Tuukka Kuru kuvailee itseään vanhoilliseksi luterilaiseksi. Hänen kuvansa on vuodelta 2016.
Sinimustan liikkeen puheenjohtaja Tuukka Kuru kirjoittaa tekstejä, jotka käryävät antisemitismiltä – ”vanhoillinen luterilainen” Kuru kuuluu kirkosta irtaantuneeseen Lähetyshiippakuntaan
Kurun mukaan juutalaisten poliittiset intressit ovat ”harmillisen usein ristiriidassa eurooppalaisen kantaväestön etujen kanssa”. Lähetyshiippakunnan piispaksi valittu Juhana Pohjola ei halua ottaa kantaa seurakuntalaisensa näkemyksiin.
Uusi äärikansallismielinen poliittinen liike, Sinimusta liike julkaisi tammikuun lopulla puolueohjelmansa. Liike ilmoittaa edustavansa etnonationalismia, jossa suomalaisuuden edellytyksenä on perimä. Liike korostaa ”veren merkitystä kansallisen identiteetin synnyssä” ja katsoo, että Suomen kansalaisuutta ei tule myöntää ”vieraille etnisyyksille”. Liike ilmoittaa myös kannattavansa ”etnisen rekisterin käyttöönottoa, jossa käyvät ilmi maassamme asuvien ihmisten etniset, kielelliset ja uskonnolliset taustat”.
Sinimusta liike kerää parhaillaan 5 000 kannattajakorttia, jotka se tarvitsee voidakseen rekisteröityä poliittiseksi puolueeksi.
Puolueen uskontopoliittisen ohjelman mukaan Sinimusta liike vastustaa ”vieraiden uskontojen näkyvää läsnäoloa julkisessa tilassa”, eikä se hyväksy moskeijoiden rakentamista Suomeen. Luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon liike kertoo suhtautuvansa myönteisesti.
Liikkeen puheenjohtaja Tuukka Kuru ilmoittaa blogissaan olevansa ”vanhoillinen luterilainen”. Hän kuuluu Lähetyshiippakuntaan, joka on Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta irtautunut konservatiivinen luterilainen kirkko.
Kuru kertoo sähköpostitse Kirkko ja kaupungille eronneensa evankelis-luterilaisesta kirkosta vuonna 2011, koska ei hyväksynyt Helsingin piispan Irja Askolan islammyönteisiä kantoja.
– Siinä missä kansankirkko tuntui tarjoavan ainoastaan naispappien pyörittämää halilaatikkoa, tarjosi Lähetyshiippakunta minulle selviä kehityskohteita sekä myös syvempää tietämystä luterilaisesta uskosta, Kuru sanoo.
Kuvausta Baabelin tornista on usein pidetty selkeänä osoituksena ihmiskunnan tarkoituksenmukaisesta diversiteetistä.
– Tuukka Kuru
Kristinusko on Lähi-idässä syntynyt alkujaan juutalainen liike, jonka kehitykseen kreikkalaistaustainen filosofia vaikutti merkittävästi. Luterilaisuus taas syntyi ja kehittyi saksalaisessa Keski-Euroopassa. Suomalaisella luterilaisuudella on monikulttuuriset ja -kansalliset juuret. Miten se sopii yhteen tiukan nationalismin kanssa?
– Se, että juutalais-kreikkalainen filosofia löytää kaikupohjaa lukuisten eri kansojen keskuudessa, ei tarkoita vielä sitä, että nämä kaikki kansat pitäisi väkisin sekoittaa keskenään, Kuru vastaa.
– Se, että evankelis-luterilainen kirkko on nykyään omaksunut egalitaristisen monikulttuurin työkalupakkiinsa, ei vielä tarkoita sitä, että se olisi ollut aina osa kristinuskoa, saati edes merkittävä osa sen opetusta, Kuru jatkaa.
Egalitarismilla tarkoitetaan näkemystä, jonka mukaan yhteiskunnassa pitäisi ensisijaisesti edistää tasa-arvoa.
Esimerkiksi Paavali mursi opetuksissaan ihmisryhmien välisiä raja-aitoja. Galatalaiskirjeessä hän kirjoittaa, että on ”yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te olette kaikki yksi”. Miten Kuru suhtautuu tähän?
– Jokainen meistä on syntiä tehnyt ja jokainen meistä on pelastuksen tarpeessa, Kuru vastaa.
Hän huomauttaa, että Apostolien teoissa Paavali opettaa, että ”yhdestä ihmisestä [Jumala] on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden rajat”.
– Kuvausta Baabelin tornista on usein pidetty selkeänä osoituksena ihmiskunnan tarkoituksenmukaisesta diversiteetistä.
Entinen Israelin ystävä totesi, että juutalaiset eivät edusta ”ainoastaan harmitonta uskonnollista vähemmistöä”
Tuukka Kuru on kirjoittanut blogissaan ja äärikansallismielisessä Sarastus-verkkolehdessä näkemyksiä, joiden voi tulkita olevan paitsi rasistisia myös antisemitistisiä eli juutalaisvastaisia.
Kuru kirjoittaa viime kesänä julkaisemassaan blogitekstissä Tarina ideologisesta etsikkoajasta ja suuren teorian kaipuusta vastustavansa ”tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden ihannetta”. Hän spekuloi ajatuksilla, että ”mustien, valkoisten ja aasialaisten erot koulumenestyksessä, elintavoissa ja rikollisuudessa” johtuvat kyseisten etnisten ryhmien synnynnäisistä eroista ja että ”tietyillä rodullisilla ryhmillä on selvästi toisistaan poikkeavat älykkyysosamäärien keskiarvot”. Kurun mukaan esimerkiksi Yhdysvaltojen mustat ja latinot kannattavat vasemmistolaista politiikkaa, koska ”ovat yhteiskunnallisia alisuoriutujia”.
Kuru toteaa, että on tärkeää kiinnittää huomiota, ”minkälaisista rakennusaineista mikäkin yhteiskunta muodostuu”. Hänen mukaansa eri etnisillä ryhmillä on intressejä, joiden hahmottaminen on välttämätöntä, jotta länsimaisen yhteiskunnan tulevaisuus voidaan turvata.
”Jossain vaiheessa jokainen kansallismielinen toimija joutuu kuitenkin törmäämään lähes tahtomattaan myös niihin ryhmiin, joiden kantaväestöstä poikkeavat intressit eivät ole yhtä selkeästi nähtävissä ja joiden motiivien arviointia vaikeuttaa tuntuva historiallinen painolasti”, Kuru jatkaa.
”Viittaan tällä huomiollani erityisesti länsimaissa asuvaan juutalaiseen diasporaväestöön.”
Martti Luther olisi nykystandardeissa mitattuna antisemitisti ja rasisti.
– Tuukka Kuru
Kuru kertoo olevansa entinen Israelin fanittaja, joka joutui ”myöntämään sen, etteivät juutalaiset edustaneet ainoastaan harmitonta uskonnollista vähemmistöä, vaan täysin erillistä etnisyyttä, jolla on oma kielensä, oma uskonnollinen identiteettinsä, eurooppalaisista erottuva geneettinen perimänsä ja omat poliittiset intressinsä, jotka olivat harmillisen usein täysin ristiriidassa eurooppalaisen kantaväestön etujen kanssa”.
Kuru on myös esimerkiksi haastatellut Sarastus-verkkolehteen yhdysvaltalaista psykologian emeritusprofessoria Kevin MacDonaldia, jota muun muassa juutalaisjärjestö Anti-Defamation League syyttää antisemitismistä. Haastattelussa Kuru kyseli MacDonaldilta esimerkiksi tämän näkemystä ”juutalaiskysymyksestä”.
Kirkko ja kaupunki kysyi Kurulta, onko hän antisemitisti ja onko Sinimusta liike antisemitistinen liike. Kuru ei vastannut kysymyksiin suoraan.
Hän kirjoittaa, että juutalaiset ovat olleet johtavassa osassa monissa 1900-luvun kulttuurisissa murrosliikkeissä, kuten Pride-liikkeessä, Yhdysvaltojen 1950–60-lukujen kansalaisoikeusliikkeessä ja Etelä-Afrikan apartheid-hallintoa vastustaneissa liikkeissä.
