– Samalla tavalla kuin huolehdimme omasta perheestämme, meidän on pidettävä huolta myös isommasta ihmisten perheestä, sanoo presidentti Tarja Halonen.
Presidentti Tarja Halonen näki korona-ajan yksinäisyyden läheltä – ”Ihmisen kaipuu toisen luo on tullut todella kovaksi”
Presidentti Tarja Halosen mukaan koronakuukaudet ovat lisänneet yksinäisyyden kokemuksia kaikkialla Euroopassa. Hän kohtasi yksinäisyyden kahdessa luottamustehtävässä.
Emme ole valinneet aikaa emmekä paikkaa, johon olemme syntyneet. Tämä ajatus toistuu, kun presidentti Tarja Halonen pohtii koronapandemia-ajan vaikutuksia suomalaisten kokemaan yksinäisyyteen. Hän on seurannut tilannetta läheltä kahdessa luottamustehtävässä.
Halonen on johtanut Maailman terveysjärjestön WHO:n koolle kutsumaa työryhmää, joka on käsittellyt eurooppalaisten yhteiskuntien poliittista ja sosiaalista kestävyyttä koronakriisin aikana. Rajoitusten ja eristäytymisen kuukaudet ovat lisänneet yksinäisyyden kokemuksia koko Euroopassa.
– Suuren kriisin aikana yhteiskuntien epäkohdat tulevat näkyviin ja vahvistuvat, mutta niiden korjaaminen on pääsääntöisesti mahdollista vasta myöhemmin, kun kriisi on ohi. Korona-aikana ihmisen kaipuu toisen luo on tullut todella kovaksi, Halonen sanoo.
Hän nostaa esimerkiksi ikääntyvän väestön, jota viranomaiset pyrkivät suojaamaan tartunnoilta. Suojatoimet ovat perusteltuja korkean riskin vuoksi, mutta monelle ne ovat tarkoittaneet eristäytymistä muista ihmisistä.
– Kun elämän viimeinen horisontti alkaa näkyä, olisi tärkeää, että jäljellä olevaan aikaan liittyisi mahdollisuus tavata ihmisiä ja pitää kiinni tutuista asioista, jotka antavat arkeen turvaa, Halonen sanoo.
Tarja Halosen toinen näköalapaikka yksinäisyyteen on Helsingin yliopiston hallitus, jonka jäsen hän on tämän vuoden loppuun saakka. Neljänkymmenentuhannen ihmisen yhteisössä koronarajoitukset osuivat erityisen kipeästi ensimmäisen vuoden opiskelijoihin.
– Nämä nuoret olivat juuri itsenäistymässä ja tulossa yliopistoyhteisön jäseniksi ja kaipasivat kumppaneita uudessa elämäntilanteessaan. Nyt he joutuivat eroon sekä opiskelutovereistaan että opettajistaan.
Oppitunti seuraavaa kriisiä varten
Pandemia-aika on presidentti Tarja Halosen mukaan näyttänyt, että kriiseihin varautumisella on rajansa. Tällä kertaa läntisiä yhteiskuntia on auttanut se, että keskeinen infrastruktuuri kuten tiedotusvälineet ja pankit toimivat.
– Emme voi taata, että nämä asiat toimivat myös seuraavan kriisin aikana. Mutta voimme käyttää koronakriisiä oppituntina, kun pyrimme varautumaan seuraavaan kriisiin.
Sellaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole olemassakaan, jossa emme tarvitse yksittäisen kanssaihmisen ojennettua kättä.
Yksi koronapandemian opetuksista liittyy Halosen mukaan yksilönvapauden ja yksilön vastuun väliseen tasapainoon. Tulevaisuudessa joudumme hänen mukaansa mittaamaan entistä huolellisemmin sitä, miten yksilön henkilökohtaiset oikeudet vaikuttavat meihin kaikkiin.
– Vaikka jokainen ihminen on tärkeä, meidän on katsottava myös sitä, miten muut ihmiset ja koko yhteisö voivat. Samalla tavalla kuin pidämme huolta omasta perheestämme, meidän on kannettava vastuuta myös isommasta ihmisten perheestä.
Yksin selviytymisen sankarit oppivat halaamaan
Suomalaisesta kulttuurista löytyy Tarja Halosen mukaan keinoja yksinäisyyden vähentämiseen. Tällaisista vahvuuksista kertovat neljä perättäistä kärkisijaamme maailman maiden onnellisuusmittauksissa. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pystynyt vastaamaan moniin sellaisiin tilanteisiin, joissa ihminen voi huonosti.
– Sellaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei kuitenkaan ole olemassakaan, jossa emme tarvitse yksittäisen kanssaihmisen ojennettua kättä.
Halonen näkee suomalaisen yksinäisyyden taustalla syvälle iskostuneen yksin selviytymisen sankarimyytin ja sen, että suomalaiset ovat tarkkoja omasta alueestaan. Kun ihmistä kohtaa läheisen kuolema tai muu menetys, annamme hänen olla surun kanssa rauhassa. Halonen kiinnittää huomiota myös siihen, että suomalaiset ovat oppineet halaamisen vasta äskettäin.
Tällaisista piirteistä irrottautuminen tapahtuu Halosen mukaan hitaasti.
– Suomalaisessa hienotunteisuudessa on paljon hyvää, mutta samalla pitäisi olla jokin tapa, jolla ihminen voi kertoa toisille haluavansa pois yksinäisyydestä.
– Kun elämän viimeinen horisontti alkaa näkyä, olisi tärkeää, että jäljellä olevaan aikaan liittyisi mahdollisuus tavata ihmisiä, sanoo presidentti Tarja Halonen. Hänet valokuvattiin Kallion kirkossa, missä hän kuunteli Kallion Kantaattikuoron esittämän Requiemin marraskuussa. Halonen on kuoron juhlavuoden suojelija.
Seurakunnat voisivat kokeilla uudenlaista aattoiltaa
Presidentti Tarja Halonen kertoo tapaavansa vuoden aikana niin paljon ihmisiä, että nauttii sen vastapainoksi jouluna yksityisestä ajasta. Samalla hän tunnistaa sen, että perheiden yhdessäolon ympärille rakentuvat joulunpyhät ovat monille yksinäisille raskaita päiviä.
Halonen ehdottaa, että seurakunnat voisivat tarjota tulevina jouluina jotakin uutta: perinteisten joulukirkkojen ja joululaulutilaisuuksien lisäksi tilausta voisi olla paikoille, joissa aattoillan voi viettää yhdessä toisten kanssa.
– Liikkeelle kannattaa lähteä pienimuotoisesti kokeillen ja katsoa, millainen tapa toimii, Halonen pohtii.
Omasta joulunvietostaan presidentti Halonen mainitsee sen, että joulu on hänelle myös syntymäpäivä. Hän täyttää tulevana aattona 78 vuotta.
– Koska olen syntynyt jouluaattona, syntymäpäiviäni ei ole oikeastaan koskaan vietetty. Huomiotta jääminen on myös minulle tuttua, Halonen sanoo
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Yksinäisyydessä ei ole mitään hävettävää, eikä sen tarvitse olla elämänmittainen tuomio, sanoo psykoterapeutti Antti Ervasti
Hyvä elämäAntti Ervasti oli ujo ja yksinäinen lapsi. Se, että hän on aikuisuuden ihmissuhteissa tullut nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään, on ollut korjaava kokemus.
