Saarikivi selittää sanan: Synti
Kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanan taakse.
"Anna meille meidän syntimme anteeksi", rukoilee Suomen luterilainen isämeitää. Saksalainen pyytää anteeksi velkojaan, Schulde. Mitä nyt siis pitää antaa anteeksi?
Isä meidän -rukous on sekä Matteuksen että Luukkaan evankeliumeissa. Ensimmäisessä Jeesus sanoo, että on pyydettävä Jumalalta velkoja anteeksi ja samalla itsekin lakattava velkomasta. Tämä kommaripropaganda oli kai liikaa jo antiikin aikana. Myöhemmässä Luukkaan evankeliumissa Jeesus kehottaakin pyytämään anteeksi syntejä.
Velka vaihtuu syntiin. Politiikasta tulee uskontoa. Taistelu vallasta ja rahasta muuttuu hengelliseksi, sisäiseksi taisteluksi. Velkoja voi antaa anteeksi vain köyhtymällä itse, mutta syntejä anteeksi annettaessa kevenee mieli eikä kukkaro.
Suomen synti-sana on ”olemiseen kuuluvaa” merkitsevä vanha johdos ruotsin kielestä. Mutta mikä onni, että yhä on sellainen kieli kuin saksa, jossa velka ja synti ovat sama asia.
Mutta se, kutsutaanko tässä talouskuriin vai vallankumoukseen, on saarnamiehestä kiinni.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Saarikivi selittää sanan: Vapahtaja
HengellisyysKielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanan taakse.
Saarikivi selittää sanan: Kirkko
Hengellisyys
Saarikivi selittää sanan: Järki
Hengellisyys
Saarikivi selittää sanan: Pyhä
Hengellisyys
Saarikivi selittää sanan: Jumala
Hengellisyys