– On siten tunnustettava tosiasia, että juutalaiset ovat näytelleet lukumääräänsä suurempaa roolia lukuisissa poliittisissa ja kulttuurillisissa ilmiöissä, jotka ovat edesauttaneet nationalistien ja konservatiivien kannalta ongelmallisten yhteiskunnallisten ilmiöiden normalisoitumista.
Kuru toteaa, että Suomessakin juutalaiset ovat osoittaneet tukeaan Black Lives Matter -kampanjalle ja ilmoittaneet olevansa samassa veneessä mustien kanssa valkoista ylivaltaa vastaan.
– Kansallismielisenä ihmisenä vastustan tietenkin kaikkea sen kaltaista yhteiskunnallista toimintaa, jonka koen olevan uhaksi suomalaisille, enkä pelkää kiinnittää huomiota niihin tahoihin, jotka näitä mielestäni vaarallisia ajatuksia mahdollisesti esittävät. Sinimusta liike suhtautuu puolueena vastaaviin toimijoihin yhtäläisellä varauksella, Kuru sanoo.
Hän huomauttaa myös, että Martti Luther olisi ”nykystandardeissa mitattuna antisemitisti ja rasisti, jonka ajatukset kansankielisestä Raamatusta ja alueellisesta itsehallinnasta ruokkivat voimakkaasti myöhempää saksalaista nationalismia”.
Sinimusta liike kertoo korostavansa ”veren merkitystä” kansallisen identiteetin synnyssä.
Lähetyshiippakunnan piispa kieltäytyi kommentoimasta Kurun kirjoituksia
Sinimustan liikkeen puheenjohtajana Tuukka Kuru on poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö. Siksi Kirkko ja kaupunki lähetti Lähetyshiippakunnan tulevalle piispalle Juhana Pohjolalle katkelmia Kurun kirjoituksista ja pyysi häntä arvioimaan, ovatko ne heidän mielestään antisemitistisiä tai ristiriidassa kristillisen maailmankatsomuksen kanssa.
Piispa Pohjola vastasi, että ei lähde arvioimaan Kurun ajatusmaailmaa.
– Lähetyshiippakunnan seurakunnat ovat avoimia kaikille, jotka tarvitsevat Jumalan armoa ja haluavat Kristuksen yhteydessä vaeltaa. Seurakunnissamme ei kysellä jäsenten poliittisia kantoja. Jokainen vastaa Jumalan kymmen käskyn edessä puheistaan ja teoistaan. Me vastaamme omasta opetuksestamme ja julistuksestamme, Pohjola sanoi vastausviestissään.
Onko ihmisten jaottelu etnisen taustan perusteella Lähetyshiippakunnan mielestä yhteensopivaa kristillisen maailmankatsomuksen kanssa?
– Lähetyshiippakunnassa opetamme, että jokainen ihminen on väriin, ikään, sukupuoleen ja kansallisuuteen katsomatta yhtä arvokas Jumalan luomana ja Kristuksen lunastamana. Opetamme tätä kristillistä ihmiskäsitystä, joka poissulkee ihmisarvon kyseenalaistavat ideologiat kuten antisemitismin ja esimerkiksi aborttia sekä eutanasiaa ajavat liikkeet, Pohjola vastaa.
– Olemme osa maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa, joka on olemukseltaan ylikansallinen. Meidän seurakuntiemme jäsenet tulevat monista eri kansallisuuksista, ja ylistämme Jumalaa hänen ihmisrakkaudestaan monella eri kielellä.
Lue tästä jutusta, miten historiantutkija Oula Silvennoinen arvioi Sinimustan liikkeen puolueohjelmaa.
Jutun pääkuva vaihdettu 5.2. klo 14.45. Kuva vaihdettu, koska juttu käsittelee Sinimustien toimintaa ja kuva oli Suomen Sisun tilaisuudesta. Kyseessä ovat eri järjestöt.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kommunismin pelko vei pappeja äärioikeistoon – tiukimpiin natsipuolueisiin papit eivät Suomessa liittyneet niiden uskontopolitiikan vuoksi
AjankohtaistaEspoolaispappi Antti Malinen tekee väitöskirjaa pappien suhteista oikeistoradikalismiin ja äärioikeistoon vuosina 1932–1944. Löytyykö tuosta ajasta yhtymäkohtia nykyhetkeen?
