Aikaisemmin lähetystyöntekijöitä palveli yhteistyökirkoissa ruohonjuuritasolla seurakuntatyössä. Nyt paikalliset hoitavat sen itse. Tukea kaivataan sen sijaantyöntekijöiden koulutuksen kehittämiseen. Kuvassa pappi Sisay Abdeta kastaa lasta Ambon seurakunnassa Etiopiassa.
Suomalaisten lähetystyöntekijöiden määrä jatkaa vähenemistään – taustalla tietoinen muutos: kumppanikirkot kaipaavat muunlaista tukea
Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtajan Rolf Steffanssonin mukaan työn vaikuttavuudesta kertovat paljon paremmin monet muut mittarit.
Suomen Lähetysneuvosto julkaisee joka vuosi tilaston, jossa kerrotaan, montako lähetystyöntekijää suomalaisilla lähetysjärjestöillä on. Luvussa ovat mukana kaikki Lähetysneuvoston jäsenet eli yhtä lailla evankelis-luterilaisen kirkon kuin muidenkin kirkkojen ja yhteiskristillisten järjestöjen lähetystyötä tekevät työntekijät.
Tilastot ovat olleet laskusuunnassa jo pitkään. Vuosina 2009–2019 työntekijämäärä pieneni lähes 30 prosenttia. Vuonna 2019 määrä pitkästä aikaa hieman kasvoi. Koronavuosi 2020 käänsi luvun jälleen selvään laskuun, mikä selittyy suurelta osin pandemian luomilla poikkeusolosuhteilla.
Vaikuttavuutta saavutetaan todennäköisesti paremmin palkkaamalla paikallisia osaajia työalueilla kuin lähettämällä suomalaisia lähettejä.
– Timo Keskitalo
Lähetystyöntekijän määritelmästä on käyty keskustelua Lähetysneuvoston sisällä, sillä viime vuoden 560 työntekijän luvussa on mukana esimerkiksi lyhytaikaisilla ulkomaanjaksoilla olleita ja Suomessa maahanmuuttajien parissa työtä tekeviä lähettejä. Perinteiseen tapaan ulkomailla vakituisesti työskenteleviä lähettejä oli viime vuonna 459, kun vuonna 2019 heitä oli 532. Selvästi eniten lähettejä on helluntalaisella Fidalla, 182.
– Keskusteluissa on todettu, että lähetystyöntekijöiden määrän tilastoinnin ei tulisi olla ainoa tapa mitata lähetystyötä. Tärkeämpi mutta huomattavasti vaikeampi olisi mitata lähetystyön vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta saavutetaan todennäköisesti paremmin palkkaamalla paikallisia osaajia työalueilla kuin lähettämällä suomalaisia lähettejä. Toisaalta työntekijöiden lähettäminen säilyy olennaisena, joskin supistuvana osana lähetystyötä, Suomen Lähetysneuvoston puheenjohtaja Timo Keskitalo toteaa.
Tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi
Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon suurimman lähetysjärjestön Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtajan Rolf Steffanssonin mukaan asia on juuri näin, eli lähetystyöntekijöiden määrä ei enää aikoihin ole ollut paras tapa mitata lähetystyön vaikuttavuutta. Eikä hänen näkemyksensä johdu siitä, että Suomen Lähetysseura on yksi kolmesta järjestöstä, joiden lähettien määrä on viime vuosina eniten laskenut.
– Miten hyvä sanoma menee eteenpäin, miten paikallisen kirkon osaaminen kasvaa ja miten kaikki tämä näkyy ympäröivässä yhteiskunnassa – nämä ovat niitä mittareita, joilla lähetystyön vaikuttavuutta tulisi nykyaikana mitata, Steffansson sanoo.
Steffanssonin mukaan yksi Lähetysseuran lähetystyöntekijöiden määrän vähenemiseen vaikuttava seikka on seurakuntien lähetysjärjestöille antama taloudellinen tuki. Vuonna 2010 se oli 19,7 miljoonaa euroa, koronavuonna enää 16,1 miljoonaa euroa. Jos tukea tulisi enemmän, ulkomailla työskentelisi varmaankin hieman enemmän kuin 70 työntekijää.
Lähetystyöntekijän päämäärä on Steffanssonin mukaan aina ollut tehdä itsestään tarpeeton.
– Tärkein syy lähetystyöntekijöiden määrän laskuun on tietoinen strateginen muutos. Se puolestaan perustuu siihen, mitä kumppanikirkkomme, joita on lähes 30 maassa, meiltä toivovat. He toivovat nykyisin ensisijaisesti taloudellisia resursseja ja heidän oman osaamisensa kehittämistä, Steffansson kertoo.
Lähetystyöntekijän päämäärä on Steffanssonin mukaan aina ollut tehdä itsestään tarpeeton. Eli tavoite nimenomaan on, että paikalliset kirkot ja järjestöt pystyvät ennen pitkää kantamaan vastuun työstä itse ja ulkopuolisen avun tarve ajan myötä vähenee.
Suurimman vastuu kantavat jo tällä hetkellä Suomen Lähetysseuran paikalliset yhteistyökumppanit eli kirkot ja kristilliset järjestöt. Suomen Lähetysseuran tukemissa hankkeissa työskenteli viime vuonna lähes 900 paikallista työntekijää ja heidän kumppaneinaan toimivat paitsi Lähetysseuran paikan päällä olevat työntekijät myös työntekijät Suomessa. Yhteensä järjestön palkkalistoilla oli 188 suomalaista.
Tansaniassa Nyakaton luterilaisessa raamattuopistossa vietettiin marraskuussa valmistujaisjuhlia 10. kerran. Hiippakunta sai 28 uutta teologia, evankelistaa ja seurakuntatyöntekijää. Lähetysseura on tukenut oppilaitosta sen alkuajoista alkaen.
Viime vuonna tavoitettiin 33 miljoonaa ihmistä
Millä luvuilla konkreettisesti mitataan mainitsemaasi hyvän sanoman eteenpäin menemistä?
– Lähetysseura kehittää jatkuvasti mittareita, joilla pystymme paremmin kertomaan työn vaikuttavuudesta ja merkityksestä. Keräämme tietoa siitä, miten monta ihmistä työmme tavoittaa, miten paljon paikallisia työntekijöitä koulutetaan, miten kumppanimme huolehtivat heikossa asemassa olevista, kuten esimerkiksi vammaisista, tytöistä ja naisista. Haluamme kertoa siitä, miten kirkot kasvavat ja kumppaniemme työ vaikuttaa ympäröivään yhteisöön, Rolf Steffansson sanoo.
Hän mainitsee muutamia esimerkkejä. Suomen Lähetysseuran tavoittavalla työllä tavoitettiin 57 108 kokonaan seurakuntien ulkopuolella ollutta ihmistä. Lähetysseuran kautta tuettiin teologista koulutusta 18 oppilaitoksessa ja autettiin 55 stipendiaattia, jotka tulevat toimimaan kirkkojen palveluksessa. Stipendiaattiopiskelun ohella tuettiin lisäksi yhteensä 632 henkilöä, jotka opiskelivat raamattukouluissa tai teologisilla kursseilla.
Lähetysseuran työ tavoitti vuonna 2020 noin 418 000 suoraa hyödynsaajaa.
Raamattua käännettiin vuoden 2020 aikana 17 vähemmistökielelle. 794 kummilasta valmistui perusopetuksesta, ja suomalaiset kummit tukivat myös opintoja lukiossa ja ammattikoulussa. Lähes 17 000 eri tavoin riistettyä tai hyväksikäytettyä ihmistä sai apua.
Lähetysseuran työ tavoitti vuonna 2020 noin 418 000 suoraa hyödynsaajaa. Kun mukaan lasketaan perhekuntien jäsenet ja muu lähipiiri, työllä oli Lähetysseuran mukaan vaikutusta yli 3 miljoonan ihmisen elämään. Lisäksi tukemalla kristillistä SAT-7 satelliittikanavaa tavoitettiin noin 30 miljoonaa katsojaa ja kuulijaa.
Osaamista tarvitaan myös talous- ja henkilöstöhallinnossa sekä esimerkiksi vammaisten, lasten ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen liittyvissä hankkeissa.
– Rolf Steffansson
Millaisiin tehtäviin kirkot sitten yhä pyytävät työntekijöitä Suomesta? Kun ennen suomalaiset papit tekivät usein papin töitä seurakunnissa, nyt paikalliset huolehtivat siitä. Sen sijaan nyt tarvitaan apua työntekijöiden kouluttamiseen, sillä koulutustaso kumppanikirkoissa on usein alhainen.
– Osaamista tarvitaan myös talous- ja henkilöstöhallinnossa sekä esimerkiksi vammaisten, lasten ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen liittyvissä hankkeissa. Terveydenhuoltoalalla ei juurikaan, sillä työlupa- ja viisumikäytänteet ovat useimmissa toimintamaissa aika tiukkoja. Poikkeuksena on perusterveydenhuoltoon liittyvä valistus, joka usein on osa kehitysyhteistyöhankkeita, Steffansson mainitsee.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pauliina Parhiala valittiin Suomen Lähetysseuran uudeksi toiminnanjohtajaksi
AjankohtaistaPastori, teologian ja filosofian maisteri Pauliina Parhiala on historian ensimmäinen naispuolinen kirkon virallisen lähetysjärjestön toiminnanjohtaja.
