Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi valitun Juhana Malmeen mielestä olisi hienoa, jos kirkon työntekijät voisivat murtautua ulos omasta kirkkokuplastaan.
Sanelupolitiikka ei ole kenellekään hyväksi, sanoo Espoon seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston uusi puheenjohtaja Juhana Malme
Espoossa liberaalien enemmistö yhteisessä kirkkovaltuustossa saattaa keikauttaa muun muassa päätökset lähetysmäärärahoista.
Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto valitsi 25. tammikuuta pidetyssä kokouksessaan uudeksi puheenjohtajakseen Juhana Malmen. 45-vuotias Malme on koulutukseltaan diakoni ja työskentelee Kirkon Ulkomaanavussa seurakuntasuhteiden asiantuntijana.
Malme on Espoonlahden seurakunnan jäsen, joka nousi luottamushenkilöksi Kirkko kaikille -listalta.
Uusi valtuusto on jonkin verran edeltäjäänsä liberaalimpi, sillä viime marraskuisissa seurakuntavaaleissa Kirkko kaikille- ja Tulkaa kaikki -listat saivat noin 40 prosenttia valtuustopaikoista eli 24 edustajaa, kun taas konservatiivien Yhdessä matkalla -listoilta valtuustoon ylsi aiemman 23 sijaan 17 luottamushenkilöä.
Malmen mukaan tämä voimasuhteiden muutos tullee näkymään painopisteen muuttumisena kysymyksissä, joissa luottamushenkilöstöä jakaa erilainen arvopohja.
Kaikkia meitä yhdistää usko kolmiyhteiseen Jumalaan, mutta erot piilevät tulkinnassa, miten Jumalan rakkaus käytännössä ilmenee.
– Juhana Malme
– Tämä konkretisoituu teemoissa, jotka koskevat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Seurakuntaneuvostojen kohdalla valtasuhteiden muutos luultavasti näkyy jatkotyöskentelyssä sen suhteen, voidaanko kirkkotiloja käyttää samaa sukupuolta olevien parien vihkimisiin, Malme arvioi.
– Laajemmin kysymys on siitä, miten Espoossa ymmärretään kirkon jäsenyys. Suunnataanko toiminta kirkon heavy usereille vai painotetaanko väestöä, joka ei ole niin aktiivinen suhteessa kirkkoon? Malme pohtii.
Suuntaa seurakuntatyöhön antaa viime syksynä läpi nuijittu uusi strategia, jonka tavoitteena ei ole vähempää kuin jäsenkadon pysäyttäminen.
– Kaikkia meitä yhdistää usko kolmiyhteiseen Jumalaan, mutta erot piilevät tulkinnassa, miten Jumalan rakkaus käytännössä ilmenee, Malme sanoo.
Espoon seurakuntayhtymän johtajan Risto Hämäläisen mukaan seurakunnilla on koronan jälkeen paineita lisätä resursseja ihmisten kohtaamiseen.
Kiinteistöistä luopuminen on suurin yksittäinen asiakokonaisuus
Maailma on nyt hyvin toisenlainen kuin vuonna 2019, jolloin edellinen valtuusto aloitti kautensa. Silloin ei ollut koronapandemiaa, inflaatiota, ruokakriisiä, eikä Ukrainan sotakaan tullut näin lähelle. Äkillinen muutos maailmantilanteessa heijastuu myös Espoon seurakuntien toimintaan ja päätöksentekoon, mutta ei siten kuin voisi kuvitella.
– Espoon seurakuntien talous on tällä hetkellä vakaa. Sähkön hinnannousu on tuntunut meilläkin, mutta kiinteistömme kuuluvat kaukolämmön piiriin, ja on mahdollista, että energiakriisin vaikutukset jäävät pelättyä vähäisemmiksi, sanoo Espoon seurakuntayhtymän johtaja Risto Hämäläinen.
– Kun koronastakin vasta ollaan toipumassa, meillä on itse asiassa paineita lisätä resursseja ihmisten kohtaamiseen.
Suurin yksittäinen luottamushenkilöiden päätettäväksi jäävä asiakokonaisuus koskee kiinteistöistä luopumista. Vuoden 2026 alkuun mennessä seurakuntien on luovuttava yhteensä 7 000 neliöstä kiinteistöjä.
– Edessä voi olla hyvin vaikeita keskusteluja, koska seurakuntalaisilla saattaa olla niin pitkäaikaista kiintymystä juuri tiettyihin kappeleihin ja muihin kiinteistöihin.
Espoon yhteinen kirkkovaltuusto kokoontui 25. tammikuuta Espoon valtuustotalolla.
Konservatiiviset lähetysjärjestöt vaarassa menettää lähetysmäärärahat
Espoon seurakuntayhtymän viestintäjohtaja Urpu Sarlin huomauttaa, että kahdella edellisellä vaalikaudella konservatiiveilla oli enemmistö yhteisessä kirkkovaltuustossa. Liberaalien ja konservatiivien erilaiset arvomaailmat tulivat esiin päätettäessä lähetysmäärärahoista.
Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on seitsemän virallista lähetysjärjestöä. Liberaalien mielestä lähetysmäärärahoja ei kuitenkaan pitäisi myöntää järjestöille, joiden katsotaan syrjivän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä.
– Lähetysmäärärahoihin käytetään runsaat neljä prosenttia Espoon seurakuntien arvioidusta kirkollisverotulosta. Se on valtakunnallisesti erittäin korkea osuus, joka vuositasolla tarkoittaa 1,7 miljoonaa euroa. Kahdella edelliskaudella yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että määrärahoja jaetaan kaikille, mutta nyt tähän voi tulla muutos, Sarlin sanoo.
Espoon seurakuntayhtymän viestintäjohtaja Urpu Sarlin arvioi, että tulevaisuudessa kaikille lähetysjärjestöille ei enää myönnetäkään lähetysmäärärahoja.
”Koen omista kuplistani murtautumisen hyvin tärkeäksi”
Juhana Malme huomauttaa, että viimeaikaisessa poliittisessa keskustelussa on useammankin kerran sivuttu uskonnollisia teemoja.
– Samaan aikaan, kun kirkko kärsii jäsenkadosta, uskonnollisuutta koskeva keskustelu erityisesti sosiaalisessa mediassa on lisääntynyt. Sitä keskustelua käydään paljon kirkkokuplan ulkopuolella. Haastetta on siinä, miten uskonnollisista teemoista kiinnostuneet ihmiset saataisiin keskustelemaan näistä aiheista kirkossa, Malme sanoo.
Pitkän uran diakonina tehnyt Malme tuntee hyvin suomalaista todellisuutta, mutta hän tuntee silti vaaran jäädä itse kirkkokuplan sisään.
– Koen omista kuplistani murtautumisen hyvin tärkeäksi, mutta välillä niille on itsekin sokea. Olisi kirkon itsensä kannalta tärkeä säilyttää moniäänisyys.
– Nyt aloittaneen yhteisen kirkkovaltuuston voimasuhteissa hyvää on juuri se, ettei työskentelystä tule minkään ryhmän sanelupolitiikkaa. Se, että yritetään ymmärtää toisen ihmisen ajatusmaailmaa, on aivan yhtä tärkeää kuin se, että esitetään oma ajatus ymmärrettävästi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kansanlähetys teki valituksen hallinto-oikeudelle, koska Espoon yhteinen kirkkovaltuusto epäsi siltä lähetysmäärärahan
AjankohtaistaSuomen evankelisluterilainen Kansanlähetys jäi tänä vuonna vaille Espoon seurakuntien rahallista tukea, sillä se ei antanut tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskeviin kysymyksiin yksiselitteisiä vastauksia.
