Haarapääsky voi syödä tuhat hyönteistä päivässä.
Seitsemän faktaa lähilinnuista – nekin eroavat, surevat puolisoaan ja löytävät uuden kumppanin
Helsinkiläinen luontokuvaaja ja -kirjailija Antti Koli katsoo siivekkäitä silmiin.
Tiesitkö, että joutsen osaa nukkua yksi aivopuolisko kerrallaan ja että lokki saattaa jättää ruokavarkauden väliin, jos siihen ottaa katsekontaktin?
Helsinkiläinen luontokuvaaja ja -kirjailija Antti Koli kertoo kirjassaan Siivekkäät ystävämme (Aviador 2025) asioita, jotka saavat näkemään lähilinnut uudella tavalla.
1. Linnuilla on monenlaisia tunteita
Nykytutkimukset viittaavat siihen, että linnuilla on laaja tunneskaala. Ne voivat tuntea iloa, pelkoa, empatiaa, masennusta, innostusta ja surua.
Varislinnut – kuten varikset, harakat, naakat ja korpit – tunnetaan älykkyydestään ja leikkisyydestään. Antti Koli kirjoittaa, että niillä on havaittu jopa ”iloa toisille tehdystä kepposesta”.
Jos joku varislintujen parvesta kuolee, muut kerääntyvät menehtyneen yksilön ympärille. Harakat saattavat tuoda heinää kuolleen lajitoverinsa luo, ja monille muillekin linnuille on tavallista viipyä kuolleen poikasen vieressä.
Joutsen saattaa surra itsensä kuoliaaksi. Jos joutsenen elinikäinen puoliso kuolee, se voi muuttua passiiviseksi, lopettaa syömisen ja nukkumisen. Joskus yksinjäänyt puoliso nääntyy hengiltä.
10–15-kiloinen kyhmyjoutsen on maailman painavimpia lentäviä lintuja. Sen tunnistaa punaisesta nokasta, jossa on musta kyhmy. Keltanokkainen laulujoutsen on sitä sirompi.
2. Joutsen osaa nukkua ja valvoa samaan aikaan
Joutsenen toinen aivopuolisko voi nukkua niin, että toinen pysyy hereillä ja toinen silmä tarkkailee ympäristöä. Tämä puoliksi nukkumisen taito auttaa selviytymään vaarallisessa ympäristössä, ja siihen pystyvät jotkut muutkin lintulajit.
Joutsen on nukkumistavoissaan muutenkin joustava. Se saattaa uinua maassa maaten tai vedessä kelluen – tai voi seisoa unissaan yhdellä jalalla.
3. Meriharakka suosii pitkää parisuhdetta – tietyin varauksin
Meriharakka voisi olla monogaamisen rakkauden symboli joutsenen tapaan. Punanokkaiset, mustavalkeat kahlaajalinnut pysyvät usein yhdessä koko elämänsä ja parittelevat lähes yksinomaan keskenään.
Meriharakan lisääntyminen onnistuu yleensä parhaiten pitkässä suhteessa. Mutta jos pari ei menesty siinä, meriharakat saattavat erota ja yrittää poikasia uuden kumppanin kanssa.
Meriharakka tuntee herkällä porkkananokallaan madon liikkeet maan sisällä.
4. Sinisorsalla on pimeä puoli
Sini- eli heinäsorsakoiraat voivat muodostaa porukoita, jotka käyvät yksin uivan naaraan kimppuun ja pakottavat sen parittelemaan. Yhä uudet väkisin tapahtuvat parittelut voivat johtaa jopa siihen, että naaras lopulta hukkuu.
Suuri osa sinisorsista löytää itselleen pesimäkaudeksi kumppanin, jonka kanssa harrastaa suostumuksellista seksiä. Silloin parittelua edeltävät kosiskelurituaalit, kuten pään pumppaaminen ylös alas. Suhde päättyy, kun naaras munii ja alkaa huolehtia jälkikasvusta.
5. Lokin ruokavarkauden voi estää katseella
Lokit oppivat, mihin aikoihin ihmiset tapaavat syödä torikahvilassa, ja ne osaavat ajoittaa ruokavarkautensa täsmällisesti. Ne tarkkailevat myös, katsotaanko niitä.
Jos ruokailija tuijottaa lokkia suoraan silmiin, hyökkäys saattaa jäädä tekemättä. Lokki iskee mieluiten takaapäin.
6. Pääsky tekee vahvaa pesäbetonia
Haarapääskyt eivät roiski mutaa seinään miten sattuu, kun ne rakentavat maljamaisen pesänsä. Ne keräävät ryhmissä kosteaa savea, jota ne vahvistavat neulasilla ja sopivan mittaisilla korrenpätkillä samaan tapaan kuin betonityöntekijä sekoittaa notkeaan sementtiin vahvikkeeksi kivimurskaa. Näin linnut valmistavat kestävää pesäbetonia, joka kiinnittyy seinään kuin liimattu.
Isokäpylinnulle maistuvat parhaiten männynsiemenet.
7. Isokäpylintu on kuin pohjoisen papukaija
Isokäpylintu puuhastelee oksistossa papukaijan tapaan. Se pitelee toisella jalalla vuorimännyn käpyä ja liikkuu oksistossa vahva nokka kolmantena tarttumajalkana.
Käpylinnun poikasten ei tarvitse pärjätä kovien siementen kanssa. Emolinnut sulattavat ne ensin kuvussaan ja tarjoilevat sitten jälkeläisilleen käpypuuroa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kuivan kevään vuoksi sammakonpoikasille voi käydä huonosti, jos niiden kausikosteikko ehtii kuivua – näin huomaat alkukesän ihmeet
Hyvä elämäLiiku kesäisessä kaupunkiluonnossa metelöimättä ja aistit valppaina, niin voit kohdata kotikaupunkisi eläinasukkaita, opastaa biologi Petri Nummi.
