null Syrjähyppyjä, sitoutumista, yksinhuoltajuutta ja monenlaista maskuliinisuutta – kevään kirjat saavat katsomaan kotoisia lintuja uusin silmin

Kyhmyjoutsenilla on tiivis parisuhde, joka kestää usein toisen puolison kuolemaan asti. Leski etsii itselleen uuden kumppanin.

Kyhmyjoutsenilla on tiivis parisuhde, joka kestää usein toisen puolison kuolemaan asti. Leski etsii itselleen uuden kumppanin.

Syrjähyppyjä, sitoutumista, yksinhuoltajuutta ja monenlaista maskuliinisuutta – kevään kirjat saavat katsomaan kotoisia lintuja uusin silmin

Haarapääskyt pesivät monen kerrostalon räystään alla. Kun pari ikääntyy, naaras alkaa etsiä vakikumppaniaan nuorempaa ja pitkäpyrstöisempää paritteluseuraa. Suurin osa lintulajeista jakaa huoltajuuden yhden kumppanin kanssa, mutta ruokittavilla poikasilla voi olla useampi isä.

Sirkutusta, tsäksätystä, liverrystä, kujerrusta, käheitä kiekaisuja. Alkukesä on täynnä laulua, jolla lintukoiraat houkuttelevat naaraita reviirilleen ja kehottavat muita koiraita pysymään poissa. Osa naaraistakin laulaa.

Tietokirjailija Jennifer Ackerman kertoo kirjassa Lintujen ihmeellinen elämä – miten linnut viestivät, pesivät, leikkivät ja ajattelevat (Atena 2022), että noin 16 prosenttia lintulajeista harrastaa lisäksi duettoja, joilla ne kertovat muille, kuinka mahtava tiimi ovat. Ihmispari harrastaa suunnilleen samaa yhteisillä somepäivityksillä.

Ihmisen voidaan sanoa olevan uskollinen kuin joutsen, viisas kuin pöllö tai turhamainen kuin riikinkukko. Ihmistä saatetaan verrata rumaan ankanpoikaseen, josta kasvaa vielä jotain kaunista. Kun luonto vetää tikanpojan puuhun, seurauksena voi olla haikaran vierailu. Ja niin edelleen.

Jeesuskin käytti lintuvertausta: ”Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne.” Mutta onko linnuilla ja ihmisillä oikeasti jotain yhteistä?

Pitkä pyrstö on haarapääskynaaraiden mielestä kova juttu.

Pitkä pyrstö on haarapääskynaaraiden mielestä kova juttu.

Joutsenet etsivät teininä sitä oikeaa

Toimittaja, biologi ja eräopas Minttu Heimovirta kertoo kirjassaan Sutinaa ja suhmurointia – Suomen luonnon ihmeellisiä asukkaita (Kirjapaja 2022), että eläimeksi harvinaisen yksiavioiset joutsenet viihtyvät teininä porukoissa ja etsivät vakituista kumppania deittailemalla.

Noin 95 prosenttia laulujoutsenpareista pysyy yhdessä, kunnes kuolema erottaa. Parit hoitavat suhdettaan tanssimalla keväisin yhdessä ennen pesimiskautta.

Jennifer Ackerman kertoo, että jotkut linnut virittäytyvät paritteluun hieromalla nokkiaan hellästi yhteen. Ne ikään kuin suutelevat. Lisäksi monen lajin koiraat kosiskelevat ylenpalttisesti. Ne voivat tanssia, tarjota kekseliäitä lahjoja tai komean lemmenpesän, joka on rakennettu pelkästään viettelyä varten.

Riikinkukkokoiras kasvattaa koristeekseen näyttävän, mutta kömpelön pyrstön, koska naaraat pitävät sellaisesta. Seksuaalivalinta menee tässä luonnonvalinnan edelle.

Viettelyn vastakohta on seksiin pakottaminen. Suomessa tavallisten sinisorsien koiraat saattavat hyökätä isolla joukolla yksinäisen naaraan kimppuun. Joukkoraiskaus voi päättyä jopa naaraan hukkumiseen.

