Kirkon arvokeskusteluun osallistuivat Li Andersson (Vasemmistoliitto), Sirpa Paatero (SDP), Maria Ohisalo (Vihreät), Annika Saarikko (Keskusta), Henrik Wickström (RKP), Sari Essayah (Kristillisdemokraatit), Petteri Orpo (Kokoomus) ja Sebastian Tynkkynen (Perussuomalaiset). Keskustelua vetivät arkkipiispa Tapio Luoma ja Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.
Puoluejohtajien mielestä pyhien kirjojen polttaminen on väärin – Perussuomalaisten Sebastian Tynkkystä huoletti kirkon ”punavihreys”
Helsingin tuomiokirkon kryptassa käydyssä arvokeskustelussa poliitikoilta pyydettiin vastausta muun muassa siihen, mistä he olisivat arvojensa pohjalta valmiita leikkaamaan.
Hyvinvointivaltion nykytila ja tulevaisuus, uskonnonvapauden ja sananvapauden välinen raja, globaalin vastuu ja Suomen rooli – siinä aiheita, jotka olivat esillä ja jakoivat mielipiteitä puoluejohtajille tarkoitetussa arvokeskustelussa, jonka järjestivät Helsingin seurakuntayhtymä ja Kirkkohallitus. Tiistaina 28. helmikuuta käydyn keskustelun tallenne on katsottavissa kirkon YouTube-kanavalta.
Paikalla Helsingin tuomiokirkon kryptassa olivat puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero (SDP), varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen (Perussuomalaiset), puheenjohtaja Petteri Orpo (Kokoomus), puheenjohtaja Annika Saarikko (Keskusta), puheenjohtaja Maria Ohisalo (Vihreät), puheenjohtaja Li Andersson (Vasemmistoliitto), varapuheenjohtaja Henrik Wickström (RKP) ja puheenjohtaja Sari Essayah (Kristillisdemokraatit). Keskustelua vetivät arkkipiispa Tapio Luoma ja Marttaliiton pääsihteeri, helsinkiläinen kirkon luottamushenkilö Marianne Heikkilä.
Keskustelun aluksi poliitikkoja pyydettiin kertomaan, mikä on tärkein arvo, jonka puolesta oma puolue tahtoo toimia. Mainintoja saivat muun muassa vapaus ja vastuu (Kokoomus), ylisukupolvisuus (Keskusta), luonto ja ihminen (Vihreät), oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys (Vasemmistoliitto), kristillinen ihmiskuva (Kristillisdemokraatit), tasa-arvo (SDP), yhdenvertaisuus (RKP) ja kristillis-sosiaaliset arvot ja lähimmäisenrakkaus (Perussuomalaiset).
Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen oli sitä mieltä, että muiden puolueitten vetämät linjat johtavat siihen, että Suomeen tulee liikaa väkeä matalapalkka-aloille EU-alueen ulkopuolelta.
Leikkauskohteina yritystukia ja ympäristön pilaamista
– Seuraavan vaalikauden tärkein tehtävä kirkon näkökulmasta on vahvistaa ihmisten luottamusta ja tulevaisuudenuskoa. Suuntana pitää olla sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta, jossa pidämme huolta jokaisesta apua tarvitsevasta ja kannamme vastuuta yhteisestä luomakunnasta, arkkipiispa Luoma johdatteli kohti seuraavaa teemaa.
Marianne Heikkilä jatkoi luettelemalla karuja faktoja: Suomi velkaantuu, eikä huoltosuhdekaan näytä hyvältä. Seuraava kysymys kuuluikin, miten osallistujen ja heidän puolueensa arvot vaikuttavat siihen, mistä he olisivat valmiit leikkaamaan.
Kysymys ei näin vaalien alla ollut selvästikään helppo. Osa kiersi kysymystä puhumalla enemmänkin siitä, mistä ei halua leikata. Joitakin leikkauskohteita sentään mainittiin.
– Meidän listassa lukee yritystukijärjestelmä. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuetaan tälläkin hetkellä, Sirpa Paatero mainitsi ja jatkoi listaa vielä julkisilla hankinnoilla.
Tupakka, alkoholi, terveysperusteiset verot, niitä voitaisiin korottaa.
- Sari Essayah
RKP:n Henrik Wickström mainitsi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja sen porrastamisen.
Vihreiden Maria Ohisalo haluaisi verottaa kovemmalla kädellä ympäristöä tärvelevää toimintaa, Kristillisdemokraatit terveydelle haitallisia tuotteita.
– Tupakka, alkoholi, terveysperusteiset verot, niitä voitaisiin korottaa, Sari Essayah sanoi.
Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen nosti leikkauskohteista esiin kehitysyhteistyön. Samalla hän moitti kirkkoa siitä, että se kannattaa kehitysyhteistyön määrärahojen nostoa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
– Se, mitä arkkipiispa sanoi johdantosanoissaan, oli käytännössä melkein sanatarkasti Sanna Marinin hallitusohjelmasta. Minua surettaa kovasti se, että kirkko on laittamassa rahaa toissijaisiin kohteisiin, sellaisiin, joihin Perussuomalaiset eivät ole valmiita, kuten humanitäärinen maahanmuutto, Tynkkynen sanoi.
– Meidän mielestämme auttaminen paikan päällä on tehokkaampaa. Toivon, ettei kirkosta tulisi punavihreitä komppaava kirkko, vaan kirkko voisi olla kaikkien kirkko, hän jatkoi.
Li Andersson nosti esiin verovälttelyyn puuttumisen ja käytti tilaisuuden hyväkseen moittimalla kokoomusta siitä, että he olisivat valmiit leikkaamaan sote-palveluista ja koulutuksesta. Tämän Petteri Orpo kuitenkin myöhemmin kiisti.
Keskustan Annika Saarikko kritisoi kokoomuksen lupaamia veronkevennyksiä.
Paikkaako kirkko, kun hyvinvointivaltio horjuu?
Poliitikoilta kysyttiin myös, onko hyvinvointivaltiolla yhä mahdollisuus huolehtia vähäosaisista, vai jääkö asia yhä enemmän kirkon ja kolmannen sektorin vastuulle.
– Suomalaisella yhteiskunnalla on varaa huolehtia vähäosaisista, mutta se riippuu myös siitä, millaisia päätöksiä tehdään, Li Andersson aloitti.
– Oma huoleni on se, että hyvinvointivaltio ei tällä hetkellä kannattele heitä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Olemme Euroopan kärkeä nuorten huumekuolemissa ja olemme epäonnistuneet ylisukupolvisen köyhyyden katkaisemisessa. Kirkko paikkaa yhteiskunnan epäonnistumisia, mutta sen ei kuuluisi olla niin, hän jatkoi.
Maria Ohisalo komppasi Anderssonia ja oli sitä mieltä, että hyvinvointivaltio ei enää toimi, kuten pitäisi, mikä näkyy esimerkiksi koulutuksessa. Opettajilla ei ole enää aikaa opettamiseen eikä kenestä tahansa välttämättä enää voi tulla mitä tahansa. Ratkaisuksi Ohisalo tarjoaisi saastuttamisen kovempaa verottamista ja sitä, että he, joilla on enemmän, kantavat vastuuta enemmän.
Meillä ei ole varaa miljardien veronkevennyksiin hyväosaisille.
- Annika Saarikko
Annika Saarikko muistutti, että hyvinvointivaltio on perustunut aivan toisenlaiselle huoltosuhteelle kuin mikä Suomessa nyt on.
– Siksi me tarvitsemme tänne lisää ihmisiä töihin, se on tosiasia. Meillä ei ole varaa miljardien veronkevennyksiin hyväosaisille, Saarikko sanoi kokoomukseen viitaten.
Kristillisdemokraattien Essayah ajattelee, että kirkko, kolmas sektori ja muu yhteiskunta täydentävät toinen toisiaan.
– Voimme ajatella, että laitetaan toimeentulotuki sitä tarvitsevan tilille, mutta tarvitsemme myös diakoniatyön, ruoka-avun ja sen, että ihminen kohdataan ja kysytään, mitä sinulle kuuluu, Sari Essayah totesi.
Petteri Orpo painotti sitä, että talous ei ole hänelle mikään itseisarvo, vaan väline, jolla hyvinvointivaltio pidetään voimissaan.
– Se on väline, jolla pystymme huolehtimaan palveluista. Meillä ei ole mitään muuta tavoitetta. Haluamme, että jokainen työikäinen ja työkykyinen olisi töissä ja jokainen osallistuisi omalla panoksellaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon.
Sebastian Tynkkynen oli sitä mieltä, että todellisuudessa muut puolueet ajavat sitä, että EU-maiden ulkopuolelta tulisi matalapalkka-alojen työntekijöitä Suomeen.
