Suomen Lähetysseura joutuu toiminnanjohtaja Rolf Steffanssoin mukaan vähentämään työntekijöitä 30 henkilötyövuoden verran. Lähetysseuran palveluksessa oli viime vuonna 207 henkeä.
Suomen Lähetysseura aloittaa yt-neuvottelut: ”Menoista pitää säästää kolme miljoonaa euroa”, sanoo toiminnanjohtaja Rolf Steffansson
Taustana ovat viime vuoden tappiot ja koronapandemian tuoma vaikutus tuloihin. Kohua herättänyt #430-kampanja ei liity asiaan, eikä keskustelu ole näkynyt järjestön tuloissa.
Kirkon suurin lähetysjärjestö Suomen Lähetysseura käynnistää yhteistoimintaneuvottelut. Niiden taustalla on koronaepidemian aiheuttama taloustilanne, tuottojen väheneminen ja organisaation tehostaminen. Neuvottelut koskevat koko Lähetysseuran henkilöstöä, myös johtoryhmää. Arvioitu vähennystarve on 30 henkilötyövuotta.
– Tämä on alustava luku. Määrä täsmentyy yt-neuvotteluissa, joissa käydään läpi kaikkia mahdollisia säästökohteita, Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson sanoo.
Mitä leikkauksista Suomessa seuraa työllenne eri puolilla maailmaa?
– Nyt pitää ensin käydä yt-neuvottelut, jotka koskevat kaikkia Lähetysseuran työntekijöitä. Haluamme periaatteidemme mukaisesti varmistaa, että vaikutus kohdemaissa olisi mahdollisimman pieni. Pyrimme siihen, että yhteistyökumppanimme ja heikoimmassa asemassa olevat ihmiset eivät joutuisi tilanteesta kärsimään. Meille on tärkeää, että olemme luotettava yhteistyökumppani. Siihen koko työmme perustuu, Steffansson korostaa.
Lähetysseura kävi alkuvuonna läpi jo yhdet yt-neuvottelut koronaepidemian takia. Taustalla oli silloin työn tilapäinen väheneminen, kun Lähetysseura joutui hyvin nopeasti evakuoimaan työntekijöitä ympäri maailmaa, suuntaamaan työtä uudelleen ja kotimaan tilaisuuksia peruuntui. Muun muassa kesäkuun Lähetysjuhlat jouduttiin perumaan ja pitämään sen sijaan juhlat radiossa. Neuvottelujen tuloksena 46 ihmistä lomautettiin osa-aikaisesti ja kolme kokoaikaisesti. Nyt tavoitteet ovat paljon suuremmat.
Taloustilanne on vaikeutunut pidemmän aikaa
Lähetysseuran taloustilanne on Rolf Steffanssonin mukaan vaikeutunut jo pidemmän aikaa. Seurakuntien myöntämät talousarviomäärärahat ja vapaaehtoinen kannatus ovat laskeneet.
– Kannatustuotot eivät valitettavasti ole kehittyneet odotetulla tavalla. Olemme olleet liian optimistisia. Vuoden 2019 tulos oli 1,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Nyt joudumme lisäksi huomioimaan koronan talousvaikutukset, jotka tulevat olemaan Lähetysseuralle raskaat, arvioi Steffansson.
Lähetysseuran hallitus, jonka puheenjohtajana toimii Helsingin piispa Teemu Laajasalo, keskusteli taloustilanteesta kokouksessaan viime viikon perjantaina Steffanssonin raportin pohjalta.
– Kun seurakunnissa on lykätty tilaisuuksia koronan vuoksi, valtakunnallisia kolehteja ei ole voitu kerätä ja sijoitustuotot ovat olleet heikot, tuloja on jäänyt saamatta arviolta miljoonan verran. Kaiken tämän johdosta menoista pitää säästää kolme miljoonaa euroa 2–3 vuoden aikana.
Yksityislahjoitukset, niin kertaluonteiset kuin säännölliset lahjoitukset, ovat olleet samalla tasolla kuin aiemmin tai niitä on tullut jopa hieman enemmän.
Viime maanantaina kesäkuun 8. päivänä Kirkon lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun johtajat vetosivat seurakuntiin, jotta nämä mahdollisuuksien mukaan pitäisivät kiinni lähetystyön ja kansainvälisen diakonian määrärahoista. Vetoomusta laadittaessa Lähetysseuran tilanne oli varmasti tiedossa?
– Kyllä, olin silloin jo laatinut esitykseni hallitukselle. Aloite vetoomuksen tekemiseen tuli kuitenkin Kirkon lähetystyön keskuksen toimikunnasta ja se on tosiaan järjestöjen yhteinen.
Miten saamanne lahjoitukset yksityisiltä ja yrityksiltä ovat korona-aikana kehittyneet?
– Yksityislahjoitukset, niin kertaluonteiset kuin säännölliset lahjoitukset, ovat olleet samalla tasolla kuin aiemmin tai niitä on tullut jopa hieman enemmän. Tästä kiitän lahjoittajia.
Kiistelty #430-kampanja ei vaikuttanut talouteen
Onko Lähetysseuran osallistuminen verovälttelyn vastaiseen #430-kampanjaan ja siitä herännyt keskustelu vaikuttanut negatiivisesti keräystuottoihin tai lahjoituksiin?
– Tällä ei ole mitään tekemistä näiden yt-neuvottelujen kanssa. Kyse on pitkän ajan kehityksestä, erityisesti tämän ja edellisen vuoden aikana, Steffansson sanoo.
Eli kampanjasta syntynyt keskustelu ei ole tuonut takapakkia Suomen Lähetysseuran tuloihin?
– Tällaista ei ole nähtävissä.
Lähetysseura ei kuitenkaan ota kantaa kotimaiseen puolue- tai veropolitiikkaan eikä suomalaisten yritysten tai yrittäjien verotukseen ja irtautuu siitä keskustelusta.
Suomen Lähetysseuran hallitus kävi kokouksessaan keskustelua myös #430-kampanjasta. Hallitus päätyi siihen, että järjestö tukee ja pitää tärkeänä niitä kampanjan tavoitteita, joilla pyritään tukemaan hauraita yhteiskuntia, estämään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten riistoa ja lisäämään kansainvälistä vero-oikeudenmukaisuutta.
Hallituksen mukaan Lähetysseura ei kuitenkaan ota kantaa kotimaiseen puolue- tai veropolitiikkaan eikä suomalaisten yritysten tai yrittäjien verotukseen ja irtautuu siitä keskustelusta.
Suomen Lähetysseura on kirkon virallinen lähetysjärjestö ja yksi Suomen suurimmista kehitysjärjestöistä. Lähetysseuralla on työtä 30 maassa ympäri maailmaa. Lähetysseurassa työskenteli viime vuonna 207 ihmistä, joista 87 ulkomailla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suomalaisten lähetystyöntekijöiden määrä jatkaa vähenemistään – taustalla tietoinen muutos: kumppanikirkot kaipaavat muunlaista tukea
AjankohtaistaSuomen Lähetysseuran toiminnanjohtajan Rolf Steffanssonin mukaan työn vaikuttavuudesta kertovat paljon paremmin monet muut mittarit.
