Uskonnollisia mobiilisovelluksia.
Slushissa henkinen hyvinvointi taipuu kännykkäsovellukseksi – kirkko on alalla aloittelija
Mitä annettavaa kännykällä voisi olla henkiselle elämälle tai hengellisyydelle?
Helsingissä on meneillään Slush-kuume. Kymmenettä kertaa Messukeskuksessa järjestettävän kaksipäiväisen kasvuyritys- ja teknologia-alan tapahtuman avasi torstaina itse USA:n entinen varapresidentti Al Gore. Puhujia on lennätetty Yhdysvalloista Helsinkiin yksityiskoneella, mukana hengaa prinssi William. Ei siis ihme, että 20 000 hengen yleisö on maksanut lipuistaan lähes 400 euroa kappale.
Tapahtumalla on oma mobiilisovellus, ja se tarjoaa jopa ilmaisen sovelluksen työnhakuun. Slushin puhujat ovat tyypillisesti “digiparoneita”: älykännyköiden mahdollisuuksia hyödyntä yrittäjiä, jotka tienaavat hyödyllisten tai hauskojen sovellusten avulla. Hintaa näillä “appseilla” on kuluttajaan päin usein vain muutama lantti. Jos sovellus saa kansainvälisesti nosteen, kasvaa pikkutuloista iso virta.
Olisi myös kiinnostavaa käyttää virtuaalista todellisuutta empatiatyökaluna.
– Parneet Pal, Wisdom Lab
Wisdom Labs tarjoaa mindfulnessia
Uskontoja lähinnä olevaa henkisen hyvinvoinnin alaa edustaa tänä vuonna Wisdom Labs. Aiheesta “A New Chapter in Personal Health” torstaina puhunut Wisdom Labsin tiedejohtaja Parneet Pal uskoo alan kasvuun.
– Yhdysvalloissa työntekijöiden henkisen pahoinvoinnin on arvioitu kustantavan yrityksille 300 miljardia dollaria vuodessa. Ihmiset kärsivät työperäisestä stressistä, ahdistuksesta ja masennuksesta. Jotkut löytävät avun uskonnollisesta viitekehyksestä, toiset taas maallisesta lähestymistavasta, jota me edustamme. Teknologia palvelee ihmistä myös hyvässä, Pal muistuttaa.
Palin edustama yritys tarjoaa kännykkäsovellusta osana mindfulness-meditaatiovalmennusta. Hän visioi, että tulevaisuudessa sovellus oppii käyttäjänsä paheet ja muistuttaa kaidalle tielle siirtymisen tarpeesta.
– Olisi myös kiinnostavaa käyttää virtuaalista todellisuutta empatiatyökaluna, jonka avulla voisimme seurata toisten ihmisten kokemusta erilaisista tilanteista.
Wisdom Labsin tiedejohtaja Parneet Pal. Kuva: Dan Abramovici
Katolinen kirkko eturintamassa
Selfhelpin ohella mobiilikaupasta voi ladata hyvinvointia maailmanuskontojen alta. Aalto-yliopiston pastori Henri Järvinen kertoo käyttävänsä rukoiluun Centerin Prayer - ja Pray As You Go -sovelluksia. Ne ovat ilmaisia, kuten myös irlantilaisjesuiittojen Sacred Space sekä vaikkapa Taizén luoma hiljentymissovellus.
– Katolinen kirkko on kehityksen eturintamassa, sillä se on kehittänyt viestintäänsä voimakkaasti ainakin 60-luvulta lähtien. Lisäksi katolisessa kirkossa on voimakas vapaaehtoistyön kulttuuri. Heillä on mukana korkeatasoisia ammattilaisia viestintä- ja teknologia-alojen yrityksistä sekä oma yliopistojen verkosto. Osaamista arvostetaan hengellisessä työssä, Järvinen arvioi.
Kahden irlantilaismunkin kehittämä Sacred Space -sovellus on ollut menestys globaalissa mittakaavassa. Verkkosivuversiosta on 20 kieliversiota, kävijöitä päivittäin 15 000 eri puolilta maailmaa. Sivusto on käännetty suomeksi.
Taize-yhteisön veli Benoît kertoo, että heidän sovellustaan on jatkossa tarkoitus laajentaa pelkästä hiljentymisestä informatiivisemmaksi tapahtumatyökaluksi.
Ruotsin evankelisluterilainen kirkko on tarjonnut jo lähes kymmenen vuoden ajan jäsentensä käyttöön sovellusta, joka on nimenomaan tapahtumatiedottamiseen suunnattu.
– Tulimme tulokseen, että useimmin ihmiset hakevat tietoa kirkollisista tapahtumista, kirkkorakennuksista sekä yhteyttä käytettävissä olevaan pappiin. Kutsumme näitä kolmeksi C:ksi: “calendar”, “churches” ja “contacts”, kertoo operatiivinen johtaja Liselotte Rogberg Ruotsin kirkon verkkotiimistä.
Sovellusta on ladattu 48 100 kertaa ja käytetty viimeisten 90 päivän aikana 9 700 kertaa.
– Työ seurakunnista saatavien tietojen syöttämiseksi applikaatioon on aivan valtava, mutta me näemme tässä palvelussa lisäarvoa.
Mobiilisovelluksessa löytyy myös uskosta kertovia sisältöjä. Rogberg kertookin asenneilmaston olevan Ruotsin kirkossa hyvin digimyönteinen, esimerkiksi arkkipiispa lähettää omaa podcast-talkshow’ta.
Etenkin nuorille kännykkä on osa ruumista.
– Pastori Jussi Holopainen
Digiherätystä Suomessa
Suomen kirkossa ei vastaavia suunnitelmia yleissovellutuksen suhteen ole, kertoo Kirkon verkkoviestintäpäällikkö Lari Lohikoski. Hengellisen työn tekeminen on seurakuntien vastuulla, eikä "pienempiä tapahtumia edes haluttaisi sovellukseen”.
– Kirkkohallituksen tehtävä on tuottaa yleisviestintää. Koko kirkossa on tapahduttava muutos. Tutkimukset osoittavat, että vain muutama prosentti käy jumalanpalveluksissa viikoittain. Muut kohtaavat seurakunnan kirkollisen median kautta, jos ylipäänsä kohtaavat. Jos tässä tilanteessa kaikki toiminta tähtää siihen, että kirkossa olisi mahdollisimman paljon ihmisiä sunnuntai-aamuna kello 10, on kysyttävä, mihin edes pyritään?
Tampereella on tehty paljon työtä sen eteen, että kirkko kohtaisi ihmiset siellä, missä he ovat – myös mobiilisti.
– Etenkin nuorille kännykkä on osa ruumista. Olemme luoneet Nomadi-sovellukseen palvelun, jossa on 20 erilaista pyhiinvaellusreittiä Tampereelle. Suosituimmilla eli keskustareiteillä on ollut 800–900 latausta. Toinen digipaikka, josta soisin ihmisten tietävän, on Pipliaseuran DigiMarkus.fi. Tällä viikolla siellä julkaistiin hartaussarja joulunajan mietiskelyyn, kertoo pastori Jussi Holopainen.
Myös medialähetykseen keskittyvä Sansa julkaisee lauantaina 2.12. Domini Life -sovelluksen, joka kokoaa yhteen kristillisiä mediasisältöjä. Sovellus on jo ladattavissa sovelluskaupoissa.
Silti kirkon aikaansaamattomuus digimaailman suhteen jäytää kirkollisen median käyttöä ja suomalaista uskontoa tutkinutta FT Kimmo Ketolaa.
– Ei ole mitään syytä, ettei kirkolla ole ladattavissa kännykkään kaikkia niitä palveluita, joita seurakuntalaiset tarvitsevat. Kirkon ulkopuoliset tahot toistavat jatkuvasti, ettei missään muussa firmassa ohitettaisi mahdollisuutta sitouttaa 85 prosenttia nuorista – eli rippikoulun kävijöitä – mukaan toimintaan. Toki tämä tarkoittaa varojen uudelleenallokointia seurakunnissa: uutta ei saa, jos vanhaa ei uskalla ohittaa, Ketola lataa.
Stadin toivo on ruotsinkielisissä nuorissa
Helsingissä kehityskulkua kirkkotiloista kohti digikirkkoa edustaa nettipastori Markus Kartanon mobiiliin skaalautuva Mobiilikirkko.fi. Tätä työtä hän on tehnyt yksin “silloin kun on ehtinyt”. Muita ponnistuksia löytyy lähinnä ruotsinkielisen nuorisotyön puolelta.
Petruksen seurakunta Haagassa on kehittänyt riparilaisille ja muille seurakuntanuorille oman appsin, joskin rippikouluteologi Jonathan Silfverberg kertoo seurakunnan siirtyneen nyt verkkopohjaiseen, applikaation omaisesti käyttäytyvään tiedotusalustaan, koska “appsin päivitys vei aina viikon”. Itäkeskuksen Matteuksen seurakunnassa luotetaan edelleen appsiin.
– Valitsimme mahdollisimman yksinkertaisen sovelluksen, koska emme osaa koodata. 50–60 prosenttia nuoristamme lataa applikaation. Se on ainoa keino saada tieto kulkemaan. Loput nuoret ovat sitten pihalla siitä mitä tapahtuu, sillä nettisivulla ei viitsi käydä kukaan. Edes Facebook ei kiinnosta 6–9-luokkalaisia, kertoo Ruotsista Suomeen muuttanut nuorisotyön ohjaaja Daniel Jakobsson.
– Appsissakin on rajoituksensa, aina nuorten kännykässä ei ole tilaa, hän lisää.
Sekä Silfverberg että Jakobsson kuvailevat onnistuneen digiviestinnän vaativan jatkuvaa seurakuntalaisten mieltymysten kuulostelua: mitä nuoret käyttävät, mitä he tahtovat tehdä? Jakobssonin arvion mukaan Ruotsi onkin edelleen digikirkkona Suomea edellä, mutta sosiaalisessa mediassa kirkkomme on kuulemma jo kopannut Ruotsin kiinni.
Korjaus 4.12. kello 8.30: Jutussa sanottiin aiemmin, että tapahtuman liput maksavat peräti 1 200 euroa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Frendie-sovellus auttaa nuoria löytämään juttu- ja hengailukavereita – vahva tunnistautuminen lisää turvallisuutta
Hyvä elämä17-vuotias Inari Savasmaa oli mukana kehittämässä Frendiestä sellaista, että käyttäjillä on siellä kotoisa ja turvallinen olo.
