Raulo: Koronaviruksen saartamiseen tarvitaan hirvenhiihtäjän viekkautta

Raulo: Koronaviruksen saartamiseen tarvitaan hirvenhiihtäjän viekkautta

Meillä on paljon tietoa ja vielä enemmän tietämättömyyttä. Kaikkien onneksi tietämättömyys ei kuitenkaan ole hahmotonta kohinaa. Sillä on muoto.

”Seuratkaa heitä, jotka etsivät totuutta, paetkaa heitä jotka ovat sen jo löytäneet”. Hoen mielessäni näitä filosofi André Giden sanoja, kun luen tieteellisen artikkelini kritiikkiä. Luulin ymmärtäneeni jotain tutkimusaiheestani, siitä miten mikrobit leviävät kosketusverkostoissa, mutta nyt en ole enää niin varma. Totuuden löytäjän huumasta on alistuttava jälleen totuuden etsijäksi. Samaistun hirvenhiihtäjän epätoivoon: jäljet lumessa jatkuvat loputtomiin!

Vuosikaudet olen käyttänyt tartuntaverkostojen miettimiseen, mutta nyt kun koronavirus riehuu ympäri maailmaa, minulla ei ole aavistustakaan siitä, miten sen liikkeitä voisi ennustaa. Onneksi Ric löytyy lähipubista henkiseksi tueksi.

– Mistä kiikastaa, hän kysyy.

– Minä tiedän liian vähän koronaviruksen leviämisestä.

Jotta ilmastonmuutoksen tai epidemian kaltaisia kriisejä voidaan yhdessä hoitaa, ihmisten on saatava tarkkaa ja rehellistä tietoa siitä, mitä emme tiedä.

Luettelen pitkän listan asioita, joita emme tiedä koronaviruksesta. Kuinka etelään se leviää? Kuinka kauan kestää ennen kuin tartunnat kääntyvät laskuun? Kuinka varmoja nämä ennusteet ovat? Miten kausi-influenssa vaikuttaa koronan leviämiseen? Voivatko toiset virukset suojella meitä siltä? Millä todennäköisyydellä?

– No ainakin sinulla on aika kokonaisvaltainen ymmärrys siitä, mitä emme tiedä, Ric sanoo.

– Ehkä voisit piirtää kartan siitä mitä tiedetään ja siitä mitä ei tiedetä, jotta muutkin voisivat ymmärtää epävarmuuden ja tiedon suhteellisen määrän tässä sopassa.

Ric on oikeassa. On helppo unohtaa, että tietämättömyydelläkin on paikkansa. On tärkeä tietää, mitä ei tiedetä ja kuinka paljon epävarmuutta mihinkin tietoon sisältyy. Ilman tätä ymmärrystä ihmiset tekevät päättömiä arvioita, uskovat korviin kuiskuttavia demoneita ja perustavat väitteensä pelolle. Juuri tätä kritisoi Tuomas Aivelo viime viikolla blogissaan: Päättäjät levittävät hyssyttelyn nimissä väärää varmuutta epävarmoista asioista.

Samoin politiikan populisteja voi syyttää ihmiskunnan epävarmuuksien retorisesta kaappauksesta: Se, että jokin asia ei ole tiedossa ei tarkoita, että se on vapaata riistaa totuusmarkkinoilla. Jotta ilmastonmuutoksen tai epidemian kaltaisia vaikeasti (mutta silti jotenkuten) ennustettavia kriisejä voidaan yhdessä hoitaa, ihmisten on saatava tarkkaa ja rehellistä tietoa siitä, mitä emme tiedä. Poliitikkojen on opittava rinta rottingilla sanomaan, että tätä asiaa emme tiedä. On opittava muinaisilta kartantekijöiltä: Joskus tärkeämpää kuin viivojen vetäminen suoraksi on jättää valkoiset alueet kartalla oikeisiin kohtiin. On opittava hirvenmetsästäjän kärsivällisyyttä.

Monia asioita ei ihmisen mieli tai kojeet voi koskaan saavuttaa. Se ei silti tarkoita, etteivät ne olisi todellisia.

Piirrän kartan viruksen leviämisen vaikuttavista tekijöistä. Yhdistän nuolilla tunnetut tekijät ja jätän tyhjää niihin kohtiin, joissa vaikuttaa siltä, että jokin meille toistaiseksi tuntematon voima vaikuttaa. Lopullisessa kartassa on noin puolet valkoista. Ric huomaa heti, että valkoisella alueella on tietty teema.

– Näyttää siltä että suurin mysteeri on täällä: Sairaiden määrästä ei voi suoraan ennustaa leviämisen määrää. Mistä se voi johtua?

Mietin hetken ja vastaan:

– Oireettomat taudin levittäjät. Niitä pitäisi tutkia enemmän.

Meillä on paljon tietoa ja vielä enemmän on tietämättömyyttä. Kaikkien onneksi tietämättömyys ei kuitenkaan ole hahmotonta kohinaa, sillä on muoto. Karttojen valkoisilla alueilla on muoto, sääennusteiden käppyröitä ympäröivillä luottamusväleillä on muoto. Jopa avaruuden mustilla aukoilla on muoto. Monia asioita ei ihmisen mieli tai kojeet voi koskaan saavuttaa. Se ei silti tarkoita, etteivät ne olisi todellisia. Ja kun lähestymme näitä tuntemattomia asioita yhdessä, eri puolilta, ne tulevat saarretuiksi ja saattavat paljastaa meille muotonsa. Suomen kielen sana ymmärtää on alun perin metsästystermi. Se tarkoittaa ”Muodostaa ympyrä tai piiri. Saartaa saalis eri puolilta samaan aikaan”.

Kirjoittaja on Oxfordin yliopistossa väitöskirjatutkumusta tekevä evoluutiobiologi, kuvataiteilija ja körtti.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi