null Riisipuuroa, podcasteja ja kebabia: Tällaisin eväin kokoontuu jopa 100 000 suomalaista ensi viikonloppuna hengellisille kesäjuhlille

Lestadiolaisten suviseurat järjestettiin isolla joukolla viimeksi Muhoksella vuonna 2019. Kuva: Suviseurojen kuvapalvelu

Lestadiolaisten suviseurat järjestettiin isolla joukolla viimeksi Muhoksella vuonna 2019. Kuva: Suviseurojen kuvapalvelu

Riisipuuroa, podcasteja ja kebabia: Tällaisin eväin kokoontuu jopa 100 000 suomalaista ensi viikonloppuna hengellisille kesäjuhlille

Lestadiolaiskodeissa ei yleensä ole televisiota, mutta tänä vuonna Yle TV1 lähettää suviseurojen jumalanpalveluksen suorana.

Ensi viikonloppuna Suomessa juhlakansa vaeltaa monenlaisille festareille, kuten Provinssiin, Weekendiin, Tuskaan ja iskelmäfestareille. Heinäkuun helteillä riittää väkeä myös hengellisille kesäjuhlille, joista neljä suurta järjestetään tänä vuonna yhtä aikaa ja ensi kertaa koronan alun jälkeen suurtapahtumina eikä vain verkossa.

Evankeliumijuhlille, herättäjäjuhlille, suviseuroihin ja Kansanlähetyspäiville odotetaan yhteensä noin sata tuhatta eri kävijää.

Mikäli juhlakansa lasketaan samaan tapaan kuin maallisilla festareilla eli eri tilaisuudet yhteen, pelkästään vanhoillislestadiolaisten suviseurojen kävijämäärä kipuaa jo neljännesmiljoonaan. Eri kävijöitä on vähemmän, vaikka edelleen paljon. Juhlajärjestäjät ennakoivat Lopelle noin 75 000–80 000 yhtaikaista kävijää lauantain huippuaikana.

Seuramyymälässä myydään tavaraa joka päivä yhden hypermarketin verran.
– Jorma Hentilä

Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suviseurojen juhlapaikaksi on valittu Räyskälän ilmailukeskus. Se on riittävän laaja ja helposti saavutettavissa oleva juhla-alue.

Juhlat vaativat tilaa 184 hehtaarin verran, sillä pelkästään asuntoautoja, -vaunuja ja telttoja varten tarvitaan yli kymmenen tuhatta paikkaa. Lisäksi tulevat juhlateltta ympäristöineen, ruokapaikat, oma pelastusasema paloautoineen, pienen terveyskeskuksen kokoinen ensiapupiste vuodepaikkoineen sekä seuramyymälä.

– Seuramyymälässä myydään tavaraa joka päivä yhden hypermarketin verran. Juhlaväkeä on niin paljon, että meidän on pakko olla kaikessa omavaraisia. Ravintolasta saa ruokaa halvimmillaan 3,50 eurolla per annos. Lisukkeet maksavat toki sitten päälle riippuen mitä ottaa, suviseurojen päätoimikunnan puheenjohtaja Jorma Hentilä kertoo.

Moisen tapahtuman järjestäminen vaatii 13 000 talkoovuoroa.

Lopen suviseurajärjestelyt vaativat tuhansia talkoovuoroja. Kuva: Suviseurojen kuvapalvelu

Lopen suviseurajärjestelyt vaativat tuhansia talkoovuoroja. Kuva: Suviseurojen kuvapalvelu

Seurapuheita kuunnellaan ja katsotaan yli sadassa maassa

Vanhoillislestadiolaisten juhlien mittasuhteista kertoo sekin, että seurapuheita kuunnellaan ja katsotaan netin kautta yli sadassa maassa. Korona-aikana seurat jouduttiin siirtämään kokonaan verkkoon ja radioon. Samalla opittiin uusia asioita ja Jorma Hentilän mukaan saavutettiin yksittäisille seurapuheille jopa miljoonayleisö.

Vanhollislestadiolaisuus on evankelis-luterilaisen kirkon suurin herätysliike, joka yhdistää uskon ja pelastuksen liikkeen opetusten mukaisesti julistettuun evankeliumiin. Niinpä liikkeellä on omaa lähetystyötä maailmalla ja suviseuroissa liehuu normaalisti jo 19 eri maan lippua kertomassa paikoista, joissa lestadiolaisia on.

Tällä kertaa seurakentällä liehuu vain kaksikymmentä Suomen lippua. Syynä tähän on Ukrainan sota.

– Koska teemme työtä myös Venäjällä, juhlissa liehuisi normaalisti myös Venäjän lippu. Nyt päädyimme siihen, että Venäjän lipun nostaminen salkoon ei olisi turvallista ja yksin sen poisjättäminen koettaisiin poliittisena kannanottona. Päätimme sitten, että nostamme salkoon vain Suomen lippuja.

Itselleni televisio on samanlainen media kuin muutkin, oleellista on sisältö.
– Jorma Hentilä

Suorastaan ainutkertaista Lopen suviseuroissa on, että sunnuntain sanajumalanpalvelus televisioidaan Yle TV1:ssä suorana. Näin tapahtuu nyt ensi kertaa seurahistoriassa, vaikka asiasta on aiemminkin ollut puhetta. Nyt tämä onnistuu muun muassa siksi, että Ylen tekniikka ehditään pystyttää yöllä, eikä lauantain iltatilaisuutta tarvitse lyhentää.

Kun vanhoillislestadiolaisella liikkeellä on kielteinen suhtautuminen televisioon, niin saako jumalanpalveluksen katsoa suorana läppäriltä Yle Areenasta?

– Ajattelen niin, että kun televisio kiellettiin, päätös oli siinä hetkessä oikea ja Jumalan tahdon mukainen. Vaikka lestadiolaisissa kodeissa ei yleensä ole televisiota, niin television sisältöihin pääsee tietokoneen ja kännykän kautta. Itselleni televisio on samanlainen media kuin muutkin, oleellista on sisältö.

Hentilä kertoo katsovansa Ylen ja MTV:n uutisia ja asiaohjelmia, kuten politiikkaa ja maailmantapahtumia, tietokoneelta tai useimmiten kännykästään.

– Minulle on kasvanut kännykkä keskikäteen, Hentilä naurahtaa.

Hänen mukaansa liikkeen suhtautuminen televisioon liittyy siihen, että lapsia halutaan kasvattaa kristillisesti. Esimerkiksi seksuaalisävytteiset ja väkivaltaiset ohjelmat eivät ole hyväksi. Hänen mukaansa samanlaista mediakritiikkiä voisivat harrastaa muutkin.

– Itse en pysty katsomaan jumalanpalvelusta suorana töitteni vuoksi. Aivan varmasti katson sen myöhemmin Yle Areenasta. Tämä on meille hieno mahdollisuus.

Yöveisuut Nivalan herättäjäjuhlilla 2019 kiinnostivat nuoria. Kuva: Mika Nuorva/Herättäjä-Yhdistys

Yöveisuut Nivalan herättäjäjuhlilla 2019 kiinnostivat nuoria. Kuva: Mika Nuorva/Herättäjä-Yhdistys

Herättäjäjuhlilla ollaan ystäviä ja veisataan isolla joukolla

Viikonlopun toiseksi suurimmat hengelliset kesäjuhlat pidetään Joensuussa. Herättäjäjuhlat pidettiin viimeksi massatapahtumana ennen koronaa Nivalassa vuonna 2019. Silloin paikalla kävi juhlien aikana 22 500 ihmistä. Eniten väkeä on yhtä aikaa koolla lauantain päiväseuroissa, jolloin tavallisesti mennään yli kymmenentuhannen.

Yle Radio 1 lähettää tallenteen lauantain päiväseuroista juhlia seuraavan viikon sunnuntaina 10. heinäkuuta kello 11. Juhlilla on oma radio eli Körttiradio. Korona-aikana juhlia on kahdesti voinut seurata vain radiossa ja netissä, joten monilla on jo kaipuu juhlille.

– Herännäisyyden ydinalueet ovat Pohjanmaalla ja Savossa, joten odotamme sellaista 20 000 kävijää eri tapahtumat yhteenlaskettuna. Helle saattaa asiaan vaikuttaa, vaikka ruokala ja kahvila ovat sisätiloissa ja juhlakentästä eli pesäpallostadionista osa on katettu. Majoitusvarauksista päätellen ihmisiä on tulossa runsaasti, juhlien pääsihteeri Kati Nissi sanoo.

Herättäjäjuhlilla järjestetään myös sateenkaariseurat, joissa puhuu piispa emeritus Wille Riekkinen.

Juhlaravintolasta saa niin liha- kuin kasvisruokaa edullisesti. Halvin ruoka on juhlien klassikko eli riisipuuro kuningatarhillolla. Sitä ei voi juhlilta jättää pois.

Jos ei yhtään tiedä, mikä ihmeen tapahtuma on herättäjäjuhlat, niin kannattaako Joensuussa liikkuessaan käydä tutustumassa?

– Ilman muuta kannattaa. Juhlilla, joilla olen itse käynyt ensi kertaa kolmevuotiaana, on lämmin ja vastaanottava ilmapiiri. Kaikki halutaan ottaa ystävinä vastaan ja ensikertalaisille on järjestetty oma tapaaminen. Juhlakentällä liikkuu vapaaehtoisia Nykäise hihasta -liivissä eli heidän kanssaan voi tulla juttelemaan. Meillä on käytössä myös sovellus, jolla voi etsiä kavereita juhlilta.

Nissiä itseään juhlilla puhuttelee eniten tuhansien ihmisten yhteisen veisuun voima. Herättäjäjuhlilla järjestetään myös sateenkaariseurat, joissa puhuu piispa emeritus Wille Riekkinen.

Evankeliumijuhlilla julkaistaan lisää iloisia lauluja

Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen valtakunnallinen Evankeliumijuhla järjestetään tänä vuonna ensi kertaa vuonna 1918 perustetun Karkun evankelisen opiston mailla Rautaveden rannalla Sastamalassa. Osa ohjelmasta radioidaan Radio Dein kautta.

Viimeksi evankeliset kokoontuivat isolla joukolla Porissa vuonna 2019. Yhdet juhlat vietettiin vain virtuaalisesti, toiset hybridinä, eli Turun Mikaelin kirkossa oli muutama sata ihmistä paikan päällä. Nyt odotetaan yhteensä noin 8 000 kävijää eli hieman vähemmän kuin takavuosina. Enimmillään yhtaikaisia kävijöitä on noin 3 000.

Evankelisen liikkeen laulukirja Siionin kannel ilmestyi ensimmäisen kerran 1874. Kirjaa on sittemmin uudistettu moneen kertaan. Nyt juhlilla julkaistaan uusimman version jatko-osa Siionin kannel 2. Siihen on koottu uusimpia lauluja ja myös vanhoja suosikkeja.

Juhlaruoasta Simanainen nostaa esille nyhtöpossun, jota on tilattu 300 kiloa sunnuntaiksi.

– Herätysliikkeemme laulukirjassa on lauluja Jumalan lupauksista ja Jeesuksesta. Monet sen laulut ovat iloisia ja niissä on vahva taivastoivo. Laulut ilmentävät sitä iloa, johon jokainen Jeesukseen uskova saa luottaa: taivas on auki. Murheellisinakin aikoina saamme luottaa siihen, että emme ole yksin, juhlien projektipäällikkö Saija Simanainen kertoo.

Juhlilla ei liene naispuolisia pappeja, ainakaan puhujina? Miksi ei?

– Tämä on meidän liikkeemme linja. Itse olen teologian maisteri ja lehtori. Teen työtä Sleyn lapsi-, varhaisnuoriso- ja perhetyön sihteerinä. Meillä on sekä kotimaassa että lähetyskentillä naisia, vaikka ei pappeina.

Juhlaruoasta Simanainen nostaa esille nyhtöpossun, jota on tilattu 300 kiloa sunnuntaiksi.

Jukka Leppilampi esiintyi Evankelijuhlilla Porissa 2019. Nyt hän on bändeineen mukana Kansanlähetyspäivillä. Kuva: Martti Pyykönen/Evankeliumijuhla

Jukka Leppilampi esiintyi Evankelijuhlilla Porissa 2019. Nyt hän on bändeineen mukana Kansanlähetyspäivillä. Kuva: Martti Pyykönen/Evankeliumijuhla

Tanakkaa raamattuopetusta, lähetysasiaa ja musiikkia

Kansanlähetyspäivät järjestetään liikkeen opistolla Hausjärven Ryttylässä, kuten jo monena vuonna ennen koronaa. Päivien ohjelmaa voi juhlakentän lisäksi seurata YouTubesta sekä myös Radio Deistä sekä myös podcasteista.

Kansanlähetyspäiville on ennen koronaa osallistunut yleensä noin 10 000 ihmistä. Nyt odotetaan vielä tätäkin enemmän väkeä, arvioi Lauri Palmu, yksi päivien johtajista. Hän on pitkään Japanissa lähetystyötä tehnyt pappi.

– Nyt on hyvä sää, kiinnostava ohjelma ja ihmisillä kokoontumisvajetta, Palmu sanoo.

Juhlilla puhuu Länsi-Japanin evankelis-luterlaisen kirkon entinen johtaja Shinji Ishizaki sekä Jeesukseen Messiaana uskovien eli messiaanisten juutalaisten parissa työtä tekevä Joel Goldberg.

Kansanlähetyspäivien ohjelmassa keskeisellä sijalla on raamattuopetus eli Palmun sanoin ”rautaisannos Jumalan pyhää sanaa”. Lauantain lähetysjuhlassa siunataan matkaan yhdeksän lähetystyöntekijää.

Lähetyskentiltä tulee myös vieraita päiville. Juhlilla puhuu Länsi-Japanin evankelis-luterlaisen kirkon entinen johtaja Shinji Ishizaki sekä Jeesukseen Messiaana uskovien eli messiaanisten juutalaisten parissa työtä tekevä Joel Goldberg.

Suomalaisnuorille Japani on tuttu mangasta ja animesta. Minkä verran siellä on kristittyjä?

– Noin prosentin verran. Heistä luterilaisia on 35 000. Länsi-Japanin evankelis-luterilaiseen kirkkoon, jossa olin pienen seurakunnan pappina, kuuluu noin 4 000 jäsentä, Palmu kertoo.

Juhlilla kuullaan myös paljon musiikkia. Kansanlähetyspäivillä keikkailevat muun muassa lauluyhtye Rajaton ja Jukka Leppilampi 1970-luvun bändinsä kanssa.

Ruokalistalta löytyy ainakin paistettuja muikkuja, kebabia ja palvattua härkää.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: