Meri antaa elannon, mutta se voi myös tappaa. Sehän on lähellä jonkinlaista jumaluutta, Tiina Lymi sanoo.
Sisukas nainen meren armoilla – Tiina Lymi haluaa kertoa Myrskyluodon Maija -elokuvan kautta rakkauden ja hyväksytyksi tulemisen tärkeydestä
1800-luvulle sijoittuvan tarinan yhtenä keskeisenä teemana on hengellisyys. Tuolloin kristinuskon rinnalla elivät yhä väkevinä myös kansanuskomukset ja henkiolennot.
Anni Blomqvistin 1970-luvulla kirjoittamasta Myrskyluoto-sarjasta on ohjattu tv-sarja ja monenlaisia näyttämöversioita. Uusimpana on Tiina Lymin ohjaama elokuva, johon hän on tehnyt myös käsikirjoituksen.
1800-luvun Ahvenanmaalle sijoittuvan ruotsinkielisen Myrskyluodon Maija -elokuvan päähenkilöinä Maijana ja Jannena nähdään ruotsalaisnäyttelijät Amanda Jansson ja Linus Troedsson. Nuori pari lähtee tuuliselle ahvenanmaalaissaarelle kalastajiksi. Kun perhe kasvaa, elämä meren armoilla vaatii paljon rakkautta ja sitkeyttä.
Tarinan sankariksi nousee Maija, josta kasvaa kovien kokemusten myötä itsenäinen nainen.
– Meri antaa elannon, mutta se voi myös tappaa. Sehän on lähellä jonkinlaista jumaluutta, Lymi sanoo.
– Kuvauksia ei tehty Ahvenanmaalla oikeasti saaressa, mutta siitä huolimatta olosuhteet olivat säiden vuoksi välillä haastavat. Meillä oli kuitenkin niin itkettävän hieno työryhmä, että sen avulla jaksoi eteenpäin.
Maijalla on vahva käsitys armosta
Rakkauden ja työnteon ohella Myrskyluodon Maijan keskeisenä teemana on hengellisyys. Elokuvassa pohditaan, millainen Jumala on ja mikä on kristinuskon ydinsisältöä.
– Maijan uskossa on vahvana armon käsite. Ollessaan englantilaisten vankina saarella hän sanoo sotilaita vihaaville lapsilleen, ettemme toivo kenenkään kuolemaa, emme edes vihollisen, Tiina Lymi kertoo.
Ihmiset jaksoivat kovissa paikoissa paljolti hengellisyyden avulla.
– Aikakausi on sillä tavalla kiinnostava, että vanhat kansanuskomukset ja henkiolennot elävät vielä väkevinä kristinuskon rinnalla. Kun Maija esimerkiksi synnyttää ensimmäistä lastaan, hän pyytää avuksi näitä voimia. Muistan myös oman isomummoni viljelleen erilaisia sanontoja ja loitsuja. Toisaalta, jos Jumala on läsnä kaikkialla, miksi hän ei voisi olla myös käärmeessä, puussa tai meressä.
Elokuvan henkilöt suhtautuvat ylipäätään elämään ja kuolemaan luontevasti. Kun Maija nuorena tyttönä järkyttyy nähdessään sekä syntymän että kuoleman yhtä aikaa, hänen äitinsä toteaa, että ne vain kuuluvat elämään.
– Elämä saattoi olla tuolloin aika rajua, kun usein lapsiakin kuoli eri syistä. Ihmiset jaksoivat kovissa paikoissa paljolti juuri hengellisyyden avulla.
Myrskyluodon Maija -elokuvassa vilahtaa silloin tällöin kettu. Lymin mukaan myyttinen kettu muistuttaa siitä, ettei kukaan ole täällä yksin.
– Maija ei halua lähteä saarelta miehensä ja poikansa kuoleman jälkeen, koska hän ajattelee olevansa siellä turvassa. Saarella ovat kaikki ne ihmiset, joita hän rakastaa, myös ne, joita ei enää ole.
Tiina Lymin mukaan Myrskyluodon Maija on paitsi sisukas nainen myös hassuttelija ja näkijä.
Nainen joutui raivaamaan tiensä
Elokuva kuvaa kiinnostavasti 1800-luvun naisen asemaa. Kun Maija näkee kauppamatkalla naisen, joka osaa lukea, hän haluaa oppia itsekin lukemaan. Jannen kuoltua Maija rohkenee pyytää rahanlainaajalta lainaa kaljaasin rakentamiseen. Tämä epäilee lesken maksukykyä, mutta lopulta hän myöntää lainan samassa huoneessa kirjaa lukevan vaimonsa kehotuksesta. Kuinka ollakaan, vaimo lukee John Stuart Millin teosta Naisen asema.
Maijan kyky kieltäytyä vihaamasta ketään kumpuaa siitä, että hänet on hyväksytty lapsuudessa ja parisuhteessa sellaisena kuin on.
– Pystyn hyvin samastumaan Maijaan tämän kysyessä, miksi olen vähemmän vain siksi, että olen nainen. Toive siitä, että hyväksykää minut naisena ja ihmisenä, liittää hänet tähän päivään, Tiina Lymi sanoo.
– Maijan kyky kieltäytyä vihaamasta ketään kumpuaa kuitenkin siitä, että hänet on hyväksytty lapsuudessa ja parisuhteessa sellaisena kuin on. Jos sellaista ei koskaan koe, ei voi kasvaa ihmisenä täyteen potentiaaliin.
Lymi itse on raivannut vuosien mittaan tiensä näyttelijästä ohjaajaksi ja käsikirjoittajaksi. Myrskyluodon Maija on hänen viides pitkä elokuvansa, minkä lisäksi hän on ohjannut tv-sarjoja ja teatteriesityksiä.
– Nautin siitä, että minulla on lupa luoda maailmoja ja olla niistä myös vastuussa.
Omat arvot vaikuttavat työssä
Tiina Lymin henkilökohtaisesti tärkeimpiin ohjaustöihin kuuluu kolme vuotta sitten Ylellä esitetty tv-sarja Sisäilmaa. Työelämän paineista humoristisesti kertova sarja sai alkunsa Lymin ärsyyntymisestä siihen, että yhteiskunnan arvopohja, johon kuuluu heikommista huolehtiminen, on rapautumassa.
– Olen itse hyvinvointiyhteiskunnan tuote. Olin yksinhuoltajan lapsi, mutta sain opiskella ja tehdä asioita, joihin kykyni riittivät. Sain myös tukea tarvittaessa.
– Nyt monen poliitikon ajatuksena tuntuu olevan, että vähävaraiset ja työttömät ovat laiskoja narkkarijuoppoja ja joutavat lapsineen kadulle. Ihmettelen, mitä yhteiskunnalle lopulta maksaa se, jos lapset eivät saa harrastaa eikä heille tarjota muitakaan mahdollisuuksia toteuttaa itseään.
Tällä hetkellä Lymillä on työn alla tv-sarja Queen of Fucking Everything, jonka kuvaukset alkavat helmikuussa.
– Sarja on pohjimmiltaan moraliteetti, ja se kertoo 50-vuotiaan naisen radikaalista muutoksesta. Keskeisenä kysymyksenä on, mihin rakkaudettomuus voi johtaa ja millä eväillä ihminen voi nykyään maailmassa pärjätä.
Myrskyluodon Maija elokuvateattereissa 19.1.
Korjattu 12.1. klo 12.30: Myrskyluoto-sarjasta on tehty aiemmin tv-sarja, mutta ei elokuvaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Meri on ihmisen ja elämän myyttinen alkukoti”, sanoo Sanna Nyqvist – hän on tehnyt tietokirjan merimaiseman vaikutuksista tunnettuihin kirjailijoihin
Hyvä elämäRannalla-teoksesta selviää, että esimerkiksi Tove Janssonille mökki keskellä merta tarjosi pakopaikan ja antoi uutta energiaa.
