neljäsosan määräenemmistöä asia ei saanut puolelleen.
Kirkolliskokous hylkäsi 12. toukokuuta esityksen siitä, että kirkollisen vihkimisen saisivat myös parit, joista vain toinen on rippikoulun käynyt kirkon jäsen.
Kirkkohallituksen esityksen tavoitteena oli mahdollistaa kirkon jäsenelle kirkollinen avioliittoon vihkiminen myös silloin, kun tuleva puoliso ei ole kirkon tai muun kristillisen yhteisön jäsen. Nykyään he voivat saada vain jo solmitun avioliiton siunaamisen.
Kirkkohallituksen esitys tyssäsi kirkolliskokouksen määräenemmistövaatimukseen. Enemmistö kirkolliskokousedustajista äänesti muutoksen puolesta (54 kirkolliskokousedustajaa), 39 äänesti vastaan ja yksi henkilö tyhjää. Kirkolliskokouksessa läpimenoon vaaditaan kolme neljäsosaa äänistä, mikä olisi tarkoittanut 70 ääntä.
Kirkolliskokous käsitteli asiaa jo torstaina 11. toukokuuta. Silloin kirkolliskokous hyväksyi lakivaliokunnan mietinnön vastaisen ja kirkkohallituksen esityksen mukaisen ehdotuksen kirkollisen vihkimisen ehtojen muuttamisesta äänin 53–42 (kaksi tyhjää ääntä).
Kirkolliskokouksen lakivaliokunta oli kallistunut sille kannalle, että kirkkohallituksen esitys raukeaisi eikä kirkollista vihkimistä sallittaisi yhä useammalle, vaikka asialla ei olisikaan juridista estettä. Lakivaliokunnassa asiasta tehtiin kuitenkin eriävä mietintö. Sitä puolsi keskustelussa esimerkiksi lakivaliokunnan jäsen, kirkolliskokousedustaja ja Kauniaisten suomenkielisen seurakunnan kirkkoherra Mimosa Mäkinen.
– Tämän esityksen kohdalla kirkolla olisi aidosti mahdollisuus kuulla kirkon jäsenten elämästä nousevaa toivetta. Sitä tulee tietysti punnita uskon, opin, tradition ja kirkon säädösten valossa, Mäkinen sanoi käyttämässään puheenvuorossa.
– Yhä useampi vihkipari valitsee siviilivihkimisen. Kuitenkin tämä seurakuntalaisten riveistä lähtenyt muutosesitys kertoo ilahduttavaa viestiä siitä, että avioliitolla ja kirkolla on edelleen merkitystä myös heille, joiden tuleva puoliso ei ole kirkon jäsen.
Millä tavalla oikeudellisen toimituksen evääminen osalta kirkon jäsenistä vahvistaa kirkon yhteiskunnallista asemaa?
– Hanna Mithiku
Kirkollisen vihkimisen sallimista yhä useammalle kannatti myös helsinkiläinen kirkolliskokousedustaja ja kirkkovaltuutettu Hanna Mithiku. Hänen mielestään toisenlainen päätös antaisi viestin siitä, että jonkun avioliitto ei kirkon näkökulmasta ole oikea tai toivottava.
– Mitä tarkoitusta palvelisi se, että kirkkoon liitytään, jotta puolison olisi mahdollista saada kirkollinen vihkiminen, Mithiku kysyi.
– Mitä tulee yhteiskunnalliseen asemaan, niin kysyn, millä tavalla oikeudellisen toimituksen evääminen osalta kirkon jäsenistä vahvistaa kirkon yhteiskunnallista asemaa? Eikö se nimenomaan ole omiaan kyseenalaistamaan sen, miksi kirkolla edes on oikeus toimittaa oikeudellinen toimenpide, Mithiku jatkoi.
Kirkolliskokousedustaja, vantaalainen kirkkovaltuutettu Soili Haverinen oli sitä mieltä, että nykyinen käytäntö on hyvä.
– Keskustelussa on maalailtu uhkakuvia siitä, että aloitteen hylkääminen sulkisi kirkon ovet ihmisiltä. Toivon, ettei missään seurakunnassa ihmisten tavoittaminen Jeesuksen ja kirkon yhteyteen ole kirkkoon kuulumattomien avioliittoon vihkimisen varassa. Siihen löytyy tehokkaampiakin välineitä.
Osa kirkolliskokousedustajista pohti asiaa siitä näkökulmasta, miten asia vaikuttaa jäsenyyteen ja sen motivaatioon.
– Kantani on, että jatkossakin sekä sulhasen että morsiamen tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Näin säilyy yksi tärkeä syy kuulua ja liittyä kirkkoon. Mikäli hyväksymme, että kihlaparista vain jomman kumman tulee kuulua kirkkoon, se heikentää kirkkoon kuulumisen motivaatiota, mikkeliläinen kirkolliskokousedustaja Eeva-Riitta Hahtola sanoi.
Hahtola toi myös esiin sen, olemmeko jatkossa siinä tilanteessa, että kirkossa pohditaan, pitääkö kummankaan vihittävän kuulua kirkoon.
Asia teki kirkollisen päätöksenteon rattaissa pitkän matkan. Alun perin kirkollisen vihkimisen laajentamista yhä useammalle esitti Paavalin seurakunnan seurakuntaneuvosto Helsingin hiippakuntavaltuustolle vuonna 2020. Sieltä asia eteni samana vuonna kirkolliskokoukseen ja sieltä edelleen Kirkkohallitukselle valmisteltavaksi. Kirkkohallituksesta esitys palasi vielä kirkolliskokouksen käsittelyyn, missä esitys nyt kaatui.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Kirkon pitäisi tukea kirkkohäitä kaipaavia jäseniään
PuheenvuorotHelsinkiläisseurakunnan aloite kirkollisen vihkioikeuden laajentamisesta kaatui kirkolliskokouksen määräenemmistövaatimuksen vuoksi.
