null Pyhän Laurin kirkon opas Paula Rajala vaihtoi kansainväliseltä liikeuralta museo-oppaaksi: ”Koen nyt tekeväni sitä, mitä olisin voinut tehdä jo vuosia”

Pyhän Laurin kirkon opas Paula Rajala on harrastanut historiaa nuoresta lähtien kirjallisuuden, elokuvien ja matkustamisen kautta. 

Pyhän Laurin kirkon opas Paula Rajala on harrastanut historiaa nuoresta lähtien kirjallisuuden, elokuvien ja matkustamisen kautta. 

Pyhän Laurin kirkon opas Paula Rajala vaihtoi kansainväliseltä liikeuralta museo-oppaaksi: ”Koen nyt tekeväni sitä, mitä olisin voinut tehdä jo vuosia”

Keskiaikaiseen kirkkoon voi varata opastetun kierroksen arkisin elokuun puoleenväliin saakka. 

Oli keskikesän ilta. Paula Rajala löhösi kotisohvalla ja katsoi televisiosta antiikin Roomasta kertovaa dokumenttielokuvaa.  

– Oivallus tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Se ei ollut uusi ajatus, vaan palautui mieleeni nuoruudesta.

Rajala muuttaisi elämänsä suunnan ja lähtisi opiskelemaan latinankieltä ja antiikin Rooman kirjallisuutta.

Aiemmin keväällä Rajala oli irtisanoutunut vakituisesta työpaikastaan taloushallinnossa. Takana oli myös kansainvälinen myyntiura paperiteollisuuden ja startup-yrityksen palveluksessa.

Jäätyään työttömäksi Rajala haki aluksi liikealan työpaikkoja. Työnhaku tuntui kuitenkin pinnistelyltä, eikä mikään vapaista työpaikoista innostanut toden teolla.     

 – Jokin vastusti sisäisesti. Minusta tuntui, että minun piti jo hakemuksissa esittää jotain sellaista mitä en ole.

Uuden suunnan löytymiseen meni aikaa, mutta oivalluksen saatuaan Rajala tarttui tuumasta toimeen. Seuraavan talven hän kertasi lukion latinaa työväenopistossa. Keväällä 2012 hän haki ja pääsi opiskelemaan latinan kieltä ja Rooman kirjallisuutta Helsingin yliopistoon.

Opinnoissa vierähti yhteensä noin seitsemän vuotta. Valmistumisen jälkeen Rajala on työskennellyt oppaana sekä Helsingin kaupunginmuseossa että Mannerheim-museossa. Lisäksi hän on työskennellyt kokoelma-assistenttina Mannerheim-museossa.

Tämä kesä kuluu Vantaalla keskiaikaisen Pyhän Laurin kirkon oppaana.

Pyhän Laurin kirkon opas Paula Rajala on myös laatinut, tuottanut ja ohjannut eri-ikäsille digityöpajoja ja historialeirejä Helsingin ja Lapin yliopistoissa.

Pyhän Laurin kirkon opas Paula Rajala on myös laatinut, tuottanut ja ohjannut eri-ikäsille digityöpajoja ja historialeirejä Helsingin ja Lapin yliopistoissa.

Keskiajallakin ihmiset elivät modernissa yhteiskunnassa

Helsingin pitäjän Pyhän Laurin kirkko on paitsi tunnettu matkailunähtävyys myös suosittu vihkikirkko, jossa järjestetään Hääyö-tapahtumia.

Vaikka kirkkorakennus on useimmille tuttu, Paula Rajala on huomannut, että keskiaikainen taide ja maailmankuva voivat tuntua monille vierailta.

– Keskiaikaisia kalkkimaalauksia saatetaan pitää vähän kummallisina. Maailmankuva keskiajalla oli aivan erilainen kuin nykypäivänä ja ihmisillä ihan erityyppiset resurssit tulkita kuvia.

Suhtautuminen keskiaikaan on toisinaan ylenkatseista. Rajala ajattelee, että käsityksemme keskiajasta tulee muuttumaan uuden tutkimuksen myötä lähivuosina.

– Keskiaika ei ollut pimeää tai takapajuista aikaa, vaan silloinkin ihmiset elivät modernissa yhteiskunnassa omine tapoineen.

Vaihe, jossa vallitseva kulttuuri siirtyi pakanuudesta kristinuskoon, kiehtoo Rajalaa erityisesti.

– Se ei ole ollut mikään heittämällä selvä -juttu, vaan hyvin pitkä prosessi. Vastaan on tullut asioita, joissa ei ole selvää, onko kyseessä käytännön sanelema tapa vai vaikuttaako taustalla kansanusko vai uusi uskonto, kristinusko.

Pyhän Laurin kirkon puinen Maria-veistos on Paula Rajalasta erityisen koskettava. – Sen asento on niin luonnollinen. Tuolla tavalla lonkalla sitä vauvaa kannetaan. Samaan aikaan veistos toteuttaa Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi -perinnettä. 

Pyhän Laurin kirkon puinen Maria-veistos on Paula Rajalasta erityisen koskettava. – Sen asento on niin luonnollinen. Tuolla tavalla lonkalla sitä vauvaa kannetaan. Samaan aikaan veistos toteuttaa Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi -perinnettä. 

Nykyään Pyhän Laurin kirkkoa ympäröivät vehreät puut ja pensaat. Ensimmäiset tiedot istutuksista ovat vasta 1700-luvun lopulta. Keskiajalla kirkkomaalla ei saanut olla puita tai pensaita lainkaan.

– Voi olla, että sääntö oli voimassa käytännön syistä. Kansanuskossa kuitenkin ajateltiin, että juurissa asuu menninkäisiä ja haltioita, joille jätettiin ruokaakin.

Vainajat haudattiin keskiajalla yleensä kirkon eteläpuolelle, koska ajateltiin, että tuomiopäivän koittaessa kirkko kaatuu pohjoiseen päin.

– Ihmiset eivät halunneet, että valtava rakennus kaatuu hautojen päälle. Ehkä on ajateltu, että painavat kivet estävät kuoleman jälkeisen ylösnousemuksen.  

Kun astun kirkkosaliin, ajattelen, että tämä on nyt vain yksi vaihe. Kuka tietää, miltä se näyttää sadan vuoden päästä.

Syyt ovat voineet olla myös käytännön sanelemat: aurinko paistaa etelästä, jolloin kirkon pohjoispuoli jää varjoon ja maa pysyy pidempään routaisena. Näin hautojen kaivaminen on hankalampaa.

Haudat haluttiin sijoittaa keskiajalla mahdollisimman lähelle kirkkoa.

– Taustalla voi olla ajatus, että kirkon seiniä pitkin valunut vesi, johon oli tarttunut pyhän kosketus, valui kirkon lähellä olevien hautojen päälle.

Kaikkein pyhimpään paikkaan eli kirkon sisälle hautansa saivat vain papisto, rälssi, myöhemmin aatelisto sekä vuosisatojen jälkeen ilmeisesti myös paikallinen porvaristo.

Kirkon monikerroksinen historia tarjoaa hedelmälliset lähtökohdat monenlaisille pohdinnoille.

– Kun astun kirkkosaliin, ajattelen, että tämä on nyt vain yksi vaihe. Kuka tietää, miltä se näyttää sadan vuoden päästä.

Pyhän Laurin kirkon opas Paula Rajala käy innoittavia keskustelua vierailijoiden kanssa. – Joskus puhutaan ihan vaan ihmiselämästä tai pohditaan lasimaalauksen symboliikkaa. 

Pyhän Laurin kirkon opas Paula Rajala käy innoittavia keskustelua vierailijoiden kanssa. – Joskus puhutaan ihan vaan ihmiselämästä tai pohditaan lasimaalauksen symboliikkaa. 

Alanvaihto kannattaa, jos se tuo merkityksellisyyttä elämään

Pyhän Laurin kirkko on ainutlaatuinen opastuskohde. Jokainen vierailija tulee kirkkoon omien kiinnostustensa ja henkilökohtaisten kirkkokokemustensa kanssa. Joillakin on useita sukupolvia kestänyt suhde Pyhän Laurin kirkkoon. 

– Täällä käy ihmisiä, jotka tulevat tänne muistelemaan omaa hääpäiväänsä 60 vuotta sitten.

Uudella urallaan Rajala kokee oppivansa jatkuvasti uutta historiasta ja elämästä yleensä. Yhteistyö inspiroivien ihmisten kanssa ilahduttaa.

– Koen nyt tekeväni sitä, mitä olisin voinut tehdä jo vuosia, jos olisin nuorempana osannut tehdä tietoisempia päätöksiä.

Alanvaihtoa harkitsevia Rajala kehottaa realismiin. Uuden uran luomiseen voi mennä aikaa, joten ylimenovaiheeseen kannattaa valmistautua myös taloudellisesti. Rajala suoritti opintonsa kahdessa vaiheessa ja teki välissä liikealan töitä.

– Alaa ei kannata vaihtaa vain siksi, että haluaa vaihtelua. Kannattaa miettiä tarkkaan, saako muutoksesta elämään jotain sellaista, mitä todella kaipaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: