null Palmut ja taatelipuut tulevat Espalle – palmusunnuntai sai nimensä pyhän puun lehvistä, joita heiteltiin Jeesuksen eteen

Esplanadin puistossa kasvoi 1910-luvulla palmuja. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Esplanadin puistossa kasvoi 1910-luvulla palmuja. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Hengellisyys Ajankohtaista

Palmut ja taatelipuut tulevat Espalle – palmusunnuntai sai nimensä pyhän puun lehvistä, joita heiteltiin Jeesuksen eteen

Siellä missä palmut kasvavat, palmusunnuntaita vietetään alkuperäisin oksin. Suomessa heilutellaan pajunoksia.

Esplanadin puistossa pääsee ensi kesänä palmujen katveeseen. Etelä- ja Pohjoisespla­nadit muutetaan kokeeksi yksikaistaisiksi, ja ruukkukasvit valtaavat käytöstä vapautuvat ajokaistat.

Espalle tulee sata kääpiöpalmua, jollaiset koristivat puistoa ensimmäisen kerran 1910-luvulla mannermaiseen tyyliin. Lisäksi puistoon tuodaan viisikymmentä taatelipuuta, jotka menevät palmuista, ellei satu olemaan kasvitieteilijä. Joukossa on isojakin puita.

Pohjoisesplanadi palaa tulevana kesänä mannermaiseen ilmeeseen. Havainnekuva WSP Finland.

Pohjoisesplanadi palaa tulevana kesänä mannermaiseen ilmeeseen. Havainnekuva WSP Finland.

Juuri taatelipuu on se kasvi, jonka mukaan 2. huhtikuuta vietettävä palmusunnuntai on nimetty. Taatelipuun lehvistä lauletaan virressä: ”Tiellä ken vaeltaa, ken aasilla ratsastaa? Maahan on laskettu vaatteita, lehtiä, oksia.”

Ensimmäisenä palmusunnuntaina Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, ja häntä kunnioitettiin heittämällä eteen palmunlehviä. Ylvästä hetkeä seurasivat Jeesuksen vangitseminen, kuulustelut, nöyryyttäminen ja lopulta ristiinnaulitseminen.

Siellä missä palmut kasvavat, palmusunnuntaita vietetään edelleen alkuperäisin oksin. Suomessa on ollut tapana heilutella varhain kevääseen herääviä pajunoksia eli virpomavitsoja.

Raamatun kasvit -kirjan mukaan taatelipalmu on ihmisten ensimmäisiä viljely­kasveja. Se saattaa tuottaa hedelmää vielä 200-vuotiaanakin ja on siksi saanut elämänpuun ja pyhän puun maineen.

Raamatun psalmi 92 menee vielä pidemmälle: ”Hurskaat kukoistavat kuin palmupuu.”

Eksoottinen Esplanadin puisto 1910-luvulla. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Eksoottinen Esplanadin puisto 1910-luvulla. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Espan palmuista kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.