Tuomas Murajan mukaan jokainen ihminen tarvitsee yhteiskuntaa. Ilman toisia voisimme tuskin selviytyä muutamasta päivästä.
Perustulo tekee jokaisesta arvokkaan – 2 000 suomalaista on kokeillut perustuloa, tässä yhden tarina
”Paljon mieluummin otan perustulon kuin vanhan järjestelmän monimutkaisine lomakkeineen ja pakollisine tilaisuuksineen”, kirjoittaa kirjailija ja toimittaja Tuomas Muraja. Hän on yksi koekaniineista.
Kun Kansaneläkelaitoksen ylimääräinen kirjekuori putosi postiluukustani 28.12.2016, ensimmäinen reaktioni oli pelästys. Olenko jättänyt jotain raportoimatta, olenko tehnyt virheen, peritäänkö jotain taas takaisin? Sitten luin kirjettä eteenpäin ja huomasin huojentavan uutisen.
Pääsin osaksi vuodenvaihteessa 2017 aloitettua perustulokokeilua. Olen niitä harvinaisia pätkätyöttömiä freelancereita, joille tämä mahdollisuus suotiin.
Kokeilussa 2 000 suomalaista aikuista on saanut kuukausittain 560 euron verotonta perustuloa kahden vuoden ajan.
Suomen hallitus on halunnut ihmiskokeen avulla selvittää, saako töitä helpommin, kun työmarkkinatuki tai peruspäiväraha vaihdetaan perustuloon.
Työtön on saanut kokeilun kestäessä pitää perustulonsa kokonaisuudessaan, vaikka hän olisi saanut työpaikan. Tämän on uskottu kannustavan työttömiä myös pienempipalkkaisiin ja satunnaisiin töihin.
Pätkätyöläiselle perustulo sopii
Kaltaisilleni kolme-nelikymppisille, jotka tekevät paljon pätkätöitä, perustulo näyttäisi sopivan loistavasti.
Olen kokeilun aikana haastatellut lukuisia perustulonsaajia, jotka ovat saaneet palkkatöitä tai pystyneet perustamaan yrityksen. Aiemmin firman pystyttäminen olisi merkinnyt tukien lakkaamista eli riskiä koko toimeentulon menetyksestä. Perustulolla saa aina hoidettua ainakin pakolliset eläkemaksut, vaikkei joka kuukausi muita tuloja olisikaan.
Olet kunnossa, saat luvan olla, uskomme sinuun, me luotamme sinuun.
Suomen perustulokokeilu ei ole puhdas perustulokokeilu, vaan siinä pikemminkin tarkastellaan, saako työtön töitä kokeilun aikana. Työttömyys kun kohtaa nyky-Suomessa hyvin monenlaisia ihmisiä koulutustasosta riippumatta.
Suomessa on vahva työttömään kohdistuva syyllistäminen. Työttömyydestä aiheuttavaa häpeää vähentäisi se, että kaikki saisivat perustuloa. Kyseessä olisi samanlainen etuus kuin lapsilisät, jotka tulevat automaattisesti kaikille lapsiperheille kerran kuussa.
Oikea perustulo on vastikkeeton, universaali ja yksilökohtainen
Perustulosta puhuttaessa käsitteiden tulisi olla selkeitä, yksiselitteisesti määriteltyjä, jotta osattaisiin keskustella samasta asiasta. Kun puhun perustulosta, tarkoitan vastikkeetonta, universaalia ja yksilökohtaista tukea.
Vastikkeeton turva tarkoittaa käytännössä perustuloa, jota maksetaan kaikille tilanteesta riippumatta, eikä sen saaminen edellytä aktiivisuutta työmarkkinoilla tai opiskelua.
Universaali tulo taas tarkoittaa esimerkiksi lapsilisää tai kotihoidontukea, joiden saaminen ei riipu tarpeesta, tuloista eikä työhistoriasta. Tosin molempia saadakseen ihmisellä pitää toki olla jälkeläisiä. Perustulo verotettaisiin pois tulojen kasvaessa.
Syyperusteisia tukia ovat muiden muassa työmarkkinatuki, ansiosidonnainen työttömyysraha tai vanhempainraha. Niiden perusturvaa parempi taso perustuu työttömyyteen tai työhistoriaan. Opintotuki puolestaan edellyttää opiskelemista.
Yksilökohtainen perustulo tarkoittaa sitä, että perheen muiden jäsenten tulot eivät vaikuta tukeen. Tällä hetkellä esimerkiksi ansiosidonnaiset etuudet ja työmarkkinatuki eivät riipu puolison tai kotona asuvien lasten tuloista. Toimeentulotuki ja asumistuki, osin myös työmarkkinatuki, sen sijaan riippuvat koko perheen tuloista. Lähtökohta siis on, että perheenjäsenet vastaavat taloudellisesti toistensa elättämisestä.
Kaikki puolueet tuntuvat kannattavan ainakin periaatteessa yksilökohtaisia tukia, ehkä asumistukea lukuun ottamatta.
Minulle perustulo tarkoittaa tuloa, joka maksetaan jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle henkilökohtaisesti ilman minkäänlaisia ehtoja tai velvoitteita. Näin sen määrittelee myös kansainvälinen perustulotutkijoiden ja -aktivistien verkosto Basic Income Earth Network (BIEN).
Perustulo vapauttaa, muuttaa ihmistä sisäisesti
Käsitteitä sotkemalla horjutetaan ja hämätään muutoinkin kryptiseksi kirjoitettua sosiaalipolitiikkaa, mikä ei ole omiaan poistamaan työttömyydestä ja köyhyydestä aiheutuvia leimoja.
Työttömäksi voi joutua kuka tahansa, koska tahansa. TE-toimiston, Kelan ja Verohallinnon virkailijoista riippuen olen milloin työtön, milloin yrittäjä, milloin freelancer, milloin apurahansaaja.
Koen olevani kirjailija, joka on ajoittain vailla muita töitä. Kun apurahajakso päättyy, ilmoitan itseni työttömäksi. Jos ajoittaisia keikkatuloja ilmaantuu tai saan julkaistua lehtijutun, ilmoitan saavani tuloja.
Työkeskeisessä yhteiskunnassamme ihmiset tarvitsevat rahaa selviytyäkseen. Ja perustuloyhteiskunta antaa rahan heille yksinkertaisesti vastikkeettomasti, lisäkysymyksiä pyytämättä. Yksinkertaisesti näin, koska he ovat ihmisiä. Perustulo kertoo heille joka kuukausi: “Olet kunnossa, saat luvan olla, uskomme sinuun, me luotamme sinuun”. Tämä on jotain aivan uutta, joka muuttaa meitä sisäisesti.
Olemme kaikki riippuvaisia muista jo tänään ja sikäli yhtä lailla perustulolla. Jokainen ihminen tarvitsee yhteiskuntaa. Ilman toisia voisimme tuskin selviytyä edes muutamasta päivästä. Ja siitä huolimatta uskottelemme varsin mieluusti itsellemme, että voisimme työllä hankkia itsellemme vapauden.
Tämä vapauden käsitys tekee kapitalismista niin vahvan. Se antaa kuvitelman siitä, että voisimme ensin työskennellä muilta vapauteen ja sitten ostaa itsemme vapaaksi. Perustulo osoittaa, että tämä ei pidä paikkaansa. Siksi monet ihmiset pelkäävätkin tätä ideaa.
Sosiaalityöntekijöille jäisi aikaa auttaa
Esimerkiksi vankilakierteeseen joutuneille raha ei ole suurin ongelma vaan päihderiippuvuus ja tuomioista kertyneet hurjat velat. Heillä motivaatio mennä tekemään mitään laillista on nolla, kun ei ole ketään pitämässä kädestä. Perustulojärjestelmä vapauttaisi sosiaalityöntekijöitä pitämään paremmin huolta niistä, jotka tarvitsevat eniten apua.
Perustulon arvostelijat kokevat, että kapitalistinen lupaus vapaudesta häviää, sillä yhtäkkiä tulot, joita aikaisemmin moraalisesti kaunisteltiin, virtaavatkin vastikkeettomasti tilille joka kuukausi. Tämä saattaa asettaa kyseenalaiseksi oman elämän saavutukset, elämän tähänastisen merkityksen ja koko arvojärjestelmämme.
Ennen kuin hyväksymme tällaisen tuskallisen ajatuksen, järkeistämme sen mieluummin näennäiseksi argumentiksi perustuloa vastaan. Osoittelemme sormella toisia ja väitämme, etteivät he perustulon takia enää menisi töihin. Tämä johtuu siitä, että lähes kaikilla ihmisillä on vahva usko, että heidän täytyisi ensin ansaita ihmisarvonsa työllä.
Monet haastateltavani ovat perustulon ansiosta oppineet rakastamaan työtään uudestaan.
