Paavi Fransiscus otti pääsiäisenä useaan otteeseen kantaa inhimillisyyden puolesta.
Uutisanalyysi: Kirkot eri puolilla maailmaa vastustavat rasismia ja auttavat pakolaisia
Kirkot ovat merkittävä vastavoima rasismille ja muukalaisvihalle. Ne myös tekevät konkreettista työtä pakolaisten auttamiseksi ja vastustavat palautuksia turvattomiin maihin.
Suomen luterilainen kirkko on saanut viime aikoina osakseen sekä runsaasti myötämieltä että rajua kritiikkiä suhtautumisestaan turvapaikanhakijoihin ja halustaan auttaa pakolaisia.
Kirkon on väitetty syyllistyneen laittomuuksiin ja mellakointiin, kun joitakin sen yksittäisiä työntekijöitä on ollut mukana mielenosoituksissa. Piispojen kannanottoja on kritisoitu. Seurakuntia, joissa luettiin kielteisiä turvapaikkapäätöksiä tai rukoiltiin heidän ja päättäjien puolesta, on arvosteltu.
Jopa yösijan tarjoamista pakkasessa paleleville on kritisoitu, vaikka suurin osa yöpyjistä on ollut suomalaisia asunnottomia. Joidenkin seurakuntien hyvin harkitusti tarjoamaa kirkkoturvaa on pidetty laittomuutena, vaikka kirkkoturva perustuu yhteistyöhön viranomaisten kanssa.
Suomessa muutkin kirkot kuin luterilainen kirkko on ollut mukana vaatimassa inhimillisempää turvapaikkapolitiikkaa ja esimerkiksi kiintiöpakolaisten määrän nostamista. Kirkkojen yhteistyöelin Suomen ekumeeninen neuvosto on nostanut esille kristittyjen turvapaikanhakijoiden tilanteen.
Teatterit sekä tieteen ja taiteen edustajat ovat puolustaneet turvapaikanhakijoita, mutta heidän toimintansa ei ole herättänyt samanlaista kohua.
Kuitenkin se, mitä tapahtuu Suomessa, ei ole maailmanmitassa mitenkään poikkeuksellista. Kirkot ovat niin Euroopassa kuin monessa muussakin maassa olleet jopa etulinjassa rasismia vastaan ja inhimillisen ja oikeudenmukaisen turvapaikkapolitiikan puolella.
Kirkot ovat tuominneet terrorismin ja nostaneet esimerkiksi kansainvälisten yhteistyöelintensä kautta esille kristittyjen kohtaaman vainon. Kirkkojen avustusjärjestöt auttavat suurta osaa maailman pakolaisista siellä, missä he suurimmaksi osaksi ovat, eli sodasta kärsivien maiden naapurimaissa. Kaikkea tätä ne perustelevat nimenomaan kristinuskon sanomalla.
Paavi rukoili niiden puolesta, joiden on pakko jättää kotinsa.
Marine Le Pen hermostui paavin kommenteista
Paavi Fransiscus on moneen otteeseen puhunut ja toiminut pakolaisten puolesta, muun muassa ottamalla pakolaisia Vatikaaniin. Hän jatkoi linjaansa myös pääsiäisen aikana.
Kiirastorstaina paavi vieraili vankilassa pesemässä mafiaan kuuluvien rikollisten jalkoja. Tässä joukossa oli yksi muslimi, joka on kääntymässä kristityksi. Viime vuonna paavi pesi eri uskontokuntiin kuuluvien pakolaisten jalkoja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa.
Pitkäperjantain ristisaatossa Rooman Colosseumilla paavi luki rukouksen, jossa hän toi Kristuksen ristin juurelle ihmiskunnan häpeän monista asioista. Hän nosti esille päivittäisen viattomien naisten, lasten ja turvapaikkaa hakevien ihmisten kohtaaman verenvuodatuksen sekä ihmisten vainoamisen heidän rotunsa, kansallisen alkuperänsä tai uskontonsa takia. Hän myös totesi, että on häpeällistä, että ihmisten hukkumiskuolemista Välimerellä on tullut arkipäiväinen asia.
Lauantaina paavi puhui naisista, jotka lähtivät Jeesuksen haudalle. Ajattelemalla heidän tuntemuksiaan ja kasvojensa ilmeitä voimme paavin mukaan ajatella niitä, joiden kasvoilla nykyisin näkyvät epäoikeudenmukaisuus ja raakuudet. Paavi mainitsi köyhyyden, riiston ja ihmiskaupan uhrit ja ne, jotka kokevat muiden halveksuntaa, koska ovat siirtolaisia.
Pääsiäissaarnassaan paavi rukoili maailman kriisialueiden puolesta ja mainitsi erikseen Syyrian Aleppossa pakolaisia kuljettaneeseen bussisaattueeseen tehdyn terrori-iskun. Paavi rukoili niiden puolesta, joiden on pakko jättää kotinsa sotien, terrorismin, nälänhädän tai sortovallan takia. Maanantaina hän muisti vainottuja kristittyjä eri puolilla maailmaa.
Paavin linja nousi esille Ranskan presidentinvaaleissa, kun Kansallisen rintaman ehdokas Marine Le Pen kritisoi paavia ja katolista kirkkoa sekaantumisesta maansa politiikkaan. Le Pen totesi pitkäperjantaina olevansa itse hyvin uskonnollinen, mutta vihainen siitä, että kirkko ja piispat sekaantuvat asioihin, jotka eivät sille kuulu.
Le Penin mukaan kehotus hyväntekeväisyyteen ja vieraanvaraisuuteen muun muassa ulkomaalaisia kohtaan on asia, jonka pitäisi pysyä vain henkilökohtaisella tasolla. Sen sijaan valtioiden pitää ajatella oman kansan etua siirtolaispolitiikassaan.
Jumala kulkee pakolaisten kanssa
Englannin anglikaanisen kirkon arkkipiispa Justin Welby on kirjoittanut artikkelin kirjaan, jota Christian Today esitteli nettisivuillaan. Artikkelissaan Welby pohtii sitä, millä tavalla Jumala oikein ilmoittaa itsestään tässä maailmassa, jossa on niin paljon kärsimystä.
Welbyn mukaan usein kysymys, missä Jumala on, odottaa vastausta, jossa Jumala näyttäisi valtansa ja voimansa. Jumala toimii kuitenkin toisin, hän näyttäytyy siellä, missä on köyhyyttä, sorrettuja, pakolaisia ja muukalaisia. Hän kulkee heidän kanssaan ja muuttaa meitä.
Raamatun mukaan Jumala näyttää itsensä pienessä, tulee lähelle valepuvussa ja kulkee pakolaisten mukana Siinain autiomaassa. Jeesuksen perhe pakeni Herodeksen vainoa naapurimaahan. Jos ja kun Jumala on muukalaisten ja pakolaisten kanssa, miten sen pitäisi vaikuttaa siihen, miten me suhtaudumme maailman kriiseihin, kysyy Welby.
Hän muistuttaa, että vieraanvaraisuus ja hädänalaisten auttaminen on aina ollut kristinuskon ytimessä. Esimerkiksi siitä hän nostaa Libanonin kirkot, jotka viime vuosien aikana ovat tehneet valtavasti työtä kaikkensa menettäneiden Syyrian pakolaisten auttamiseksi.
Saksassa sekä evankeliset kirkot että katolinen kirkko ovat kritisoineet karkotuksia.
Saksassa on vastustettu afganistanilaisten palauttamista
Saksan evankelisen kirkon johdon edustaja, piispa Heinrich Bedfor-Strohm kävi marraskuussa tapaamassa Euroopan Unionin komission uskontoasioista vastaavaa komissaaria Frans Timmermansia. Tapaamisessa piispa korosti siirtolaisten integroimista Eurooppaan ja eurooppalaisten arvojen opettamista heille.
Piispa muistutti, että eurooppalaiseen identiteettiin kuuluvat monimuotoisuus, vapaus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Hän tuomitsi vihan lietsonnan muukalaisia kohtaan, mutta totesi, että tuomio kohdistuu tähän asenteeseen, ei ihmisiin.
Saksassa sekä evankeliset kirkot että katolinen kirkko ovat kritisoineet afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden karkotuksia ja osa osavaltioista on keskeyttänyt ne. Kirkkojen edustajien mukaan ihmisiä ei pitäisi palauttaa pakolla paikkaan, jossa heidän henkensä on vaarassa, ja palauttaminen Afganistaniin on tässä tilanteessa humanitaariselta kannalta vastuuton teko.
Leipzigissa Saksassa mielenosoittajat vastustivat afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia.
Kirkkoturvaa Saksassa ja Yhdysvalloissa
Saksassa eri kirkkoihin kuuluvat seurakunnat ovat tarjonneet turvapaikan pakolaisille, joita uhkaa palautus olosuhteisiin, jotka eivät ole turvallisia. Kuten Suomessa, tässä toimitaan yhteistyössä viranomaisten kanssa, ja tavoitteena on, että epäoikeudenmukaiseksi koettuja päätöksiä tutkittaisiin uudelleen. Perusteena on Saksan perustuslaki ja kristillinen usko. Joitakin pappeja on tuomittu sakkoihin, mutta satoja tapauksia on arvioitu uudelleen, ja turvapaikka on myönnetty.
Vastaavaa toimintaa on muuallakin Euroopassa, kuten Ruotsissa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa. Siellä kirkkoturvatoiminta alkoi 1980-luvulla Väli-Amerikan sisällissotien pakolaisten suojelemisella ja virisi uudelleen jo presidentti Barack Obaman aikana vastalauseena tämän siirtolaispolitiikalle. Donald Trumpin nousu presidentiksi on lisännyt tilapäistä kirkkoturvaa tarjoavien kirkkojen ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien määrää niin, että mukana on jo yli 800 seurakuntaa.
Australiassa kirkot ovat vastustaneet maan pakolaispolitiikkaa, jossa pakolaiset sijoitetaan säilöön epäinhimillisiin oloihin kaukaiselle Nauru-saarelle.
Terrori tuomitaan, vainottujen puolesta rukoillaan
Kirkot sekä vaativat oikeudenmukaista ratkaisua pakolaiskriisiin että tuomitsevat terrori-iskut ja kristittyihin kohdistuvan vainon. Esimerkiksi Euroopan kirkkojen konferenssin pääsiäissanomassa nostettiin esille sodat, väkivalta sekä kristittyjen vainot ja muistutettiin, että kristityt eri puolilla Eurooppaa ovat apua tarvitsevien kanssa riippumatta heidän kansallisuudestaan tai uskonnostaan.
Berliinin joulumarkkinoille tehdyn iskun jälkeen edellä mainittu piispa Bedford-Strohm korosti sitä, ettei väkivallalle pidä antaa viimeistä sanaa eikä antaa rikollisille sitä palkintoa, että epäluulo ja viha voittaisivat.
Kirkkojen maailmanneuvosto tuomitsi kannanotossaan Tukholman iskun epäinhimillisenä terroritekona. Samalla sen pääsihteeri Olav Fykse Tveit sanoi, että ääriryhmien väkivalta ei saa erottaa ihmisiä toisistaan.
Ruotsin arkkipiispa Antjé Jackalen korosti Tukholman terrori-iskun jälkeen, että hyvää pitää puolustaa ja pahaa vastustaa. Tätä ei tehdä antamalla vihan voittaa, vaan niillä teoilla, joita ihmiset iskun jälkeen tekivät, eli osoittivat toisilleen lähimmäisyyttä ja myötätuntoa.
Egyptin koptikirkko muistutti palmusunnuntain iskussa murhattujen kristittyjen julistaneen rauhan ruhtinaan tuloa maailmaan.
Ruotsin arkkipiispa joutui pian Tukholman iskun jälkeen ottamaan kantaa myös toiseen tragediaan, Egyptin koptikirkkoihin tehtyihin terrori-iskuihin. Hän muisteli käyntiään Egyptissä ja tapaamiaan kopteja siellä. Viime marraskuussa tilanne näytti paremmalta, mutta sen jälkeen kopteihin on kohdistettu jo monta iskua. Jackalenin mukaan hänen ajatuksensa ovat koptien luona.
Suomessa koptikirkkoon tehtyyn iskuun reagoi heti tuoreeltaan piispa Tapio Luoma twiitillä 9.4. Hän jakoi myös 13.4. Twitterissä Egyptin koptikirkon virallisen viestin.
Viestissä koptikirkko muistutti palmusunnuntain iskussa murhattujen kristittyjen kantaneen palmunlehtiä ja julistaneen Kristuksen, rauhan ruhtinaan, tuloa maailmaan. Iskussa surmatut kuolivat ihmisyyden ja rauhan vihollisten käsissä, mutta ovat nyt Kristuksen luona.
Kirkko muisti myös iskuissa menehtyneiden poliisien perheitä. Lisäksi viestissä rukoiltiin, että Egypti ja sen kansa välttyisivät vihassa tehdyiltä hyökkäyksiltä ja pysyisivät poissa pahasta.
Kristinuskon sanoma ympäri maailmaa näyttäisi olevan aika lailla sama kuin kritisoidun kirkon linja Suomessa: auttakaa hädänalaisia ja rukoilkaa niidenkin puolesta, jotka teitä vainoavat.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Jokainen on arvokas – Helsingin ekumeeninen toimikunta tuomitsee rasismin kaikissa muodoissa
AjankohtaistaToimikunta ottaa yhteiskuntarauhan puolesta kantaa Kristittyjen ykseyden rukousviikolla.
