Pitäisikö kirkoissa laulaminen kieltää toistaiseksi? ”Yhteislauluja kannattaa välttää varsinkin, jos paikalla on suuri ryhmä”
Pääsiäisenä Kallion kirkosta striimattiin Bachin Johannes-passio. Laulajat pitivät toisiinsa turvavälit. Kuva on harjoituksista.

Pääsiäisenä Kallion kirkosta striimattiin Bachin Johannes-passio. Laulajat pitivät toisiinsa turvavälit. Kuva on harjoituksista.

Pitäisikö kirkoissa laulaminen kieltää toistaiseksi? ”Yhteislauluja kannattaa välttää varsinkin, jos paikalla on suuri ryhmä”

Laulaminen tuottaa tuplasti puhumista enemmän aerosolia, joka saattaa kantaa koronavirusta.

Suomen luterilaisen kirkon piispat päättivät viime viikolla, että kirkkokansa saa taas kesäkuussa osallistua jumalanpalveluksiin. Kirkoissa ollaan yhä varovaisia: samaan tilaisuuteen voi osallistua kerralla korkeintaan 50 ihmistä, ja turvaväleistä pidetään huolta.

Yhteen asiaan kirkon ohjeistukset eivät ota kantaa, nimittäin laulamiseen. 

Saksalaisen Robert Koch -instituutin asiantuntija Lothar Wieler sanoi huhtikuun lopulla The Guardian -lehdessä, että koronavirus leviää helposti juuri laulettaessa. ”Todisteet osoittavat, että laulamisen aikana viruspisarat vaikuttavat lentävän erityisen kauas.” 

Laulajat voivat ilmeisesti sekä tartuttaa muita helpommin että olla itse keskimääräistä suuremmassa tartuntariskissä. Laulaessaan ihminen hengittää syvemmin kuin muuten. 

Riski on erityisen suuri juuri kirkoissa, joissa ihmiset laulavat porukalla. 

Yhdysvaltalainen mikrobiologian professori Tim Greiner varoittaa, että käsihygienia, etäisyyden pitäminen vieruskaveriin ja lauluvihkoista luopuminen ei välttämättä riitä. ”Kun ihmiset laulavat, he voimistavat ääntään. Voimakkaat äänet levittävät pisaroita paljon pidemmälle kuin tavallinen keskustelu. Siksi uskonnolliset kokoontumiset ovat riski.” 

Lauri Kauppila suosittelee, että jumalanpalveluksissa ollaan hiljaa.

Suomalainen lääkäri ja diplomi-insinööri Lauri Kauppila suosittelee, että kirkossa käyvät ihmiset välttäisivät yhteislaulua ainakin kesän yli. 

– Yritämme vasta ymmärtää, kuinka koronavirus välittyy ilmavälitteisesti eli aerosolina. Pienet pisarat kuivuvat kasaan, kun ne poistuvat suusta, ja voivat jäädä ilmavirtoihin leijumaan, Kauppila kertoo. 

Jotkut taudit tarttuvat toisia helpommin aerosolitartuntana. Maailmalla tehdään paraikaa tutkimuksia siitä, kuinka herkästi koronavirus tarttuu aerosolina. Tuloksia joudutaan odottamaan loppukesään. 

Kauppilan mukaan viitteitä koronaviruksen aerosolitartunnasta on jo. 

– Esimerkiksi Etelä-Koreassa kirkolliset yhteisöt ovat kärsineet koronaviruksen aiheuttamasta taudista pahemmin kuin mikään muu ryhmä. Jumalanpalvelukset ovat olleet vaarallisimpia tartuntapaikkoja. Samoin muut äänekkäät paikat, kuten baarit ja karaoket, ovat riskipaikkoja. Sovittu turvaväli ei välttämättä riitä, koska pienimmät pisarat kiertävät huoneen ilmavirtojen mukana. 

Siihen asti, kunnes koronaviruksen aerosolitartunnasta on kunnollista tutkimustietoa, Kauppila suosittelee, että jumalanpalveluksiin tulevat ihmiset ovat hiljaa. 

– Terveillä ihmisillä pelkkä puhuminen tuottaa minuutissa yhtä paljon aerosolia kuin neljä kuivaa yskäisyä. Laulaminen taas tuottaa aerosolia kaksi kertaa enemmän kuin puhe, hän selittää. 

– Jumalanpalvelukset on mahdollista järjestää turvallisesti aerosolienkin kannalta. Yksi yskäisy tai aamenen lausuminen ei ole kovin riskialtista. Pitkiä puheita ja yhteislauluja kannattaa kuitenkin välttää varsinkin, jos paikalla on suuri ryhmä. Näin toimitaan tällä hetkellä Etelä-Korean kirkoissa. 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi