Mielenosoittajat Helsinki-Vantaan lentokentällä 3.4. pelkäsivät turvapaikanhakijoiden joutuvan kotimaassaan hengenvaaraan.
Sekä piispat että rivikristityt vaativat oikeudenmukaista turvapaikkapolitiikkaa
– Kristillinen ihmiskäsitys ei jätä suomalaisille useita vaihtoehtoja, Amnestyn turvapaikkavetoomuksen allekirjoittanut piispa Tapio Luoma sanoo. Kiirastorstaina julkistettiin myös yli 2700 eri kirkkoihin kuuluvan kristityn vetoomus inhimillisen turvapaikkapolitiikan puolesta.
Euroopan nykyinen ilmapiiri hämärtää helposti sen, mistä kristinuskossa on pohjimmiltaan kyse. Näin ajattelee Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma.
Luoman mielestä hämäryys ilmenee erityisesti puheenvuoroissa, joiden mukaan Suomen ei tarvitse kantaa vastuuta maailman pakolaiskriisistä ja hädänalaisista. Piispa mainitsee myös puheet, joissa auttaminen rajoitetaan pakolaisten lähtömaihin tai toisin uskovat jätetään avun ulkopuolelle.
Luoma on allekirjoittanut tiistaina 11. huhtikuuta julkistetun Amnestyn vetoomuksen Suomen pakolaiskiintiön korottamiseksi yhdessä muiden evankelis-luterilaisen kirkon piispojen kanssa. Vetoomuksen takana on myös Suomen ekumeeninen neuvosto.
Lähes yhdeksän kymmenestä maailman pakolaisesta oleskelee köyhissä ja kehittyvissä maissa.
- Amnesty
Kristityt vetoavat hiljaisella viikolla
Hiljaisen viikon aikana on julkistettu useita kristittyjen kannanottoja pakolaispolitiikkaan.
Kiirastorstaina Kotimaa-lehti ja Kyrkpressen julkistivat "Kristittyjen kannanoton ihmisyyden puolesta". Yhteensä 2743 allekirjoittajan joukossa on muun muassa luterilaisia, ortodokseja, anglikaaneja, helluntailaisia, metodisteja, baptisteja ja kveekareita. Allekirjoitukset on kerätty pääsiäistä edeltävänä paastonaikana.
Kannanoton mukaan ihmisiä pakkopalautetaan maihin, joiden turvallisuustilanteesta ei ole takuita. Kannanottoa tukee laaja kirjo kirkon herätysliikkeitä, kristillisiä järjestöjä ja toimijoita.
Kiirastorstaina Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström ja arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala vetosivat Turun Sanomissa humanitaarisin perustein myönnettävien väliaikaisten oleskelulupien palauttamisen puolesta. Väliaikaisia oleskelulupia ei ole myönnetty vuonna 2015 tehdyn lainmuutoksen jälkeen.
Vain päivää ennen Amnestyn vetoomuksen julkistamista yhdysvaltalainen The Washington Post julkaisi artikkelin, jossa kerrottiin, että paavi Franciscuksen johtama katolinen kirkko muodostaa vastavoiman populistipoliitikkojen muukalaisvastaisuudelle.
Suomalaisilta kysytään nyt, voimmeko jättää hätää kärsivät ihmiset vain toisten hätää kärsivien vastuulle.
- Tapio Luoma
Laaja rintama ei ole sattumaa
Piispa Luoman mukaan kirkkojen ja suomalaisten kristittyjen samansuuntaiset reaktiot tiukkaan pakolaispolitiikkaan eivät ole sattumaa. Ne ovat johdonmukainen seuraus kristillisestä ihmiskuvasta.
– Jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Kristuksen esimerkki velvoittaa meitä huolehtimaan lähimmäisestä, ja usko antaa myös voiman siihen. Mikään sellainen, joka rajaa lähimmäisenrakkautta, ei ole oikein, Luoma sanoo.
– Tällainen ihmiskäsitys ei jätä kristitylle vaihtoehtoja, kun lähimmäinen tulee vierelle ja etsii turvaa ja rauhaa.
Pakolaiskriisi on Luoman mukaan globaali kysymys, johon Suomikin joutuu väistämättä vastaamaan. Kysymys kuuluu, miten suhtaudumme pakolaiskriisin paljastamaan inhimilliseen hätään. Luoma tarkentaa vielä kysymyksen eettistä kärkeä:
– Suomalaisilta kysytään, voimmeko jättää hätää kärsivät ihmiset vain toisten hätää kärsivien vastuulle. Onko mielestämme oikein, että köyhät ihmiset kantavat suurimman vastuun maailmanlaajasta pakolaiskysymyksestä?
Hyvä on jakamista varten
Luoma viittaa Amnestyn turvapaikkavetoomuksen yhteydessä julkaistuihin tietoihin, joiden mukaan lähes yhdeksän kymmenestä maailman pakolaisesta oleskelee köyhissä ja kehittyvissä maissa. Väkiluvultaan noin Suomen kokoisessa Libanonissa elää yli miljoona Syyrian pakolaista.
Suomen vuotuinen pakolaiskiintiö on 750. Nostamisen sijaan kiintiötä on laskettu kahden vuoden takaisesta. Norjan pakolaiskiintiö tälle vuodelle on 3 120 ja Ruotsi on luvannut kasvattaa pakolaiskiintiötään lähivuosina viiteen tuhanteen.
Amnesty muistuttaa, että lupaukset pakolaiskiintiön nostosta on usein sidottu Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän laskemiseen. Syksyllä 2015 Suomeen saapui paljon turvapaikanhakijoita, mutta viime vuonna määrä laski jotakuinkin 2000-luvun normaalitasolle.
Piispa Luoma korostaa, että kiintiöpakolaisten vastaanottaminen tapahtuu hallitusti, kontrolloidusti ja suunnitelmallisesti. Vetoomus ei vaadi rajojen avaamista kaikille, mutta sen mukaan Suomella on varaa vastaanottaa nykyistä enemmän pakolaisia.
– Se hyvä, mikä meillä on, ei ole tarkoitettu vain omaksi hyväksemme, vaan jaettavaksi muille. On myös hyvä muistaa, että suomalainen hyvinvointi on saatu prosesseissa, joissa maksumiehinä ovat pitkälti olleet kehitysmaiden ihmiset, Luoma sanoo.
Muokattu 18.4.: sana "turvapaikkakiintiön" muutettu sanaksi "pakolaiskiintiön"
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suomen kirkonjohtajat kritisoivat turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia vaaran keskelle
AjankohtaistaKirkonjohtajat huomauttavat, että uskonnollisen vakaumuksen aitoutta arvioivat nyt virkamiehet vailla riittävää osaamista. ”Osa kirkkojemme aktiivisista jäsenistä on saanut virallisen päätöksen siitä, ettei heidän kristillisyytensä ole aitoa.”