Ruskea sinisorsanaaras yrittää pyristellä pakoon, kun vihreäpäiset koiraat pakottavat sen parittelemaan yhä uudestaan. Sorsilla on linnuille harvinainen, parikymmensenttinen penis. Yleensä linnut vaihtavat sukusolujaan kloaakin eli yhteissuolen kautta.

Ruskea sinisorsanaaras yrittää pyristellä pakoon, kun vihreäpäiset koiraat pakottavat sen parittelemaan yhä uudestaan. Sorsilla on linnuille harvinainen, parikymmensenttinen penis. Yleensä linnut vaihtavat sukusolujaan kloaakin eli yhteissuolen kautta.

Linnut voivat harrastaa seksiä myös samaa sukupuolta olevan lajikumppanin kanssa. Sellaista on havaittu yli 130 lajilla. Kahden naaraan tai kahden koiraan lintuparit hoivaavat toisinaan poikasiakin.

Monenlaisia uroksia saattaa lykästää

Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tohtori Ulla Tuomainen kertoo kirjassaan Eläimellistä parinvalintaa – seksi ja perhe-elämä eläinten maailmassa (Gaudeamus 2022), että suurin osa lintulajeista jakaa pesimiskumppaninsa kanssa huoltajuuden, mutta ruokittavilla poikasilla voi olla useampi isä.

Esimerkiksi täkäläisten kerrostalojen räystäiden alla pesii haarapääskypariskuntia, joiden iäkkäät naarat etsivät nuoria ja pitkäpyrstöisiä koiraita parittelukumppaneiksi – etenkin, jos niiden oma pesimiskumppani on vanha ja lyhytpyrstöinen. Komea ulkomuoto vihjaa laatugeeneistä.

Kuinka sitten käy niille uroksille, jotka eivät ole kaikkein näyttävimpiä ja vahvimpia? Ne turvautuvat muihin strategioihin.

Minttu Heimovirta kertoo suokukkojen pariutumistavoista. Soitimella näkyy kolmenlaisia uroksia: keskenään mitteleviä tummakaulurisia koiraita, niiden reviireillä vapaasti kulkevia, rauhallisia valkokauluksisia koiraita sekä hämäävästi naaraalta näyttäviä koiraita. Ne kaikki löytävät parittelukumppaneita.

Tummakaulurinen suokukko on machokoiras, joka taistelee muiden kaltaistensa kanssa.

Tummakaulurinen suokukko on machokoiras, joka taistelee muiden kaltaistensa kanssa.

Pesimiskumppania vahditaan, kilpakosijoita karkotetaan

Jos lintupari hoitaa poikasia yhdessä, ne usein myös vahtivat pesimiskumppaniaan. Ulla Tuomainen kertoo, kuinka kirjosiepponaaras pyrkii keskeyttämään kumppaninsa luritukset muille naaraille. Jos koiras parittelee toisenkin naaraan kanssa, tämä joutuu tavallisesti hoitamaan poikaset yksin, kun koiras keskittyy kesän ensimmäiseen poikueeseen.

Jos pikkuinen varpusnaaras huomaa parittelukumppaninsa pesivän myös toisen naaraan kanssa, se voi tuhota tämän munat.

Varpusnaaras (vasemmalla) vahtii koiraan kiinnostusta muita naaraita kohtaan.

Varpusnaaras (vasemmalla) vahtii koiraan kiinnostusta muita naaraita kohtaan.

Kottaraisnaaraat ajavat kilpailevat naaraat pois reviiriltään ja ehdottavat kumppanilleen parittelua, jos tämä on kiinnostunut muista naaraista.

Linnunpoikaset hyötyvät sitoutuneista vanhemmista. Kun kottaraispari huolehtii munista yhdessä, niistä kuoriutuu jopa 97 prosenttia. Mutta ei yksinhuoltajallakaan huonosti suju: sankariemot saavat hoivattua 75 prosenttia munista poikasiksi saakka.

Kottaraisenpoikasten kasvattaminen aikuiseksi vaatii kovaa työtä. Samassa pesueessa on kolmesta kahdeksaan nälkäistä suuta.

Kottaraisenpoikasten kasvattaminen aikuiseksi vaatii kovaa työtä. Samassa pesueessa on kolmesta kahdeksaan nälkäistä suuta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: