Saunominen keksittiin ennen mindfulnessia – "Siihen liittyy jopa new age -henkistä uutta mystisyyttä"
Sauna muistuttaa suomalaisten kuvauksissa persoonaa, jonka syliin riennetään.

Sauna muistuttaa suomalaisten kuvauksissa persoonaa, jonka syliin riennetään. "Ikkuna kuin iskee silmää ja kuiskaa: 'Saithan mitä lupasin. Tule pian uudelleen. Olet aina tervetullut lämpimään syleilyyni luokseni.'"

Saunominen keksittiin ennen mindfulnessia – "Siihen liittyy jopa new age -henkistä uutta mystisyyttä"

Tuoreessa väitöstutkimuksessa suomalainen sauna on luonnonkirkko, jossa puhdistuvat sielu ja ruumis. Siellä voi vaikka muistella edesmennyttä marsua.

"Saunominen on rituaali, pyhä toimitus. Uudistumisen paikka, jossa koet joka kerta suunnatonta, siunaavaa yhteyttä ihmisyyteesi, jumalalliseen osaan sinussa." 

Laura Seesmeri etsi kesäkuussa tarkastetussa maisematutkimuksen väitöskirjassaan vastausta siihen, mikä tekee saunomisesta merkittävän kokemuksen. Aineistona olivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosina 2010–2011 ja 1992 keräämät noin 530 kirjoitusta, 

Laura Seesmeri tarkasteli väitöstutkimuksessaan suomalaisten kokemuksia saunomisesta. Kuva Turun yliopisto.

Laura Seesmeri tarkasteli väitöstutkimuksessaan suomalaisten kokemuksia saunomisesta. Kuva Turun yliopisto.

joissa kuvataan yksityiskohtaisesti ja runollisesti saunan lämmittämistä, kylpemisen odotusta, kiukaan sihinää, löylyhuoneen tuoksuja, hikoilua ja vilvoittelua.

Suomalaiset liittävät saunaan levollisuuden, hyvänolontunteen – ja pyhyyden.

– Moni allekirjoittaa yhä vanhan sanonnan, jonka mukaan saunassa puhdistuu sekä sielu että ruumis.

Seesmeri kertoo, että sana löyly tarkoitti ammoin myös sielua. Ennen sauna oli välttämätön peseytymispaikka, jossa elämän ääripäät olivat läsnä: siellä synnytettiin vauvat ja pestiin vainajat. Nykyään saunan käyttötarkoitus on yksiulotteisempi, ja siellä kylvetään entistä useammin yksin.

– Suomalaiset menevät saunaan pääasiassa rentoutumaan ja käpristymään omaan mieleensä. Ennen kuin mindfulness keksittiin, saunomalla pyrittiin samanlaiseen lopputulokseen, Seesmeri sanoo.

"Siinä olet ja lekotat. Maailman myllerrys etääntyy peninkulmien päähän. On vain tämä lysti olo. Mielen sopu ja rauha, ikään kuin suuri pyhä. Uusi kipollinen kiukaalle ja löyly syleilee sinut unettavan hyvään oloon. On kuin jotain kuonaa irtoaisi syvältä sielusta asti ja puhdistaisi maailman murjomaa mieltä."  

Taivas löytyy saunan ylälauteiden korkeudelta.

– Mies, syntynyt 1935

Hikoiluhuone kuin luonnonkirkko

"Savusauna on minulle kuin kirkko, jossa on taivas ja helvetti saman katon alla: Siihen täytyy ensin aikaansaada helvetinmoinen kuumuus ennen kuin siitä saa taivaalliset löylyt! Ja taivas löytyy saunan ylälauteiden korkeudelta. Sen ylemmäksi ei tarvitse mennä."

"Siinä on jotain sanoin kuvaamattoman autuasta, olisiko niin kuin luonnonkirkko!"

Sauna on puhdistumiselle ja rentoutumiselle varattu tila, jonne pitää varta vasten mennä. Sinne tulee harvoin poikettua muissa aikeissa.

– Vahva symbolisuus rinnastaa saunan ja kirkon. Silloin kun saunassa on matala ovenpieli, ihmisen täytyy vieläpä kumartua eli nöyrtyä sinne mennessä, Seesmeri sanoo.

Ennen juhlapäivää saunaa hinkataan mäntysuovalla, kunnes "se on lopulta ollut kuin kirkko, jossa ääni kaikuu"

Kirkon voi kokea porttina ihmisen ja taivaallisen välissä, sauna on Seesmerin mukaan portti ihmisen ja luonnonmaiseman välillä.

"Se tuo lähemmäs luonnon yhteyttä. Varsinkin kesäsauna veden ja vihreyden keskellä hoitaa ja lääkitsee ihmistä pitkän ja pimeän kaupunkitalven jälkeen." 

Yhteys luonnon kanssa saavutetaan yhtä lailla kerrostalossa kuin laiturinnokassa.

"Kesäisin istun saunomisen jälkeen 'kuivattelemassa' lasitetulla parvekkeellani ja kuuntelen linnunlaulua talon edessä olevista vaahteroista."

"Olen yksin ja mietin sovinnollisin mielin myös elämän varrella koettuja kolhuja sekä annan jopa sääskienkin imaista verisen ateriansa kaikessa rauhassa. Ja kaiken tämän sovinnollisen mielen on saanut aikaan sauna ja erityisesti löylyn jälkeinen suloinen vilvoittelu." 

Kun maisemaa kuvataan löylyttelyn herkistämin aistein, hengellinen ulottuvuus on monessa kirjoituksessa läsnä.

"Järvellä väräjöinyt viri saavuttaa sekin rantatöyrään ja vaipuu kulokorren syksyiseen syliin. Koko Jumalan avara luonto tyyntyy ja hiljenee ottamaan vastaan tulevaa sunnuntaita. Ihminen vaistoaa omassa sielussaan tämän mykistymisen suuruuden ja merkityksen ja kaipaa itsekin siihen pääsyä. Se ei kuitenkaan käy yks kaks päinsä, sillä menneen viikon monet kasautuneet huolet ja murheet on ensin haudattava johonkin – sielu on päästettävä arkisen hyörinän keskeltä ylevämpään harmoniaan." 

Kirjoittaja pääsee tavoitteeseensa "huoltemme hautausmaalla", saunassa. Sama ajatus kuuluu vanhassa sanonnassa: "Kun soivat kiukaan mustat urut, unohtuvat arjen surut."

Tuli esitetään ihmisen alkukantaisuuteen liittyvänä elementtinä. jonka äärellä nykyihminen voi kokea jotain samaa kuin esi-isänsä.

– Saunatutkija Laura Seesmeri

Rituaalit käynnistävät aikakoneen

 

Perinteisen lauantaisaunan rytmittämä viikko tulee esiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keräämissä saunakirjoituksissa. Saunaillasta edetään Raamatun luomiskertomukseen:

"Saunan puhdistautumisrituaali oli julistanut pyhän alkaneeksi. Sanoihan Jumalakin seitsemäntenä aamuna luomistyöstään: 

'Katso kaikki on sangen kaunista ja hyvää.' Vastakohtaisuuksien kautta pimeästä savusaunasta kirkkaaseen pohjolan kesäyöhön tulleena saunoja voi sanoa samoin." 

Saunatutkija Seesmerin mukaan toistuvat rituaalit, äänet ja tuoksut auttavat saunojaa siirtymään mielessään aiempiin saunomiskertoihin, lapsuuden saunoihin ja sukupolvien ketjuun. Ihohuokoset reagoivat lämpöön samoin riippumatta siitä, saunotaanko nykyaikana sähkösaunassa kerrostalossa vai kylvettiinkö kauan sitten syrjäisessä savusaunassa.

– Saunassa saatetaan muistella kuolleita omaisia, nimettömiä esi-isiä ja ikiaikaisia esivanhempia. Siihen liittyy jopa new age -henkistä uutta mystisyyttä ja myyttisyyttä, jota kiuasmainokset hyödyntävät. Niissä tuli esitetään ihmisen alkukantaisuuteen liittyvänä elementtinä, jonka äärellä nykyihminen voi kokea jotain samaa kuin esi-isänsä.

Seesmeri kuvaa saunaa aikakoneeksi, jonka matkassa muistot ja aistikokemukset kietoutuvat yhteen.

"Heitän löylyä yhä uudestaan ja uudestaan, kunnes höyry on niin sankkaa, etten näe enää edes vartaloani. Tuntuu kuin irtautuisi ruumiistaan ja leijuisi sinne jonnekin. Kauas pois, edesmenneen mummoni, lemmikkimarsun ja ystäväni luo."

Viimeiset löylyt saunatontulle 

 

Joulusaunassa ei saa melskata, muuten itikat syövät kesällä. Viimeiset löylyt pitää heittää lähtiessä saunatontulle. Räppänä jätetään auki, jotta henget pääsevät ulos. Esimerkiksi tällaisiä uskomuksia kerrotaan Seesmerin lukemissa saunakokemuksissa.

– Taikausko on leikillistynyt, mutta silti siihen liittyviä rituaaleja tehdään yhä, ja niistä muistutetaan muitakin saunojia. Tämä kertoo perinteen elinvoimaisuudesta.

Yksi käyttäytymisnormi nousee yli muiden. Pitää saunoa rauhallisesti.

"Sauna itsekin on maisemaan ja luontoon vetäytyvä ja sopeutuva, yksinkertainen, karun kaunis, hiljainen, harras ja pidättyvä – samaa se odottaa myös kylpijältään."

Sitaatit ovat vuosina 1908–1978 syntyneiden suomalaisten kirjoituksia Laura Seesmerin kirjasta Sauno itsellesi menneisyys – Kehollisuus osana muisteltua ja esitettyä kokemusta. Suomen kansantietouden tutkijain seura 2018.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Naisten vuoro 10.11.2010

Kommentoi