Piispa Teemu Laajasalo palkitsee rohkeita sateenkaarityön tekijöitä kirkossa – palkinto ilahduttaa ja herättää kriittisiä kysymyksiä

Piispa Teemu Laajasalo palkitsee rohkeita sateenkaarityön tekijöitä kirkossa – palkinto ilahduttaa ja herättää kriittisiä kysymyksiä

Piispa Teemu Laajasalo jakoi kolme Myötätuntopalkintoa sateenkaarityöstä. Palkitut toimivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ja heidän läheistensä parissa. ”Kuka johtoporukasta uskaltaa puolustaa sateenkaarikansaa?” kysyy palkinnon vastaanottanut pappi Jaana Partti.

Helsingin piispa Teemu Laajasalo palkitsi sateenkaariyhdistys Malkus ry:n, Kallion seurakunnan sateenkaarityön sekä Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyönohjaaja, perhe- ja paripsykoterapeutti Henna-Mari Kettusaaren (koulutettavana) Myötätuntopalkinnoilla.

Palkitsemisperusteluissaan piispa toteaa, että sateenkaariyhdistys Malkus ry on edistänyt myötätuntoa toiminnallaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ja heidän läheistensä parissa. Malkus ry:n toimii erityisesti hengellisen hyvinvoinnin edistäjänä tilanteissa, joissa ihmiset ovat liian usein kohdanneet ohipuhumista, -katsomista ja väheksymistä. Malkus perustettiin vuonna 2014 edistämään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten hengellistä ja henkistä hyvinvointia. 

Kallion seurakunnan sateenkaarityö on Laajasalon mukaan osoittanut ja edistänyt myötätuntoa jo kahdenkymmenen vuoden ajan esimerkiksi tekemällä arvokasta jumalanpalvelutyötä sateenkaarimessun eteen.

Kettusaari puolestaan on tehnyt uraauurtavaa sateenkaarevaa parisuhdetyötä Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyössä Snellussa. Siellä on pidetty Yhteinen elämämme -parisuhderyhmiä sateenkaaripareille vuodesta 2009.

Myötätuntopalkinnon saaneet ovat valitettavasti joutuneet kohtaamaan myös vääränlaista puhetta ja kohtelua.
– Teemu Laajasalo

– Kristillisen sateenkaarityön merkitys kirkolle on tärkeä. Jeesus kutsuu jokaista luokseen. Sellaisen kutsun välittäminen ja Jumalan lähimmäisenrakkauden ilmentäminen tilanteissa ja paikoissa, joissa se ei aina ole helppoa, on näkyvä osa kaikkien nyt palkittujen työtä ja toimintaa. Haluan kiittää rohkeudesta, jota he ovat osoittaneet vuosien aikana, sanoo piispa Laajasalo.

Onko rohkeutta tarvittu usein kirkon sisäisen kovan keskustelun vuoksi?

– Mielipiteille pitää olla tilaa, mutta kun ne muuttuvat syrjinnäksi, ilkeäksi puheeksi ja huonoksi käytökseksi, ei puhuta enää erilaisista mielipiteistä, vaan jostain ihan muusta. Sellaista ei tulisi kenenkään joutua sietämään. Nyt Myötätuntopalkinnon saaneet ovat valitettavasti joutuneet kohtaamaan myös vääränlaista puhetta ja kohtelua. Toivon, että näin ei olisi, sanoo Laajasalo.

Laajasalo toteaa, että palkinto on tunnustus nimenomaan niille yhteisöille ja ihmisille, jotka hän haluaa palkita työstään. Sitä ei ole erityisesti suunnattu Helsinki Pride -viikolle, vaikka juhannuksen jälkeen vietettävä viikko nostaakin piispan mukaan tämän tärkeän aiheen vuosittain vahvemmin keskusteluun.

Kallion seurakunta on edelläkävijä

Helsingin Kallion seurakunta on edelläkävijä kirkon toiminnassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa. Sateenkaarityötä on tehty siellä vuodesta 1999. Piispan palkinnon otti vastaan pappi Jaana Partti, joka on ollut mukana alusta asti.

– Myötätuntopalkinnosta tulee vähän ristiriitainen olo. Ensinnäkin olen siitä kiitollinen. Toisaalta toivon, että myös piispa ja tuomiokapituli osoittaisivat rohkeutta ja korottaisivat äänensä sateenkaarikansan puolesta, kun sitä tarvitaan. Esimerkiksi avioliittokeskustelussa saadaan kyllä moitteita ja varoituksia, mutta kuka johtoporukasta uskaltaa puolustaa sateenkaarikansaa? Käytännön teot merkitsevät eniten, sanoo Partti.

Toivon kirkolta perehtymistä YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja siihen, miten Jeesus suhtautui ihmisiin.
– Jaana Partti

Sateenkaaritoiminta alkoi Kallion seurakunnassa siten, että alueella asuvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat seurakuntalaiset ottivat yhteyttä ja pyysivät seurakuntaa tekemään jotain heidän hyväkseen. Silloinen kirkkoherra Esa Siljamäki kysyi vapaaehtoista toiminnan vetäjäksi. Partti tarjoutui, koska hänellä oli tuttuja sateenkaarikansan parissa.

– Kun kysyin, millaista toimintaa halutaan, ensimmäinen toive oli messu. He halusivat jumalanpalveluksen, jossa voisivat kokea olevansa turvassa ja rauhassa ilman, että kukaan tulee tuomitsemaan tai uhkailemaan helvetillä, kertoo Partti.

Uusi toiminta herätti vastarintaa ja muun muassa seurakuntaneuvosto riiteli siitä. Syksystä 1999 vuoteen 2004 jumalanpalveluksia pidettiin Tuomiokirkon kappelissa ilman ehtoollislupaa. Kesällä 2006 päästiin kirkkosaliin ja vuonna 2011 saatiin vihdoin palata kotiin, eli Kallion seurakuntaan ja Alppilan kirkolle.

– Nykyisin meille kuuluu hyvää, tilanne on rauhoittunut ja sateenkaarimessut ovat luonteva osa seurakunnan toimintaa. Messuissa käy 40–80 ihmistä, Priden aikana 250–300. Toiminta on monipuolista, meillä on muun muassa kuoro Ääniset.

Mitä toivoisit kirkolta?

– Perehtymistä YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja siihen, miten Jeesus suhtautui ihmisiin. Toivon myös, että tulevissa kirkolliskokousvaaleissa tulee muutos ja avioliittolaki saadaan vihdoin läpivietyä myös kirkossa, sanoo Partti.

”Viestiketju on täynnä sydämiä”

Sateenkaariyhdistys Malkuksen puheenjohtaja Johan Brandt on Myötätuntopalkinnosta ja sen perusteluista liikuttunut. Ne nimittäin osuvat naulan kantaan.

– Tämä on aivan mahtava huomionosoitus. Perustelut kuvaavat hyvin sitä, millaista työmme ja sen kohtaamat haasteet ovat. Ilahduin, kun sain tästä tiedon. Samoin someryhmä, jonne tiedon jaoin. Se on sydämiä täynnä, tuumii Brandt.

Malkus ry on perustettu vuonna 2014 edistämään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten hengellistä ja henkistä hyvinvointia. Toiminnan juuret ulottuvat jo 1970-luvun lopulle. Nimi Malkus tulee Raamatusta. Se on alun perin otettu käyttöön Helsingissä Setan kristillisen Malkus-ryhmän nimeksi 1980-luvun alussa.

Malkus on seksuaalista tasavertaisuutta edistävän Setan jäsenjärjestö. Samannimisiä ryhmiä toimii Helsingin lisäksi nykyisin myös Lahdessa, Tampereella ja Turussa.

– Itse olen ollut toiminnassa mukana tosi pitkään, vuodesta 1992, jolloin opiskelin Helsingissä. Minulla oli aikoinani vaikea uskon kriisi, jonka ratkaisin niin, että en voi valehdella itselleni. Miksi Jumala olisi luonut minut tällaiseksi, jos en voisi olla sitä mitä olen? Homoseksuaalisuus on elimellinen osa minua ja usko on tärkeintä, mitä minulla on, kuvaa Brandt.

Sateenkaarikansaa viimevuotisella Helsinki Pridella. Poliisin arvion mukaan tapahtuman kulkueeseen osallistui jopa 100 000 ihmistä.

Sateenkaarikansaa viimevuotisella Helsinki Pridella. Poliisin arvion mukaan tapahtuman kulkueeseen osallistui jopa 100 000 ihmistä.

Brandt kertoo yhdistyksen Taakasta voimavaraksi -projektista, johon Malkus on palkannut kaksi työntekijää Sosiaali- ja terveysministeriön tuella. Siinä on haettu keskusteluyhteyttä sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin myönteisesti suhtautuviin uskonyhteisöihin että myös sellaisiin herätysliikkeisiin, uskontokuntiin ja järjestöihin, jotka suhtautuvat heihin torjuvasti tai haluavat ”eheyttää” heitä.

– Ihmiset, jotka kuuluvat sekä seksuaalivähemmistöön että ovat vahvasti hengellisiä, ovat joskus vaikeassa tilanteessa kummastakin suunnasta. Heitä ei hyväksytä uskonyhteisöön ja he voivat kokea sateenkaariväen puolelta vieroksuntaa hengellisyytensä vuoksi. Toivon, että asenteet muuttuvat, ja sen eteen teemme työtä, sanoo Brandt, joka itse käy ahkerasti Turun tuomiokirkossa.

Parisuhdeleirejä ja kursseja sateenkaaripareille

Kolmas palkinnonsaaja on Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyön eli Snellun erityisnuorisotyönohjaaja ja perhe- ja paripsykoterapeutti (koulutuksessa) Henna-Mari Kettusaari. Hän pitää Myötätuntopalkintoa merkittävänä tunnustuksena tehdystä työstä ja siitä, että ajat muuttuvat, vaikka monista liian hitaasti.

Rohkeutta tässä on tarvittu, sillä olen saanut oman osani vihapostista silmäätekeviltä kristityiltä.
– Henna-Mari Kettusaari

– Olen kymmenen vuotta pitänyt Yhteinen elämämme -parisuhdekursseja ja -leirejä sekä tehnyt pariterapiaa sateenkaariparien kanssa. Toinen vuosi on nyt menossa perhe- ja paripsykoterapeutin koulutuksessa. Välillä kysytään, tarvitaanko tällaista toimintaa enää erikseen sateenkaaripareille. Vastaus on, että kun sille selvästi on kysyntää, niin tarvitaan. On pareja, jotka eivät halua omilla erityiskysymyksillään viedä muilta huomiota ja on pareja, jotka ovat eläneet pitkään ilman vertaisyhteyttä muihin sateenkaaripareihin.

Kettusaari kertoo, että toiminta alkoi siitä, kun hän itse osallistui kumppaninsa kanssa Liisa Tuovisen vetämälle Virtaa välillämme -kurssille. Sateenkaaripareille suunnatusta kurssista heräsi silloin kova kohu, valituksia tuomiokapituliin ja seurakuntia uhkasi irtisanoutua ohjelmasta. Kurssien nimi jouduttiin vaihtamaan nykyiseksi Yhteinen elämämme -kurssiksi. Kun nyt tulee tunnustusta, se tuntuu Kettusaaresta erityisen hyvältä.

– Rohkeutta tässä on tarvittu, sillä olen saanut oman osani vihapostista silmäätekeviltä kristityiltä. En ole siihen vastannut. Onneksi minulla on ollut työnantajani Helsingin seurakuntayhtymän ja esimiesteni tuki. Tämä toiminta palvelee seurakuntalaisia ja myös kirkkoon kuulumattomia. Toiminta perustuu kirkon parisuhdetyön pitkäaikaisiin työmenetelmiin ja -kokemuksiin.

Snellussa tehdään yhteistyötä myös Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen eli entisen Transtukipisteen kanssa. Kettusaari osallistuu myös Helsinki Prideen, jossa hän pitää Vantaan seurakuntien perheneuvojan Titta Huotarin kanssa suhdeluennon sinkuille. Muualle Suomeen hän menisi mielellään, jos kutsuttaisiin, sillä sateenkaarierityisen työn tarve ei rajoitu pääkaupunkiseudulle.

Myötätuntopalkinto ja vuosi

Helsingin piispa Teemu Laajasalo on julistanut vuoden 2019 Myötätunnon vuodeksi. Vuoden aikana piispa jakaa kaksitoista Myötätuntopalkintoa, jotka kiittävät erityisestä myötätunnon osoittamisesta ja edistämisestä. Myötätuntopalkinnon ovat ennen nyt jaettuja palkintoja saaneet työelämäprofessori Pekka Sauri, kulttuurialan vaikuttaja Aira Samulin, Helsingin seurakuntayhtymä sekä Myllypuron elintarvikeavun toiminnanjohtaja Sinikka Backman.

Myötätuntopalkinnon saajaa voi ehdottaa lähettämällä sähköpostia helsinki.tuomiokapituli@evl.fi tai sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #myötätunto2019.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi