Taiteilijan näkemys Trappist‑1-kääpiötähteä kiertävän planeetan maisemasta. Tähden nimi viittaa trappistioluisiin ja niitä valmistaviin luostareihin.
Paholainen, Horna ja ylijumala Ukko – taivas on täynnä myytteihin ja uskontoihin viittaavia nimiä
Toisin kuin moni ajattelee, Jumalaa teleskoopin avulla etsivä ei joudu pettymään.
Eri kulttuurien myytit ovat olleet tavallisimpia lähteitä, kun ihmiset ovat keksineet taivaankappaleille nimiä. Myyttinen paikka saattaa olla planeetta, planeetan tai kuun pinnanmuoto, pikkuplaneetta tai kaukaisia tähtiä kiertävä eksoplaneetta.
Jupiteria kiertävän Kallisto-kuun pinnalla kävelevä astronautti saattaisi nähdä Jumalan, tosin nimen virolaisessa muodossa Jumal. Tuota nimeä kantavan kraatterin läheltä löytyy toinen kraatteri, joka on nimetty paholaiseksi vanhan virolaisen perinteen mukaisella nimellä Vanapagan.
Galileo Galilein ensimmäisenä havaitsemaa Kallisto-kuuta asuttaa nimistön perusteella myös joukko vanhoja suomalaisia jumalolentoja. Siellä voi kohdata muun muassa Ahdin, Ilman, Liekkiön, Näkin, Tapion ja Tontun sekä karjalaisista jumalista Hiiden ja rukiin viljelijöitä auttavan Rongoteuksen. Kalliston pinnalta löytyvät myös suomalaisugrilainen paha henki Lempo ja ohran jumala Pekko.
Pikkuplaneettojen nimistä löytyvät suomalaisten vanha ylijumala Ukko ja hänen puolisonsa Akka. Ensimmäinen suomalainen pikkuplaneetta nimettiin Kalevalasta tutun luomisen hengettären mukaan Ilmattareksi.
Elämänvyöhyke löytyi luostarin liepeiltä
Luostarioluiden ystävät eivät yllättyneet, kun NASA ilmoitti helmikuussa 2017 löytäneensä Trappist-1-nimisen kääpiötähden ympäriltä peräti seitsemän suunnilleen maapallon kokoista planeettaa. Tähden nimi viittaa paitsi trappistioluisiin myös niitä valmistaviin luostareihin, joiden munkit ja nunnat viettävät hiljaista ja mietiskelevää elämää ja suosivat kasvisruokaa.
Jeesuksen nimeä ei taivaalta löydy, kuten ei myöskään Moosesta, Muhammadia tai Buddhaa.
Vain 39 valovuoden päässä sijaitseva Trappist-1 on astronomien mukaan lupaavin kohde maapallon ulkopuolisen elämän etsimiseen. Sen kiertolaisista kolme on elämänvyöhykkeellä eli sellaisella etäisyydellä tähdestään, että vesi voi olla niiden pinnalla juoksevassa muodossa.
Elämän merkkien etsiminen näiltä planeetoilta pääsee alkamaan, kun Hubble-avaruusteleskoopin pitkään odotettu seuraaja James Webb saadaan taivaalle näillä näkymin joulukuun lopulla.
Luther, Agricola ja Mr. Spock pääsivät taivaalle
Taivaankappaleen nimen tulee olla riittävän lyhyt ja sellainen, että sen voi lausua ainakin jollakin kielellä. Nimi ei saa olla loukkaava eikä myöskään kaupallinen, joten omaa ”taivaspaikkaa” ei voi ostaa rahalla.
Taivaalle ei huolita myöskään lemmikkieläinten nimiä, joita taivaankappaleiden löytäjät välillä ehdottavat. Tästä säännöstä on muutama poikkeus kuten kissa Mr. Spock, joka on saanut nimensä Star Trek -televisiosarjan hahmolta.
Nykyisiin uskontoihin liittyviä nimiä käytetään astronomian piirissä varovaisesti. Jeesuksen nimeä ei taivaalta löydy, kuten ei myöskään Moosesta, Muhammadia tai Buddhaa. Uskonnollisen henkilön, sotilaan tai poliitikon nimeä ei hyväksytä ennen kuin on kulunut sata vuotta hänen kuolemastaan.
Esimerkiksi pikkuplaneettaluettelosta löytyy pohjoismaisen kirkkohistorian merkkihenkilöitä. Siellä ovat suomen kirjakielen luonut piispa Agricola, Uppsalan arkkipiispa, historioitsija ja kartanpiirtäjä Olaus Magnus sekä saksalaisen reformaattorin mukaan nimetty Martin Luther.
Hornan hehku näkyy kaukoputkella
Vuonna 2019 kaikille maailman maille annettiin mahdollisuus nimetä yksi eksoplaneetta ja sen emotähti. Hankkeeseen osallistui yli sata maata, ja niistä parikymmentä valitsi nimen paikallisesta mytologiasta. Näin toimi myös Suomi, joka valitsi tähden nimeksi Horna ja sitä kiertävän planeetan nimeksi Hiisi. Nimiä ehdotti kirkkonummelainen lukio-opiskelija Aapo Saranpää.
Hiisi tarkoitti muinaisessa itämerensuomalaisessa kulttuurissa pyhää paikkaa kuten uhrilehtoa. Kristinuskon levittyä merkitys muuttui pahansuovaksi henkiolennoksi. Horna oli helvetin kaltainen pahojen henkien asuinpaikka. Tähtitieteilijä Heikki Oja pitää näitä nimivalintoja onnistuneina, sillä kumpikin taivaallinen kohde on hyvin kuuma paikka.
Kolmion tähdistössä kaukoputkella erottuva Horna on hieman omaa aurinkoamme pienempi keltainen tähti. Sitä hyvin lähellä kiertävä Hiisi on Saturnuksen kokoinen suuri kaasuplaneetta, jonka pintalämpötila on noin 800 celsiusastetta. Siellä on siis paljon kuumempaa kuin minkään oman aurinkokuntamme planeetan pinnalla.
Lähteet: Tähtitieteilijä Heikki Oja sekä Tähdet ja avaruus -lehden numerot 3/2017 ja 2/2020.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tähtitaivaan sanaton ihailu on Jukka-Pekka Metsävainiolle elinkeino ja henkinen harjoitus – ”Tähän työhön ei voi kyllästyä”
Hyvä elämäTähtikuvaaja ja kuvataiteilija Jukka-Pekka Metsävainio taltioi avaruuden kauneutta ja runoutta oululaisen kerrostalon katolta. Nyt hän tekee kirjaa yhdessä Queen-yhtyeen kitaristi Brian Mayn kanssa.