Perustulo tekee ihmisille ymmärrettäväksi, että he ovat ihmisinä arvokkaita myös ilman työsuorituksia. Se synnyttää mahdollisuuden, että jotain muutakin voisi tehdä työkseen ja että oma identiteetti voisi olla jopa paljon muutakin kuin vain työn tunnus.
Monet haastateltavani ovat perustulon ansiosta itse asiassa oppineet rakastamaan työtään uudestaan, tulleet tuottavammiksi ja samalla vähemmän stressaantuneiksi.
Kun ei enää ole pakko, silloin voi yhtäkkiä syntyä sisäinen motivaatio työn tekemiseen.
Ihmiskokeen vaikutukset ovat olleet myönteiset
Olen vuosia tehnyt lähes talkoohengessä faktantarkistusta kansalaisille tarkoitetussa Faktabaari-hankkeessa. Pelkällä perustulolla minä en ole pitkälle pötkinyt, sillä asuinkustannukseni ovat yhä lähes 2000 euroa kuussa. Toisin sanoen minun on kokeilun aikanakin ollut ansaittava kirjoituksillani ainakin 1500 euroa kuussa. Tavallisesti työtön saa tienata kuukaudessa 300 euroa ilman, että tuki pienenee; sen jälkeen käteen jää puolet lisätulosta.
Sovitellun päivärahan hakeminen edellyttää jokaisen palkkatulon raportoimista. Se taas voi viivästyttää tukien maksatusta viikoilla, kun käsittely on ruuhkautunut. Nyt tuota byrokraattista selvityspakkoa ei ollut. Olen pystynyt keskittymään kirjoittamiseen ja työnhakuun.
Perustulokokeilun ajan olen laatinut kymmeniä viestintä- ja journalismialan työhakemuksia, mutta vain kerran olen päässyt ensimmäisen kierroksen haastatteluun.
Tämän ihmiskokeen vaikutukset ovat omalla kohdallani silti olleet psykologisesti hyvin myönteiset.
Paljon mieluummin otan perustulon kuin vanhan järjestelmän monimutkaisine lomakkeineen ja pakollisine tilaisuuksineen. Aiemmin pelkkä riski tukien menettämisestä ja huoli niiden uudelleen hakemisen vaivasta estivät pienten työkeikkojen vastaanottamisen.
Byrokratia oli sellainen, ettei ihan kaikkia pikkutöitä kannattanut tai uskaltanut ottaa vastaan.
On surullista katsoa esimerkiksi ravintola-alan keikkatyöläisten jatkuvia työvuorosovitteluja opintojensa ohella, jotta ekstratyötä tekevät eivät menetä tukiaan liiallisten työtuntien takia. Minusta kokeilun aikana on tuntunut paljon turvallisemmalta, kun keikkahommat eivät ole vähentäneet tukia tai viivästyttäneet niiden saamista.
"Perustulokokeilun ajan olen laatinut kymmeniä viestintä- ja journalismialan hakemuksia, mutta vain kerran olen päässyt ensimmäisen kierroksen haastatteluun. Tämän ihmiskokeen vaikutukset ovat silti olleet psykologisesti myönteiset."
Perustulokokeilu on toki siinä mielessä epärealistinen, että koko perustulon on saanut pitää, vaikka olisi työllistynyt täysipäiväisesti. Käyty kokeilu voi kuitenkin johtaa kohti perustulomaista politiikkaa, jolla vähennetään byrokratiaa ja tuen katkonaisuutta esimerkiksi yhdistelemällä etuuksia, kuten vaikkapa startti- ja sosiaaliturvarahoja.
Tuloksia kokeilusta ja analyysia siitä, kuinka perustulo rahoitettaisiin, Kela on luvannut aikaisintaan ensi vuoden aikana. Jos perustulo otetaan joskus laajemmin käyttöön, se perittäisiin todennäköisesti takaisin verotuksella, kun palkkatulot nousevat tietyn rajan yli.
Perustulo luo toivoa. Perustulo tarttuu sen vuoksi maailman muuttamiseen uudesta näkökulmasta: jokaisen yksilön sisimmästä, tunteesta. Siten se vapauttaa kykymme ja taitomme, joita tarvitsemme uuden maailman käsittelemiseksi. Työ, sivistys, kulutus, perhe, valtio, rakkaus, kasvatus - itse asiassa kaikki muuttuu perustulon ansiosta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kommentti: Perustulokeskustelu törmää luterilaiseen työmoraaliin, mutta Luther suhtautui työntekoon radikaalimmin kuin moni tietää
PuheenvuorotLuterilaisella työn eetoksella on vaikea perustella uskoa ankaran puurtamisen autuaaksi tekevään voimaan.
