Toimittajalta: Aktiivimalli rankaisee "laiskoja työttömiä"
Työttömän keskeinen ongelma on se, että työtä ei ole. Tämä itsestäänselvyys tuntuu poliitikoilta unohtuneen.
Eduskunta on hyväksynyt äänin 103–90 työttömyysturvalain, johon sisältyy niin sanottu aktiivimalli. Kaupunkilaisjärjellä ajatellen mallin nimi kuulostaa siltä, että työttömiä kannustetaan aktiivisuuteen työnhaussa tai kouluttautumisessa.
Käytännössä malli ei kannusta vaan rankaisee. Jos työtön työnhakija ei onnistu hankkimaan kolmen kuukauden aikana vähintään 18 tuntia palkkatöitä tai viiden päivän koulutusjaksoa tai 240 euron yritystuloja, hänen työttömyysetuuttaan leikataan 4,65 prosentilla.
Työmarkkinatuki on 697 euroa kuussa. Leikkaus on 32,40 euroa kuussa, jolloin bruttotuloksi jää 664,60 miinus verot 20 prosenttia. Ansiosidonnainen työttömyysturva voi olla paljonkin suurempi.
Hallitus esitti uutta mallia, oppositio vastusti tiukasti. Olennainen kysymys on, että edistääkö aktiivimalli työttömien työllistymistä?
Hallituksen esityksen perusteluissa ennakoidaan, että "aktiivimalli" lisää toimeentulotuki- ja asumistukimenoja 8 miljoonalla eurolla, koska työttömyysetuuksia leikataan. Toisaalta valtio säästäisi työttömyysetuuksissa 17,5 miljoonaa euroa. Siis viivan alle jäisi melkein 10 miljoonaa euroa, ja työttömyystilastot kaunistuisivat.
Mutta paranisiko työttömien tilanne?
Käytännössä malli ei kannusta vaan rankaisee.
Työttömän keskeinen ongelma on se, että työtä ei ole. Tämä itsestäänselvyys ei ole ollenkaan selvä kaikille. Työtön on voinut hakea useita kymmeniä työpaikkoja vuoden aikana ja päästä kaksi kertaa haastatteluun, mutta ei ole tullut valituksi.
Nyt hänen pitäisi löytää jostain palkkatyötä vähintään kahdeksi ja puoleksi päiväksi sakon uhalla.
Se saattaa onnistua isoissa kaupungeissa moneltakin, kun talous on piristynyt. Mutta maalla se on hyvin vaikeaa, ja tässä alueellinen epätasa-arvoisuus on selvää. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan työttömiä työnhakijoita oli lokakuussa koko maassa runsaat 272 000.
Myös työ- ja elinkeinotoimiston "työllistymistä edistäviä palveluja" on tarjolla epätasaisesti. Niihin kuuluvat esimerkiksi työnhaku- ja uravalmennus, työvoimakoulutus sekä palkaton työkokeilu tai kuntouttava työtoiminta. Vapaaehtoistyö ei kuitenkaan kelpaa aktiivisuudeksi.
Oma lukunsa on aktiivisuuden mittaaminen ja etuuksien uudelleen laskeminen kolmen kuukauden jaksoissa. TE-toimistoissa riittää hommia.
En voi välttyä vaikutelmalta, että "aktiivimallin" lähtökohtana on ajatus: työttömyys johtuu useimmiten vain laiskuudesta.
Diagnoosin mukaan lääkkeet määrätään.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tämä kolahti: Ex-ministeri Jari Lindström toivoi, että perussuomalaiset jättäisivät ”Raamatulla heittelyn” vähemmälle – siitäkös puoluetoverit suuttuivat
Hyvä elämäKuinka rasvanahkaduunarista tuli ikävien päätösten syntipukki, työttömien kiusaaja ja duunarin vihollinen numero yksi – vai tuliko?