Naantalin luostarin munkkeja pidettiin keskiajalla kaidalla tiellä ihmetarinoiden avulla

Naantalin luostarin munkkeja pidettiin keskiajalla kaidalla tiellä ihmetarinoiden avulla

Tuoreessa kirjassa julkaistut kertomukset varoittavat paholaisen kanssa veljeilystä ja ehtoollisleivän käytöstä taikuuteen.

Itse paholaisten ruhtinaskaan ei mahda mitään, kun vastapuolella on Jumalan äiti. Keski­aikaisessa tarinassa kerrotaan, miten paholaisten ruhtinas yrittää repiä kappaleiksi munkin, joka rukoilee avukseen Neitsyt Mariaa. Tämä häätää paholaisruhtinaan joukkoineen ja antaa pelastuneelle munkille ohjeen syödä karkeaa ruokaa, pukeutua halpoihin vaatteisiin ja tehdä työtä käsillään.

Tällaiset opettavaiset tarinat tunnettiin keskiajalla nimellä exemplum. Edellä kuvattua tarinaa on käytetty ohjaamaan birgittalaisluostarin veljiä vaatimattomaan elämään. Se kuuluu lähes kahdensadan tarinan kokoelmaan, jonka laati vuonna 1385 Ruotsissa Vadstenan luostarissa pappisveli nimeltään Jordanus tai Jordan. Jäljennös teoksesta lähetettiin 1400-luvulla Naantalin luostariin. Nyt 600 vuotta myöhemmin tarinat on julkaistu suomeksi nimellä ­Ihmeiden kirja.

– Tällaisia kertomuksia käytettiin paljon varsinkin saarnoissa kaikkialla Euroopassa. Niiden tarkoituksena oli havainnollistaa Raamatun opetuksia. Todennäköisesti papit käyttivät niitä myös sielunhoidossa. Muut saattoivat kertoa tarinoita ihan vain ajanvietteenä, sanoo professori ja Pohjoismaiden historian dosentti ­Marko Lamberg, joka on suomentanut ­Ihmeiden ­kirjan.

Epäilemättä oli tarkoitus, että ihmiset uskoisivat kertomusten opetuksia.

Ihmeiden kirjan hyvis on Neitsyt Maria, joka auttaa ja suojelee, ja pahis tietenkin paholainen, jonka kanssa veljeilystä varoitetaan.

– Epäilemättä oli tarkoitus, että ihmiset uskoisivat kertomusten opetuksia ja pysyisivät kaidalla tiellä. Joukossa on myös raskaita teemoja, kuten itsemurha, joita tarinoilla yritettiin estää, Lamberg kertoo.

Monissa kertomuksissa muistutetaan ehtoollisleivän mahdista ja pyhyydestä. Sitä ymmärtävät kunnioittaa eläimetkin. Kuulijoita myös ohjataan ripittäytymään ennen ehtoolliselle menoa muistuttamalla heitä äkkikuoleman mahdollisuudesta.

Lambergin mukaan tarinoista voi myös päätellä pappien pelänneen, että ihmiset salakuljettaisivat kirkossa saamansa ehtoollisleivän ja käyttäisivät sitä magian harjoittamiseen. Eräässäkin kertomuksessa nainen yrittää käyttää ehtoollisleipää lemmentaikoihin – tosin siinä onnistumatta.

Marko Lamberg: Ihmeiden kirja. 192 kertomusta keskiajalta. SKS 2020.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi