Suvivirsi puhuttaa jälleen. Espoon kaupunki sai 10 000 euron uhkasakon, koska oppilas oli altistunut koulussa muun muassa Suvivirrelle. Arkkipiispa Tapio Luoman ja Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalon mukaan Suvivirren laulamisessa on kyse suomalaisesta kulttuurin, ei kristinuskon harjoittamisesta.
Piispat ottivat kantaa Suvivirsi-keskusteluun – ”Kaikki mikä on kristillistä, ei ole uskonnonharjoittamista”
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman on valmis turvaamaan suomalaiset juhlaperinteet lailla.
Espoon kaupunki sai 10 000 euron uhkasakon oppilaan vakaumukseen perustuvasta syrjinnästä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että oppilas on joutunut toistuvasti kuuntelemaan koulun juhlissa Suvivirren ja Varpunen jouluaamuna -laulun.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ja kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman ei ota kantaa suoraan kyseiseen tapaukseen, mutta esittää, että koulujen suomalaiset juhlaperinteet, kuten Suvivirren laulaminen osana kevätjuhlaa, tulisi viime kädessä turvata perusopetuslaissa.
Hänen mukaansa perustuslakivaliokunnan tulkinta on ollut selkeä jo pitkään.
– Perustuslakivaliokunta, joka päättää auktoritatiivisesti Suomen perustuslain tulkinnasta, on linjannut vakiintuneesti yli 20 vuoden ajan, ettei yksittäisen virren laulaminen tee koulun juhlasta uskonnon harjoittamiseksi katsottavaa tilaisuutta. Kyse on suomalaiseen kulttuuriin kuuluvasta juhlatraditiosta, hän sanoi kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotteessa.
Arkkipiispan mukaan Suvivirsi on osa kulttuuriamme
Arkkipiispa Tapio Luoma osallistui Suvirrestä käytävään keskusteluun Facebook-sivuillaan ja evankelisluterilaisen kirkon tiedotteessa.
Hän viittasi eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjaan ja Vestmanin ulostuloon.
– Suomen eduskunnan perustuslakivaliokunnan linja on ollut pitkään selkeä: yksittäisen virren, kuten Suvivirren, laulaminen koulun juhlassa ei tee tilaisuudesta uskonnonharjoitusta. Kyse on osasta suomalaista kulttuuriperintöä ja juhlapäivien perinnettä, Luoma kirjoitti.
Luoman mukaan on hyvä, että yhdenvertaisuuskysymyksiä pohditaan yhteiskunnassa, jossa on useita erilaisia katsomuksia. Hänen mukaansa ehdoton katsomuksellinen neutraalius on mahdotonta.
– Moninaisuus tuleekin nähdä rikkautena. Itselle vieraiden katsomusten kohtaaminen ei ole uhka. Omien juurien tunnistaminen ja vaaliminen voi kulkea rinnakkain kunnioittavan moninaisuuden kanssa, Luoma kirjoitti.
Piispa Laajasalon mukaan Suvivirsi kuuluu yleissivistykseen
Myös Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo otti asiaan kantaa Facebook-sivuillaan. Hän muistutti, että suomalainen yhteiskunta perustuu sivistysihanteelle, oman kulttuurin ymmärtämiselle ja rakentamiselle. Jotta uskonnonvapaus ja sivistyihanne voidaan sovittaa yhteen, on kyettävä erottamaan, mikä on uskonnonharjoittamista ja mikä on yleissivistystä.
– Kaikki, mikä on kristillistä, ei ole uskonnonharjoittamista. Se, että elää vuotta 2026, viettää seitsemänpäiväistä viikkoa, iloitsee Turun vaakunasta tai saa tuplapalkkaa helatorstaina on taustaltaan kristillistä, mutta se ei ole uskonnonharjoittamista, Laajasalo kirjoitti.
Laajasalo pohti kirjoituksessaan myös sitä, missä vaiheessa loukataan lapsen positiivista uskonnonvapautta, jos kristilliset laulut jätetään juhlissa kokonaan laulamatta sekä uskonnotonta fundamentalismia.
– Uskonnoton ehdottomuus on samalaista kuin uskonnollinen ehdottomuus – ilotonta ja kaventavaa. Toisen perinnettä voi kunnioittaa ja siinä voi vierailla, vaikka siihen ei uskoisikaan tai pitäisi sitä vääränä.
Luoman mukaan keskusteluja on jatkettava tietoon pohjaten ja rauhallisesti. Laajasalon mukaan keskusteluissa on syytä välttää toisen kokemuksen ylenkatsomista ja toista osapuolta koskevia yksinkertaistuksia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kansanedustajien mielestä uskontoa ei pidä eristää koulumaailmasta – kristillisen perinteen ja uskontojen tuntemus on osa yleissivistystä
AjankohtaistaPerustuslakivaliokunnan linjaukset täsmensivät uskonnonvapauden tulkintoja. Liian tiukka linja uskontoihin koulussa voisi johtaa uskonnolliseen suvaitsemattomuuteen.
