Sovinnon asiamies ihmettelee kylmiä perhesuhteita: ”Somaliassa voidaan henkisesti paremmin kuin Suomessa”
−Toivoisin Suomeenkin enemmän perheen arvostamista, sillä sieltä kaikki lopulta lähtee. Kannatan ehdottomasti kansallista Sovinnon päivää Suomeen, Wali Hashi sanoo.

−Toivoisin Suomeenkin enemmän perheen arvostamista, sillä sieltä kaikki lopulta lähtee. Kannatan ehdottomasti kansallista Sovinnon päivää Suomeen, Wali Hashi sanoo.

Sovinnon asiamies ihmettelee kylmiä perhesuhteita: ”Somaliassa voidaan henkisesti paremmin kuin Suomessa”

Wali Hashi haluaisi meillekin Sovinnon päivän – ja paljon enemmän rakkautta.

Somaliansuomalainen toimittaja Wali Hashi on mukana tänä keväänä starttaavassa Sovinnon kansanliikkeessä, johon osallistuu myös Helsingin seurakuntayhtymä. Yhtymä on varannut 40 000 euroa hankkeeseen, jonka aikana on tarkoitus kouluttaa ”Sovinnon lähettiläitä” konfliktitilanteita ratkomaan.

Sovinnon edistäminen on etenkin Hashin sydäntä lähellä, sillä hän oli ideoimassa toisessa kotimaassaan Somaliassa kansallista Cafis (anteeksianto) -nimistä kampanjaa vuonna 2017.

Anteeksiantamisen päivän ideana on, että väärin tehneet pyytävät uhreiltaan tai loukkaamiltaan henkilöiltä julkisesti anteeksi – jopa tv-lähetyksessä. Nyt Suomeen puuhataan vastaavanlaista kansallista Sovinnon päivää.

– Suomessa ei ole aseellista konfliktia, mutta paljon muita ristiriitoja löytyy. Suomi on toinen kotimaani, ja haluaisin, että täälläkin aletaan rakentaa siltoja ihmisten välille. Sovintoa tarvitaan esimerkiksi maahanmuuttajien, kantasuomalaisten ja eri uskontokuntien edustajien välille. Haluan hyödyntää sitä kokemusta, jota saatiin Somaliassa Anteeksiantamisen päivästä. Mutta sovintoa ja anteeksiantamista ja välittämistä tarvitaan myös ihan oman perheen sisällä, Hashi sanoo.

Suomessa yhteisöllisyys ja perheyhteys ovat murtuneet.

− Toimittaja Wali Hashi

Sovinnonpäivä muistuttaisi perheen merkityksestä

Hashin mielestä henkinen hyvinvointi alkaa jo perheestä. Henkisesti hyvinvoiva ihminen jaksaa todennäköisemmin kohdella lähimmäistään suopeammin kuin psyykkisesti kuormittunut henkilö.

– Suomessa on totuttu ajattelemaan, että vanhukset voi laittaa hoivakotiin. Somaliassa sellainen ei tulisi kuuloonkaan, sillä lapsilla on velvollisuus huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Laitoksessa hoito voi olla hyvää, mutta siellä ei ole sukulaisten tarjoamaa rakkautta, Hashi muistuttaa.

Wali Hashi on huolissaan suomalaisten henkisestä hyvinvoinnista.

– Toivoisin Suomeenkin enemmän perheen arvostamista, sillä sieltä kaikki lopulta lähtee.Kannatan ehdottomasti kansallista Sovinnon päivää Suomeen. Sitä voisi juhlistaa oman perheen kesken, ellei ole mahdollista osallistua julkiseen juhlintaan.

"Somaliassa ihmiset voivat henkisesti paremmin kuin Suomessa"

Wali Hashi on pohtinut ihmisten hyvinvointia kansainvälisten tutkimusten sekä Suomen ja Somalian itsemurhalukujen kautta. Mitä tulee aineelliseen hyvinvointiin ja terveyteen, Suomi on ollut viime vuosiin saakka kansainvälistä kärkeä. Tosin Suomessakin köyhyys ja aineellinen hyvinvointi polarisoituvat kaiken aikaa.

Joka tapauksessa Somaliassa tilanne on aivan toinen.

– Somalia on köyhä, sisällissodan repimä maa. Siellä ihmiset eivät tee itsemurhia – ja nyt en laske tähän esimerkiksi itsemurhaiskujen tekijöitä, vaan tarkoitan psyykkisestä pahoinvoinnista johtuvia itsemurhia. Somaliassa ihmiset voivat henkisesti paremmin kuin Suomessa. Uskon, että tämä liittyy perheiden yhtenäisyyteen ja siihen, että läheisistä pidetään huolta. Suomessa yhteisöllisyys ja perheyhteys ovat murtuneet. Lisäksi kännykkä- ja nettimaailma etäännyttää ihmisiä toisistaan, kun ei keskitytä olemaan läsnä läheisille, Hashi pohtii.

Mikä Sovinnon kansanliike?

Kirkko ja kaupunki pyysi seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäkeä kertomaan kansantajuisesti "Sovinnon kansanliikkeestä".

– Kyse on sovinnon tuomisesta erilaisten konfliktien keskelle. Monet konfliktit haastavat helsinkiläisten arkea. Ellei konflikteja pystytä purkamaan, jännitteet kärjistyvät edelleen, Rintamäki selittää.

Millaiset konfliktit ovat nyt läsnä helsinkiläisten arjessa?

– Sovinnon osapuolia pitää lähteä ihan erikseen kartoittamaan. Kyseessä voisivat olla esimerkiksi yhteisöjen väliset konfliktit, kuten monikulttuurisuuteen liittyvät vastakkainasettelut, Rintamäki kiteyttää.

"Sovinnon lähettiläiden" pilottikoulutus alkaa kevään aikana. Koulutus perustuu Kirkon ulkomaanavun ex-toiminnanjohtaja ja sittemmin Helsingin Diakonissalaitoksen erityisasiantuntija Antti Pentikäisen kehittämään vertaissovittelijoiden koulutukseen. Siinä hyödynnetään sota-alueilla opittuja käytännön taitoja, joita voidaan opettaa yhteisöille sovinnon vahvistamiseksi.

Alkuvaiheessa hankkeeseen ovat lähdössä mukaan Helsingin seurakuntayhtymä ja Helsingin Diakonissalaitos.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: