Saarikivi selittää sanan: Jumala
Kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanan taakse.
Kielitiede ei voi auttaa tuntemaan Jumalaa, mutta se auttaa tuntemaan Jumalan kuvia.
Eri kielten Jumala näyttää erilaiselta. Kun katsoo Googlen suomenkielisessä haussa kuvia Jumalasta, saa näkyviin partaukkoja ja ristejä. Saman sanan syöttäminen hakuun hindin kielellä tuottaa tulokseksi kiharatukkaisia ja isohuulisia jumalia. Arabiaksi löytyy ainoastaan Jumalan koristeellisesti kirjailtu nimi.
Jumala on pronssikautinen lainasana indoiranista. Alkuaan se on merkinnyt taivaallista. Käsitys, että Jumala asuu taivaassa, onkin paljon kristinuskoa vanhempi. Suomen ilma-sanan vastine komin kielessä merkitsee Jumalaa. Vanhan taivaanjumalan nimitys elää kansanrunouden Ilmarisessa, joka on seppä – rautakauden sankari – ja myös taivaankannen takoja.
Suomen sana taivas on saatu baltista tai indoiranista ja on alkuaan sama sana kuin latinan Deus, Jumala. Mutta kun Jumalasta ei saanut enää esittää edes kielikuvaa, muuttui taivas Jumalasta itsestään hänen asuinpaikakseen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Saarikivi selittää sanan: Synti
Hengellisyys
Saarikivi selittää sanan: Järki
Hengellisyys
Saarikivi selittää sanan: Pyhä
Hengellisyys
Saarikivi selittää sanan: Risti
Hengellisyys