null Onko tässä Stadin 10 legendaarisinta puuta? – ”Onttoon salavaan on mahtunut parikymmentä natiaista kerrallaan”

Hyvä elämä

Onko tässä Stadin 10 legendaarisinta puuta? – ”Onttoon salavaan on mahtunut parikymmentä natiaista kerrallaan”

Entinen uhrimänty sinnittelee työmaalla ja kartanopuistoon kaatunut tammi sai siisteyden ja lahopuun puolustajat vastakkain. Helsingin puidenhoidon työnjohtaja Sami Kiema esittelee persoonalliset suosikkipuunsa.

1. Kirjanpuiston salava seisoi ryhdikkäänä jo ennen kuin ensimmäinen auto saapui Helsinkiin

Korkea salava eli piilipuu ulottui korkealle Kruununhaan Kirjanpuistossa viime vuosisadan alussa, jolloin harvalukuiset kaupunkilaiset ohittivat sen jalkaisin pitkin soraisia katuja. Viereisen Siltavuorenrannan veneet oli tehty puusta.

Valokuvaaja Signe Brander ikuisti salavan pariinkin Helsingin kaupunginmuseon kuvaan vuonna 1907, jolloin kaupunkiin myönnettiin ensimmäinen automobiilin ajolupa.

Nykyään salavavanhus on Helsingin paksuin puu, jonka rungon ympärysmitta on 8,4 metriä. Sen runko on kiertynyt ikääntyessä auki ja ryhti lysähtänyt kasaan kuin kumaralla vanhuksella. Salavalle on rakennettu puinen tuki kainalokepiksi.

− Salavan ympärille rakennettiin aita, koska puu oli lasten suosikkilelu. Aita suojaa sekä puuta että lapsia. Onttoon salavaan on mahtunut parikymmentä natiaista kerrallaan, mutta sen jälkeen puu on romahtanut lisää, Helsingin puidenhoidon työnjohtaja Sami Kiema kertoo.

Leikkipaikan kupeessa kasvava salava on ollut ontto jo vuosikymmeniä. Kiema ennustaa sille vielä parikymmentä vuotta elinaikaa, koska neste virtaa yhä juurista tuuheaan latvaan.

− Salava elää nyt suunnilleen pyhällä hengellä.

Vanhus on tarkkaan ottaen isoriippasalava, ja Stadin ehdottomasti massiivisin sellainen. Samaan lajikkeeseen kuului Helsingin ehkä tunnetuin puuyksilö, Lasipalatsin vieressä kasvanut iso salava, joka kaatui myrskyssä vuonna 2003. Nyt vanhalla kasvupaikalla varttuu alkuperäisestä Lasipalatsin salavasta vartettu klooni.

 Sijainti: Kruununhaan Kirjanpuisto, Kirjatyöntekijänkatu 12.

− Ison puun halaaminen tuntuu hyvältä. Se edustaa minulle jotain pysyvää, vahvaa, luotettavaa ja konkreettista. Miellän männyn miehiseksi puulajiksi, Sami Kiema sanoo.

− Ison puun halaaminen tuntuu hyvältä. Se edustaa minulle jotain pysyvää, vahvaa, luotettavaa ja konkreettista. Miellän männyn miehiseksi puulajiksi, Sami Kiema sanoo.

2. ”Messevä honka” pysäytti ohi pyöräilevän puidenhoitajan halaamaan

Sami Kiema kohtasi Helsingin mahdollisesti massiivisimman männyn ensimmäistä kertaa sattumalta.

− Olin pyöräretkellä, kun oli pakko pysähtyä halaamaan messevää mäntyä. Se on ehdottomasti suurimpia, mitä olen koskaan nähnyt. Mänty on hulppea, siinä on paksua kilpikaarnaa ja hahmokas latva.

Rauhoitetun hongan jykevyyttä lisää se, että runko on aikoinaan katkennut ja kasvattanut kaksi latvaa. Männyn ympärysmitta on rinnankorkeudelta noin 355 senttiä. Tyven ympärysmitaksi on saatu edellisessä virallisessa mittauksessa 10 senttiä lisää. Sami Kiema arvioi sen kasvaneen ravinteikkaassa maassa yli 200 vuotta.

Laajasalo on Kieman mukaan Helsingin paras paikka nähdä suurikokoisia, iäkkäitä mäntyjä.

 Sijainti: Laajasalossa Reposalmentien varrella lähellä uimarantaa ja Vartiosaaren laituria.

Kylmänarka schalininkirsikka kukkii toukokuun lopulla, kun muut kirsikkapuut ovat jo pudottaneet terälehtensä.

Kylmänarka schalininkirsikka kukkii toukokuun lopulla, kun muut kirsikkapuut ovat jo pudottaneet terälehtensä.

3. Schalininkirsikoiden esiäiti on yhä puoliksi kuin kukkea kesämorsian

− Mitä tälle schalininkirsikalle on tapahtunut! Sami Kiema järkyttyy näyttävästi kukkivaan ja kuolleeseen osaan jakautuneesta puusta, joka sijaitsee Kaivopuistossa Pekka Jylhän kultaisen Odotus-veistoksen vieressä.

Valkoisia kukkapalleroita työntävä kirsikkapuu istutettiin nykypaikalleen 1950-luvulla silloisen Helsingin kaupunginpuutarhurin Bengt Schalinin kotipuutarhasta. Tuntematon kaunotar nimettiin puutarhurin mukaan. Se on emopuu, josta monet Suomessa myytävät schalininkirsikat on alun perin lisätty. Nykyään tiedetään, että näyttävän leveä ja matala puu kuuluu ikivanhaan hapankirsikkalajikkeeseen.

Kullanhohteinen Odotus-veistos on seissyt schalininkirsikkapuun vieressä vuodesta 2010.

Kullanhohteinen Odotus-veistos on seissyt schalininkirsikkapuun vieressä vuodesta 2010.

− Kaivarin schalininkirsikan kasvupaikka on raju. Kallio nousee vieressä pintaan, eli puulla on vain ohuelti multaa käytössä. Se on silti kestänyt kuivat kesätkin. Koko puuta ei missään nimessä poisteta, ainoastaan kuolleet osat, Kiema sanoo.

Kaivopuiston schalininkirsikan sukulaisia on istutettu ainakin Alppipuistoon, Arabianmäenpuistoon, Katajanokanpuistoon, Tähtitorninvuorelle ja Ursinin kalliolle. Se on saanut suosiota myös yksityispihoilla. Jotkut tuntevat sen nappikirsikkana kukan keskellä olevan vihreän napin mukaan.

 Sijainti: Kaivopuiston lounaisosassa Odotus-veistoksen luona.

4. Tullisaaren tammen kaatuminen herätti ristiriitoja

Vastaleikatun nurmen ja värikkään kukkapenkin välissä makaa suuri, tumma ruumis, joka on ympäröity muovisella huomionauhalla. Se on viime vuonna yllättäen kaatunut Tullisaaren kartanopuiston vanha tammi, joka on jätetty paikoilleen – ainakin toistaiseksi. Oksissa näkyvät vielä ruskeat lehdet.

Kyltissä lukee: ”Pääsy kielletty. Tämä satoja vuosia vanha tammi on rauhoitettu luonnonmuistomerkki.”

Sami Kiema arvioi jätin iäksi maltillisemmat 150 vuotta. Hänestä puu on vähintään yhtä tärkeä kuolleena kuin elävänä.

− Kun tammi kaatui, alkoi vilkas keskustelu sen kohtalosta. Yksi huolehti, että kuka on vastuussa, jos muksut kiipeävät puussa ja telovat itsensä. Toisesta puuta pitäisi vähintään siistiä. Maisema-arkkitehdin mielestä se on maisemallisesti väärässä paikassa.

Tullisaaren kartanopuisto kuuluu Suomen parhaiten säilyneisiin maisemapuistoihin. Sillä on kulttuurihistoriallista, puutarhataiteellista ja maisemallista arvoa. Kiema toivoo, että tammi saisi hajota sijoilleen kymmenien vuosien kuluessa.

− Lahon puun ja siinä elävien hyönteisten jämien muodostama mulmi on monen lajin koko maailma. Suomessa on arviolta 5 000 eliölajia, jotka ovat riippuvaisia kuolleesta puusta. Noin 500 hyönteislajia elää vain tammessa. Jos yksi runko hävitetään, kaikki siinä elävien lajien populaatiot häviävät samalla.

Helsingissä on jätetty kaatuneita puita puistoihin jo neljännesvuosisadan ajan. Esimerkiksi Kaivopuistossa moni käyttää karsittuja maapuita istuimina.

− En jättäisi kaatunutta puuta kuitenkaan Espan puistoon maatumaan, Kiema linjaa.

Tullisaaren 46-hehtaarisessa merenrantapuistossa kasvaa edelleen useita kookkaita, vanhoja puita.

Sijainti: Laajasalossa Tullisaaren kartanoalueen nurmikentällä lähellä Henrik Borgströmintien risteystä.

Yliskylän haltiamänty oli ennen Uppbyn tilan pihapuu Laajasalossa. Kuva: Constantin Grünberg, Helsingin kaupunginmuseo

Yliskylän haltiamänty oli ennen Uppbyn tilan pihapuu Laajasalossa. Kuva: Constantin Grünberg, Helsingin kaupunginmuseo

5. Vanha uhrimänty sinnittelee rakennustyömaalla

Kaivinkone, kova melu, aidattu rakennustyömaa. Sen keskellä Laajasalon Kauppakeskus Saaren vieressä kasvaa Yliskylän uhrimänty, jolle tuotiin ennen lahjoja hyvän onnen varmistamiseksi. Männylle on tiettävästi lahjoitettu ainakin uuden sadon viljaa.

– Puille vietiin sitä, mikä oli uutta. Kun lehmät alkoivat taas keväällä lypsää, vietiin ensimmäiset maidot, kun satoa saatiin, ensimmäiset jyvät. Syksyllä, kun eläimiä teurastettiin, vietiin lihaa. Myös silloin käytiin viemässä uhrilahja, jos oli jotakin vastoinkäymisiä talossa, kuten sairautta. Uhrilahjan vieminen oli yleensä talon isännän tai emännän tehtävä, uskontotieteilijä Risto Pulkkinen kertoi Kirkko ja kaupungissa 1.9.2020.

Ennen kuin kristinusko vakiinnutti paikkansa Suomessa, moni uskoi, että puilla on sielu. Laajasalon uhripuuta on kutsuttu myös haltiamännyksi, joten lahjat on saatettu ajatella myös haltioille. Se on tiettävästi ainoa pääkaupunkiseudulla yhä elävä uhripuu.

Sami Kiema arvelee Yliskylän uhrimännyssä kulkevaa juomua salaman jäljeksi.

Sami Kiema arvelee Yliskylän uhrimännyssä kulkevaa juomua salaman jäljeksi.

 Sami Kiema tarkastelee uhrimäntyä otsa kurtussa.

− Toivottavasti uhripuu pärjää. Rakentaminen on suuri uhka kaupunkipuille, koska työmaalla kaivetaan helposti poikki niiden isoja juuria. Lisäksi juurten päälle varastoidaan usein painavaa tavaraa, joka tiivistää maata niin, etteivät puun juuret pysty ottamaan siitä kunnolla vettä ja happea. Isot työkoneet saattavat myös kolhia runkoa ja katkoa oksia.

Uhrimännyn ympärille on jätetty kymmenkunta metriä koskematonta maata.

− Suuren, vanhan puun pintajuuret voivat yltää 20–30 metrin päähän. Jos se halutaan säästää, koko juuriston alue tulisi rajata rakentamisen ulkopuolelle, Kiema huomauttaa.

Sijainti: Laajasalon Kauppakeskus Saaren vieressä, rakennettavien kerrostalojen keskellä.

Komea päärynäpuu on viettänyt suojattua elämää kartanon puutarhassa.

Komea päärynäpuu on viettänyt suojattua elämää kartanon puutarhassa.

6. Herttoniemen päärynäpuu tuo happamat terveiset 1800-luvulta

Herttoniemen kartanopuistossa odottaa syksyllä yllättävä näky. Ainakin yli 15 metriä korkea, kaksihaarainen ja rehevä puu on täynnä päärynöitä, joiden poimiminen onnistuu vain kunnon tikkailla.

1800-luvulla istutettu päärynäpuu saattaa olla Suomen korkein ja vanhin. Alkuperäiseen kartanon puutarhaan kuuluivat marjapensaat ja hedelmäpuut, joista on jäljellä vain päärynänestori sekä kaksi siitä vartettua pitkänhuiskeaa tainta.

− Päärynäpuu on elänyt kartanon puutarhassa pitkän ja onnellisen elämän, jossa sille ei ole tapahtunut mitään dramaattista. Se tuottaa hyvin satoakin. Päärynät ovat tosin happamia, Sami Kiema kertoo.

Hän ennustaa päärynäpuulle menestyksekästä tulevaisuutta. Eteläinen puu nauttii lämpenevästä ilmastosta, elleivät sen myötä yleistyvät kasvitaudit ja tuholaiset käy vanhuksen kohtaloksi.

− Testaamme parhaillaan Helsingin puistoissa uusia eteläisiä puulajeja, joita ei ole aiemmin istutettu tänne. Etsimme uusia kaupunkipuita lämpenevään pääkaupunkiin. Haluamme myös monipuolistaa puulajistoa, ettei yksittäinen tauti tai tuholainen veisi kerralla isoa osaa kaupungin puista.

Sijainti: Herttoniemen kartanon puiston kaakkoisosa lähellä kartanorakennusta.

7.  Jättiläistammi levittäytyy golfkentälle

Stadin paksuin tammi kasvaa Talin golfkentän reunalla. Tammen ympärysmitta on 626 senttiä, ja sen latvuksessa on hieman enemmän leveyttä kun puun rungossa pituutta, runsaat 25 metriä.

Rauhoitetun puujätin arvellaan saaneen alkunsa 1600–1700-lukujen taitteessa. Osa oksista on kuivia, rungossa kasvaa sientä ja yhtä haaraa on tuettu rautatangolla.

Merkittävä lajikumppani kasvaa Kuninkaantammen kaupunginosassa, joka on saanut nimensä kyseisen puun mukaan. Vanha tarina kertoo, että tammen istutti itse Ruotsin kuningas Kustaa III 1700-luvun lopulla. Tarina ei kuitenkaan kerro, miksi kuningas istutti tammen juuri siihen.

Ylen Metsien kätkemä -ohjelmasarjassa kerrottiin, että tammi oli suomalaisten pyhä elämänpuu, joka Kalevalassa yhdistää maan, taivaan ja tuonelan. Tammessa on ajateltu olevan maagista voimaa eli väkeä. Joka taittoi tammen oksan, sai ikuisen onnen, joka otti sen latvan, sai ikuisen taian, joka lehvän, sai ikuisen rakkauden.

Tammella on ollut erityisasema monessa muussakin maassa. Se on ollut pyhä ukkosenjumalan puu, jota on kunnioitettu kelttien, kreikkalaisten, roomalaisten, germaanien, balttien ja slaavilaiskansojen parissa.

Sijainnit: Talissa golfkentällä kerhorakennuksen takana, Kuninkaantammenpuistossa Vantaanjoen Pitkäkosken lähellä.

Tyrni on menestynyt Eiran merituulissa.

Tyrni on menestynyt Eiran merituulissa.

8. Eiran tyrnistä tuli pensaan sijaan puu

Tyrni on tavallisesti korkeintaan kolmemetrinen pensas, mutta Eiran arvoalueella kasvava yksilö on venähtänyt yli kuusimetriseksi puuksi. Erikoinen tyrnipuu on vajonnut vanhuuttaan kohti maata, mutta sen runko on yhä vaikuttava. Sillä on ympärysmittaa 122 senttiä.

Eiran jättityrni on marjoja tuottava tyttö- eli emipuu. Osa tyrneistä on poikapuita, jotka tuottavat vain siitepölyä tyttöpuiden hedelmöittämiseen.

Eiran jättityrni on marjoja tuottava tyttö- eli emipuu. Osa tyrneistä on poikapuita, jotka tuottavat vain siitepölyä tyttöpuiden hedelmöittämiseen.

Helsingin pisin, 7,8-metrinen tyrnipuu kasvaa Vesalan Aarrepuistossa. Puumaisia tyrnejä kasvaa myös Arabianrannan rantapuistossa, jossa lapset kiipeilevät kookkaimmissa yksilöissä. Vesalan ja Arabian tyrnit ovat kuitenkin huomattavasti hontelompia kuin Eiran rauhoitettu jätti.

Tyrni yltää ennätykseen myös syyskuun alussa kypsyvällä sadollaan. Kirpeät, oranssit marjat ovat Suomessa luonnonvaraisesti kasvavista marjoista terveellisimpiä. Niissä on valtavasti c-vitamiinia sekä e-vitamiinia, kuitua ja hyödyllisiä rasvahappoja.

Sijainti: Merisataman rannan ja kävelytien välissä Eirassa vastapäätä Sirpalesaarta.

