Seurakunnat pääsivät plussalle tilinpäätöksissään – kirkollisverotuloja kertyi arvioitua enemmän, mutta energiakustannusten nousu kutisti tulosta
Tarkalla talouden hoitamisella pääkaupunkiseudun seurakuntien tulevaisuus näyttää kohtuulliselta.
Seurakuntien viime vuoden taloustilannetta leimasivat koronapandemian poikkeustoimien ja kokoontumisrajoitusten päättyminen alkuvuonna sekä sen jälkeinen paluu kohti normaalia. Helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti seurakunnille ylimääräisiä kuluja, kuten kasvaneita energiakustannuksia ja ukrainalaisille annettuja avustuksia.
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten seurakuntien kirkollisveroprosentti on 1.
Espoon seurakuntien viime vuoden tilinpäätös oli 2,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kirkollisverotuotto oli arvioitua suurempi. Kirkollisveroa kertyi kaikkiaan 45,2 miljoonaa euroa, mikä on 3,7 miljoonaa euroa arvioitua enemmän ja 2,1 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Seurakuntien kirkollisverojen kasvun taustalla ovat muun muassa seurakuntalaisten saamat palkankorotukset ja parantunut työllisyystilanne.
Valtio maksaa seurakunnille korvausta lakimääräisten tehtävien hoitamisesta.
Evankelis-luterilaiset seurakunnat saavat valtiolta rahoitusta lakimääräisten tehtävien hoitamiseen, kuten hautaustoimeen, väestökirjanpitoon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon. Rahoitusta jaetaan seurakuntatalouksien kesken kuntien asukaslukujen suhteessa. Espoon seurakunnat saivat viime vuonna valtiolta tähän tarkoitukseen 5,8 miljoonaa euroa.
Toimintatuottoja Espoon seurakunnilla oli 7,1 miljoonaa, mikä on 0,7 miljoonaa arvioitua enemmän. Syynä tähän ovat pääasiassa asunto- ja kiinteistöosakkeiden myynnistä saadut tulot.
Käyttötalousmenojen kokonaismäärä oli 44,4 miljoonaa euroa, mikä on yli 2 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Pandemiarajoitusten päätyttyä seurakuntien toiminta käynnistyi toimintavuoden 2022 keväällä, ja esimerkiksi rippikoulut pystyttiin toteuttamaan normaalisti.
Espoon seurakuntien investointien määrä oli 2,8 miljoonaa euroa ja vuosikate 9,2 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka jää jäljelle juoksevien menojen maksamisen jälkeen ja voidaan käyttää investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin.
Helsingin seurakuntien viime vuotta leimasivat talouden tasapainottamistoimet, joiden seurauksena noin 300 työntekijän työsuhteessa tapahtui muutoksia.
Rahavarojen muutos on 7,1 miljoonaa euroa plusmerkkinen. Espoon seurakunnat arvioivat, että viime vuoden rahoitusylijäämä antaa pohjaa kiinteistökannan ylläpidolle pitkällä aikavälillä. Tosin kiinteistötoimen määrärahat eivät riittäneet kattamaan nousseita kustannuksia, vaan tarvittiin lisämäärärahaa. Kustannusten kasvun merkittävin syy on energiakustannusten lisääntyminen.
Helsingissä tulot ja menot tasapainossa
Helsingin seurakuntien viime vuotta leimasivat talouden tasapainottamistoimet. Säästötavoitteeksi oli asetettu 10,8 prosenttia, minkä saavuttamiseen pelkän juustohöylän käytön ei arvioitu riittävän. Huhtikuun alussa 2022 päätettiin aloittaa yhteistoimintaneuvottelut seurakuntayhtymän yhteisissä palveluissa. Säästötarpeeksi arvioitiin 4,8 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä. Päätösten seurauksena noin 300 työntekijän työsuhteessa tapahtui muutoksia. Vähennyksiä tehtiin 45 henkilötyövuoden verran.
Tilikauden tulot ja menot olivat käytännössä tasapainossa, sillä tulos on 0,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vaikka talousarviossa varauduttiin 6,4 miljoonan alijäämään. Vuonna 2021 tilikauden tulos oli plussalla 19,8 miljoonaa euroa.
Helsingin seurakuntien kassaan kilahti kirkollisveroina 83,2 miljoonaa euroa, mikä on 1,6 miljoonaa edellistä vuotta enemmän. Kirkollisverotuotto kasvoi neljättä vuotta peräkkäin.
Valtion korvausta lakimääräisten tehtävien hoitamiseen saatiin 13 miljoonaa euroa, mikä on 0,2 miljoonaa euroa edellistä vuotta enemmän.
Toimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta 2,5 miljoonaa euroa. Eniten kasvoivat pääsylippu- ja käsiohjelmatuotot: 0,8 miljoonaa euroa. Summaan sisältyvät muun muassa kirkkojen turistimyynnin tuotot.
Vantaan seurakuntien talouden ei odoteta heikkenevän lähivuosina olennaisesti, mutta sopeuttamista tehdään ennakoiden.
Toimintakulut vähenivät 2,5 miljoonaa euroa. Selvästi suurin säästö syntyi rakennusten rakentamis- ja kunnossapitopalveluissa, joissa vähennys oli 5,3 miljoonaa. Toimintakate eli toiminnan nettokulu oli 77,1 miljoonaa euroa, mikä on 5 miljoonaa vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Merkittävimmät investoinnit Helsingissä viime vuonna olivat Lauttasaaren kirkon peruskorjaus, Johanneksen kirkon julkisivukorjaus ja Korpirauhan leirikeskuksen C-osan peruskorjaus.
Helsingin seurakuntayhtymän talous vahvistui viime vuonna. Vuosikate oli 13,5 miljoonaa euroa. Rahoitusvarallisuus pieneni hieman edellisvuodesta, mutta on kuitenkin korkeammalla tasolla kuin vuosina 2018–2020.
Myyrmäen kirkon iso remontti on parhaillaan käynnissä. Vantaan seurakuntien viime vuoden tilinpäätöksessä siirrettiin 2,5 miljoonaa euroa investointivarauksena tälle vuodelle kirkon peruskorjausta varten. – kuva Arno de la Chapelle
Vantaallakin kirkollisverotuotto kasvoi
Vantaan seurakuntien viime vuoden tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kirkollisverojen tuotto on 26,3 miljoonaa euroa, mikä on puoli miljoonaa edellisvuotta enemmän. Valtion korvausta lakimääräisten tehtävien hoitamiseen saatiin 4,7 miljoonaa euroa.
Toimintatuotot olivat 11,2 miljoonaa euroa, mikä on 9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Nousua oli pääosin vuokratuotoissa. Toimintakulut olivat 31,2 miljoonaa euroa,
Vuosikate on 7,2 miljoonaa euroa. Tuloksesta on siirretty 2,5 miljoonaa investointivarauksena Myyrmäen kirkon peruskorjausta varten. Se ei toteutunut viime tilikaudella, vaan siirtyi tälle vuodelle.
Vantaan seurakuntien rahavarat olivat tilikauden lopussa 38 miljoonaa euroa. Varat kasvoivat tilikauden aikana 4,4 miljoonalla.
Vantaan seurakunnat arvioivat, että talouden suunta ei ole ennusteiden mukaan lähivuosina olennaisesti heikkenemässä, mutta talouden sopeuttamista tehdään ennakoiden. Viime vuosien kirkollisverotulot ovat olleet vakaat, eikä niihin ennusteiden mukaan aivan lähivuosina odoteta muutosta.
Kauniaisten kirkon viime vuonna käynnissä ollut remontti ja toiminnan siirtäminen väistötiloihin aiheuttivat kuluja. Kauniaisten seurakuntien tilinpäätöksessä päästiin kuitenkin niukasti plusmerkkiseen tulokseen. – kuva Jussi Helttunen
Kauniaisten kirkkoremontti alensi tulosta
Kauniaisten kahden seurakunnan, suomalaisen ja ruotsalaisen, tilikauden tulos on 1 900 euroa ylijäämäinen. Vuotta aiemmin plussalla oltiin reilun 632 000 euron verran.
Kauniaisten kirkko oli viime vuonna remontissa, ja seurakunnat toimivat puoli vuotta väistötiloissa. Kirkkoremontista aiheutuvat kertaluonteiset kulut alensivat tilikauden tulosta. Remontti valmistui kaikilta osiltaan tämän vuoden keväällä.
Kirkollisverotulot olivat viime vuonna vajaat 2,5 miljoonaa euroa, mikä on noin 64 000 euroa edellisvuotta enemmän. Valtionrahoitus oli 201 000 euroa.
Toimintatuotot olivat 400 000 euroa ja toimintakulut 2,6 miljoonaa euroa. Toimintakate oli -2,2 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 145 000 euroa.
Kirkon remontin rahoittamiseksi seurakunnat ovat myyneet omistamiaan asuntoja ja tontin sekä purkaneet investointivarauksia.
Kirkollisveroa kertyi Espoossa 45,2 miljoonaa, Helsingissä 83,2 miljoonaa, Vantaalla 26,3 miljoonaa ja Kauniaisissa 2,5 miljoonaa euroa vuonna 2022.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Espoon seurakunnat käyttävät ensi vuonna seurakunnalliseen toimintaan 28,7 miljoonaa euroa
AjankohtaistaKiinteistökantaa on yhtymänjohtaja Risto Hämäläisen mukaan lähivuosina pakko vähentää mittavan korjausvelan vuoksi.
