EU-ruoka-apua jaettiin viime vuonna 750 000 kiloa.
Seurakuntien ruoka-apua tarvitsee paljon enemmän kuin 100 000 suomalaista
Kirkon tuore tiedote kertoo 106 000 suomalaisen turvautuneen seurakuntien ruoka-apuun. Itse asiassa määrä on vielä tätäkin isompi.
"Suomi-kuvan himmeämpi puoli – ruoka-apua yli 100 000 ihmiselle", kertoo Kirkon tiedotuskeskuksen maanantainen tiedote. Luku on tosi ja tieto hälyttävä, mutta se ei edes kerro kaikkea.
Uutisessa kerrotaan nimittäin vain EU-elintarviketuen jakelua koordinoivan Kirkkopalvelut ry:n kautta seurakunnille ja edelleen niiden avustamille ihmisille menneestä avusta.
Tämän lisäksi seurakunnat auttavat ihmisiä osto-osoituksilla ruokakauppoihin ja monenlaisilla yhteistyömalleilla muiden toimijoiden kanssa. Pääkaupunkiseudun seurakunnissa EU-apua ei juuri jaeta, vaan sen sijaan tehdään yhteistyötä kauppojen, tukkukauppojen ja elintarvikeyritysten kanssa. Todellisuus on siis se, että vielä huomattavasti suurempi joukko suomalaisista tarvitsee elintarvikeapua.
Kirkkopalveluiden jakama EU-elintarviketuki on erityisen tärkeää Pohjois- ja Itä-Suomessa, syrjäseuduilla ja paikkakunnilla, joissa ei ole elintarviketeollisuutta ja kaupat ovat kaukana, jopa kymmenien kilometrien päässä. Siellä on paikkakuntia, joissa diakonian ruoka-avusta sata prosenttia on EU-apua. Etelässä määrä voi olla kymmenen prosenttia tai vieläkin pienempi, sillä täällä seurakuntien omat varat ja verkostojen kautta saatava apu on isompaa.
Rahaa joko ruokaan tai lääkkeisiin
EU-tukea jaettiin viime vuonna yli 300 seurakuntien jakelupisteessä. Jaettavana oli 104 570 ruokakassia ja lisäksi tarjottiin yli 11 000 ateriaa. Elintarvikkeita meni jakoon 750 000 kiloa ja ruoka-avun piirissä oli tätä kautta yli noin 106 000 ihmistä. Heistä suurin osa on yksinhuoltajia, pienituloisia, perustulon varassa eläviä, työttömiä, osa-aikatyötä tekeviä tai pienellä eläkkeellä kituuttavia ihmisiä.
– Yhä useammat suomalaiset joutuvat turvautumaan hädässään leipäjonoihin. Seurakunnat ja järjestöt tarjoavat ensiapua ihmisten nälkään ja muuhun hätään tilanteessa, jossa yhteiskunnan viralliset tukiverkot ovat pettäneet, sanoo keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalveluista.
Kaikki reseptilääkkeitä hakevat vanhukset eivät ota lääkkeittään, koska heidän pitää valita, ostavatko ruokaa vai lääkkeitä.
Pajusen mukaan pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu ja heidän vaikea tilanteensa näkyy ruoka-avun tarpeessa. Pienellä kansaneläkkeellä olevat joutuvat turvautumaan seurakuntiin, kun eläkkeiden indeksikorotukset ovat jääneet toteutumatta ja lääkkeiden omavastuut nousseet.
– Kuulin apteekissa farmaseutilta, että kaikki reseptilääkkeitä hakevat vanhukset eivät ota lääkkeittään, koska heidän pitää valita, ostavatko ruokaa vai lääkkeitä. Pääkaupunkiseudulla korkeat asumiskustannukset ovat johtaneet siihen, että yhä useammat työssäkäyvät pienituloiset eivät tule palkallaan toimeen, Pajunen selvittää.
Hän kertoo skotlantilaisesta tutkijasta, joka kehui sitä, miten hienosti ruoka-apu on Suomessa organisoitu, mutta totesi samalla, että on häpeällistä, että sitä tarvitaan tässä mitassa.
Pääkaupunkiseudun mittava apu puuttuu tilastosta
Nyt ongelmia ovat vielä kasvattanut toimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle. Koska systeemi ei varsinkaan Etelä-Suomessa ole toiminut, ihmiset ovat jääneet tyhjän päälle ja turvautuneet ruoka-apuun.
– Apua tarvitsevien määrät ovat viime aikoina entisestään kasvaneet Kelan ongelmien takia. Meillä käy päivittäin 600–800 ihmistä. Herttoniemen seurakunta aloitti tämän työn yli 20 vuotta sitten ja minä olen ollut mukana vuodesta 1998. Turha huudella apua mihinkään, ei tämä tästä tunnu ainakaan paremmaksi muuttuvan. Nuortakin väkeä on nyt jonossa, kertoo Myllypuron elintarvikeavusta vastaava Sinikka Backman.
Ruoka-apu on organisoitu Suomessa hienosti, mutta on häpeällistä, että sitä tarvitaan tässä mitassa.
Myllypuro on esimerkki siitä, mitä Kirkkopalveluiden tilastot eivät kerro. Myllypurossa ei jaeta EU-ruokakasseja, vaan ruokaa saadaan lahjoituksina kaupoista, logistiikkakeskuksista ja leipomoilta. Sama tilanne on Espoossa, jossa suurin ruoka-avun jakaja on Espoonlahden seurakunta. Se jakoi viime vuonna 22 911 ruokakassia, joissa ei ollut EU-ruokaa vaan kaupoista saatua apua.
Vantaan seurakunnat on mukana ainutlaatuisessa Yhteinen pöytä -hankkeessa Vantaan kaupungin ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteisen pöydän yhteistyökumppaneina on noin 25 ruokahävikistään lahjoittavaa kauppaa, kolme elintarviketehdasta ja useita tukkuja. Viikossa Yhteinen pöytä kuljettaa noin 25 000 kiloa ruokaa jakopisteisiin ympäri kaupunkia.
Merkittävässä roolissa niin toiminnan rahoittajana, mukana organisoinnissa kuin yhteisöllisten ruokailujen paikkoina Vantaalla ovat seurakunnat. Niiden diakoniatyön järjestämiin ruokailuihin osallistui viime vuonna 15 477 henkilöä. Pääpaino on yhdessä syömisessä, ruokakasseja jaettiin 518 kappaletta. Niiden lisäksi jaettiin diakonia-avustuksia yli 159 000 eurolla. Tästä summasta iso osa menee ruokaan, mutta myös muuhun elämässä välttämättömään.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Köyhyys riisuu ihmiseltä määräysvallan omaan elämään” – Sairauseläkkeellä elävä Eija Salo tekee lisätienestejä kirpputorimyynnillä, mutta rahat eivät riitä
Hyvä elämäRahan puute vaikuttaa kielteisesti niin terveyteen, ajanviettoon kuin ihmissuhteisiinkin.