Amerikanmustapoppeli mahtuu harvaan pihaan.

Amerikanmustapoppeli mahtuu harvaan pihaan.

9. Suomen paksuin amerikanmustapoppeli kasvaa Kaivopuistossa

Amerikassa kaikki on suurta, sanotaan. Ainakin Kaivopuistossa kasvavat amerikanmustapoppelit ovat massiivisia puita, joiden joukossa on Sami Kieman mukaan myös maan paksuin yksilö. Sen rungon ympärysmitta on rinnan korkeudelta noin 445 senttiä.

− Tämä amerikanmustapoppeli on ainakin 15-kuutioinen, kun talousmetsässä jo yksikuutioista puuta pidetään isona.

Haavan sukuinen poppeli on Suomessa harvinainen, koska se tarvitsee valtavasti tilaa maan päällä ja alla. Kiema kertoo, että aggressiivinen juuristo tukkii helposti salaojia ja viemäreitä.

− Linnut viihtyvät selvästi amerikanmustapoppelissa. Tuossa kolossa pesii varmaan naakka, mutta kolo sopisi Helsingissä pesivälle lehtopöllöllekin, Kiema osoittaa valkean ulosteen tahrimaa reikää.

Amerikanmustapoppelin latvus huojuu arviolta parinkymmenen metrin korkeudessa. Helsingin puista korkeimmalle kurottavat kuitenkin kuuset.

Kesäkuussa ilmestyneen Vihreät jättiläiset, Suomen suurimmat puut -kirjan (Metsäkustannus) mukaan Helsingin korkein puu on 41-metrinen metsäkuusi Pitkäkosken luonnonsuojelualueella. Malmin hautausmaalla kasvaa puolestaan satavuotiaita douglaskuusia, joista muutama yltää yli 30 metriin. Kirja esittelee monta muutakin pääkaupunkiseudun puujättiä.

Sijainti: Kaivopuiston Tähtitorninmäen itärinne.

Edesmennyt Pentti Linkola sanoi, että jos haluat nähdä Suomessa vanhoja puita, mene Kaivopuistoon.

Edesmennyt Pentti Linkola sanoi, että jos haluat nähdä Suomessa vanhoja puita, mene Kaivopuistoon.

10. Stadin ikäkuningas saattaa näyttää bonsailta

Meilahden muinaishauta-alueella kasvaa Stadin vanhin puu, jonka ikä on varmistettu kairaamalla näyte ja laskemalla vuosirenkaat. Kymmenmetrinen mänty on itänyt 1680-luvun alussa kalliolla, jolta avautuu näkymä Seurasaareen. Kituliaalla petäjällä on ikää noin 340 vuotta. 

Sami Kiema sanoo, että Helsingin vanhin puu on varmuudella mänty, mutta joku muu yksilö voi hyvinkin olla kairattua puuta vanhempi. Mänty on sitkeä puu, jota uhkaa lähinnä ilmaston lämpeneminen.

− Iäkkäimmät petäjät ovat kasvaneet hitaasti karulla paikalla. Lapin käkkärämännyt voivat elää tuhatvuotiaiksi. Stadin vanhin puu saattaa olla metrin mittainen bonsai rantakalliolla.

Iäkkäillä männyillä on usein paksua, levymäistä kilpikaarnaa, jota alkaa muodostua vasta yli sadan vuoden iässä. Mitä ylemmäs kilpikaarna ulottuu, sitä vanhempi puu todennäköisesti on.

− Kun ikää kertyy yli sata vuotta, mänty saa hahmokkuutta ja arvokkuutta.

Sijainti: Vanhimman stadilaispuun sijainnista ei ole varmuutta.

Yli satavuotiaiden mäntyjen rungoissa näkyy usein paksua, levymäistä kilpikaarnaa.

Yli satavuotiaiden mäntyjen rungoissa näkyy usein paksua, levymäistä kilpikaarnaa.

Muita lähteitä: My Helsinki − Helsingin kiehtovimmat puut, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen monisteita 14/2000: Helsingin vanhoja puita ja tarinoita, Helsingin kaupungin verkkosivustot vihreatsylit.fi, lista Helsingin luonnonmuistomerkeistä sekä Vihreät jättiläiset – Suomen suurimmat puut. Dendrologian Seura. (Metsäkustannus 2021).

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.