– Tutkimusten valossa näemme, että moni heistä jää muutaman vuoden kuluttua sosiaaliturvan varaan. Yhteisestä potista kustannetaan meidän kaikkien palvelut ja sitä syödään koko ajan, mitä enemmän tänne otetaan ihmisiä, Tynkkynen sanoi.
Li Anderssonin mielestä kysymys rajanvedosta uskonnonvapauden, uskonrauhan ja sananvapauden välillä on vaikea.
Jumala ei tarvitse suojelua, ihmiset kyllä
Keskustelun lopuksi päästiin ajankohtaiseen teemaan uskonnonvapauden ja sananavapauden rajoista. Suomen uskonnonvapauslaki täyttää tänä vuonna sata vuotta, mutta aihe on pinnalla myös siksi, että Koraanin polttaminen Ruotsissa on vaikuttanut aina ulkopolitiikkaan ja Nato-hakemusprosessiin asti. Suomessa laki uskonrauhan rikkomisesta kieltää tämän.
– Kuinka pitkälle uskonnon arvostelussa ja pilkkaamisessa saa mennä, Marianne Heikkilä kysyi poliitikoilta.
Petteri Orpo otti asiaan kantaa jämäkästi.
– Ei tässä maassa polteta Raamattuja eikä tässä maassa polteta Koraaneja tai muitakaan uskonnon tunnusmerkkejä. Se vaan on niin. Meidän pitää kunnioittaa, ei pilkata. Se ei kuulu tähän maahan.
Maria Ohisalo komppasi Orpoa.
– Olisin sanonut ihan samoin. On sananvapaus ja -vastuu. Oikeusistuimissa tuomarit määrittelevät rajat.
Sebastian Tynkkynen oli asiasta eri mieltä.
– Mitä tulee rikoslakiin, pitää olla mahdollisuus hävittää omaa omaisuuttaan, jos niin haluaa. Ei siitä saa ketään rangaista. On eri asia, mikä on sitten järkevää ja turhaa provosointia. Ihmisellä pitää olla vapaus kritisoida myös sitä, mitä hirveyksiä uskonnon nimissä tehdään, Tynkkynen sanoi.
Meillä kaikilla on vastuu siitä, että meillä on uskonnonvapaus. Silloin ei ole oikein polttaa Koraania tai Raamattua.
- Henrik Wickström
Li Anderssonin mielestä kysymys on juridisesti vaikea. Raja menee siinä, kun jokin teko kääntyy kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan.
– Viime kädessä oikeus arvioi, missä menee raja, hän sanoi.
Annika Saarikko ei nähnyt tarvetta uskonrauhan takaavan lainsäädännön muutokselle, kuten ei myöskään RKP:n Henrik Wickström.
– Meillä kaikilla on vastuu siitä, että meillä on uskonnonvapaus. Silloin ei ole oikein polttaa Koraania tai Raamattua, Wicktsröm kiteytti.
Sirpa Paateron mielestä kysymys liittyi oikeastaan toisten kunnioittamiseen.
– Meillä voi olla erilaisia ajatuksia, poliittisia linjoja tai uskonnollisia ajatuksia, mutta kun ollaan eri mieltä, tehdään se toisia kunnioittavalla tavalla. Siinä ei tarvitse loukata tai alistaa toista ihmistä.
Sari Essayah summasi vielä uskonrauhalainsäädännön tarkoituksen.
– Siinä ei suojella jumalia tai Jumalaa, vaan siinä lähdetään siitä, että suojellaan tunteita, jotka liittyvät uskonnon pyhiin asioihin, niitä halutaan suojata. Se on lähimmäisenrakkautta parhaimmillaan.
Joonatan Nsukami Diakonissalaitokselta kysyi poliitikoilta lopuksi, miten he lisäisivät nuorten hyvinvointia. Lähes kaikki mainitsivat mielenterveyspalvelut ja koulut.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Arkkipiispa Leo: ”Pyhän kirjan polttaminen ei kuulu sananvapauden piiriin”
AjankohtaistaSuomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo sanoo, että kun uskonnollisen yhteisön pyhä kirja poltetaan, roihussa palaa muutakin kuin symboli.
Eduskuntavaalien ehdokkaat keskustelevat kirkon hallitusohjelmatavoitteista Temppeliaukion kirkossa
Ajankohtaista Ajankohtaista
