Aino-Kaarina Mäkisalo vie mökkisaunassa kokemansa pyhän kosketuksen uimahallin saunaan. Vihdan teko valokuvattiin Kuusijärven savusaunan edessä Vantaalla.
Savusaunassa Aino-Kaarina Mäkisalo tuntee olevansa täysin turvassa – kokemus kulki mukana Helsingin kodin lenkkisaunaan
Saunoessaan Aino-Kaarina Mäkisalo ei jahtaa elämyksiä, mutta antaa niiden tulla.
Aino-Kaarina Mäkisalo kantaa huolella valitsemansa puut saunarakennukseen. Kuivien koivuhalkojen seassa on mökin pihalta kaadettua leppää ja haapaa.
Saunomisen odotus on täyttänyt mielen jo matkalla ”kotiluolaan” eli vapaa-ajan kotiin, joka sijaitsee Kouvolaan kuuluvassa Paljakan kylässä.
Mäkisalo tyhjentää tuhkat kiukaan tulipesästä ja kaataa ne marjapensaan juureen. Sitten hän latoo puut tutussa järjestyksessä: ensin tuohta sytykkeeksi, sitten kaksi pitkää halkoa ja niiden päälle poikkipuut.
Kun puut syttyvät, Mäkisalo kantaa löylyveden läheisestä Nurmaan järvestä, kerää koivunoksia ja tekee vihdan.
Vajaan tunnin kuluttua hän kutsuu puolisonsa saunaan.
Iho vastaanottaa lämmön ja tuntee veden kosketuksen. Pariskunta vihtoo toistensa selät, mutta sanoja ei juuri vaihdeta. Tulen humina, palavien puiden räiskähtely ja löylyveden sihahdukset johdattavat tilaan, jossa on hyvä vain olla.
Mäkisalo luonnehtii itseään aktiiviseksi ihmiseksi, joka tekee tai ajattelee jotakin käytännössä koko ajan. Sauna kuuluu harvoihin paikkoihin, joissa sekä ruumis että mieli tyyntyvät. Jopa lonkkaa vaivaavan lievän kuluman aiheuttama kipu hellittää.
On tärkeää, että saunomiseen ei liity minkäänlaista pakkoa.
– Aino-Kaarina Mäkisalo
Mäkisalo käy kolmesti järvessä vilvoittelemassa. Palattuaan viimeisen kerran lauteille hän saunoo hetken yksin. Se on hänelle tärkeä hetki.
Mäkisalo asettuu selälleen lauteille tai hivelee itikanpistoja vihdalla. Kaikki suorittaminen ja pyrkiminen ovat poissa. On tärkeää, että saunomiseen ei liity minkäänlaista pakkoa.
Kotiluolan savusaunan Mäkisalo lämmittää noin kahden viikon välein. Lämmittäminen kestää neljä tuntia, ja siinä on useita työvaiheita.
Eräänä syyskesän yönä Mäkisalo havahtui savusaunan lauteilla vahvaan tunteeseen.
Koko olemuksen läpäisi kokemus siitä, että hän oli täysin turvassa. Tunne oli odottamaton, sillä Mäkisalo ahdistuu herkästi pimeissä ja ahtaissa tiloissa – juuri sellaisissa kuin savusaunan musta, kohdun kaltainen tila.
Mäkisalo on sitä mieltä, että solut tiesivät, että hän oli hyvässä paikassa. Ehkä ne muistivat, miten muinaiset esi-isämme saunoivat.
Mäkisalo on vienyt savusaunasta löytyneen pyhän tunnun mukaansa Helsingin kotitalonsa lenkkisaunaan ja uimahallin saunaan.
Astuessaan saunaan Mäkisalo siunaa saunahetken ristinmerkillä tai muutamalla hiljaisella sanalla. Poistuessaan hän huokaisee kiitoksen.
Saunaretriitti kuuluu kesään
Aino-Kaarina Mäkisalo on eläkkeellä oleva helsinkiläinen pappi, lausuntataiteilija sekä bibliodraaman kehittäjä ja ohjaaja. Hän on kirjoittanut ja toimittanut muun muassa runo- ja rukouskirjoja.
Vuonna 2016 ilmestyi Mäkisalon toimittama teos Saunan Henki (Kirjapaja), joka käsittelee saunan pyhyyttä ja saunomisen hyviä vaikutuksia.
Lauantai-illan sauna on Mäkisalolle rajapinta, josta alkaa pyhä. Muutamana kesänä hän on kutsunut ystävättäriään savusaunaretriittiin.
Jutun otsikkoa on muokattu 16.6.2023
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hyvää pyhää: Juhli Johannes Kastajan syntymäpäivää saunomalla huolet pois – hän toi viestin ahdistuneille
HengellisyysMitähän tuosta lapsesta tulee, miettivät ihmiset Johanneksen synnyttyä. Hänestä tuli tien tekijä.
