null Suomen rikkaimpiin kuuluva syysmorsian: ”Mies elää opintotuella ja minä pääomatuloilla” – Tuloerot puolisoiden välillä ovat tavallisia, mutta niiden ei tarvitse johtaa kahden elintason parisuhteeseen

Suomen rikkaimpiin kuuluva syysmorsian: ”Mies elää opintotuella ja minä pääomatuloilla” – Tuloerot puolisoiden välillä ovat tavallisia, mutta niiden ei tarvitse johtaa kahden elintason parisuhteeseen

”Toinen vanhempi voi lähteä lasten kanssa lomamatkalle tai muihin vapaa-ajan rientoihin. Toinen joutuu jäämään kotiin, jos hänellä ei ole varaa maksaa omia kulujaan”, kertoo perheneuvoja Elisabeth Falck joidenkin käytännöistä.

Yliopisto-opiskelija Anna, 29, sanoo syyskuussa ”Tahdon” papin ja sadan häävieraan edessä, jos koronamääräykset suovat. Morsiamen vanhemmat kustantavat häät, joiden hinnaksi tulee 15 000–20 000 euroa.

Anna lähtee myös yliopistossa opiskelevan sulhasensa kanssa häämatkalle Tyynenmeren saarelle, kunhan se on mahdollista.

– Päätin ja maksan häämatkan itse, koska voitin puolisoni vedonlyönnissä. Hoidan usein matka- ja hotellikulumme. Puoliso voi vaikka tarjota ravintolassa.

Nuorelleparille rakennetaan parhaillaan hulppeaa asuntoa, jonka Anna maksaa yksin. Puoliso suunnittelee ostavansa siitä siivun myöhemmin, kun on valmistunut ja työelämässä, jotta pääsee myös kerryttämään varallisuutta.

– Haluan, että kotimme on alusta asti yhteinen projekti eikä asunto, johon minä olen valinnut kaiken, Anna sanoo.

Viisi vuotta seurustellut pari asuu tälläkin hetkellä Annan tilavassa omistusasunnossa. Sulhanen muutti sinne opiskelijasäätiön yksiöstä.

– Mies elää opintotuella ja minä pääomatuloilla. Puolisoni on tehtävä työtä elääkseen, minä taas haluaisin kustantaa hänelle enemmän vapautta ja yhteistä aikaa.

Ennen avioliiton solmimista Anna suojaa omaisuutensa avioehdolla.

– Olemme miettineet avioehtoon mainintaa siitä, että jos puolisoni jää välillä perheen vuoksi kotiin, se otetaan taloudellisesti huomioon. Kotona tehtävää työtä pitää arvostaa. Haluaisimme lapsia, mutta en missään nimessä ryhdy kotiäidiksi.

Anna kertoo kasvaneensa melko köyhissä oloissa. Äiti työskenteli siivoojana, vaatteet kiersivät monilapsisessa perheessä sisarukselta toiselle, uutta sai vain jouluna ja syntymäpäivänä. Ravintolassa tai ulkomaan lomamatkalla ei käyty ikinä.

Annan suku rikastui yrityskaupalla, kun hän oli esiteini. Hänen tekee välillä mieli ostaa jotain kivaa vain siksi, että hän voi. Puoliso toppuuttelee, että eikö sinulla ole jo riittävästi kenkiä ja laukkuja.

– Tuntuu välillä raskaalta, kun rikkautta pitää peitellä. En yleensä esittele itseäni koko nimellä enkä kutsu helposti uusia ihmisiä kotiini, jollaiseen tavallisella opiskelijalla ei olisi mitenkään varaa.

Rahalla rakastetaan ja käytetään valtaa

Kirkon perheneuvoja tapaa usein pareja, jotka hakevat apua talouteen ja kulutustottumuksiin liittyviin ongelmiin. Silloin ne kuormittavat parisuhdetta.

– Rakastumisen huumassa ajatellaan helposti, että kaikki järjestyy. Kannattaa miettiä jo ennen yhteenmuuttoa, mitkä talouteen liittyvät asiat ovat itselle tärkeitä, mihin on aidosti valmis ja mitä olisi vaikea sietää, Espoon seurakuntien perheneuvoja Elisabeth Falck ehdottaa.

Falck neuvoo sopimaan, miten yhteiset kulut jaetaan ja puolisoiden erilaiset tulot otetaan huomioon. Hänestä on hälytysmerkki, jos rikkaampi puoliso ei ota toista taloudellisesti huomioon ja huolehdi tämän pärjäämisestä.

– Toinen vanhempi voi lähteä lasten kanssa lomamatkalle tai muihin vapaa-ajan rientoihin. Toinen joutuu jäämään kotiin, jos hänellä ei ole varaa maksaa omia kulujaan. 

Pahimmillaan varakkaampi puoliso käyttää taloudellista väkivaltaa muihin perheenjäseniin ja kiristää heitä toimimaan haluamallaan tavalla.

– Rahalla voi käyttää valtaa tai osoittaa rakkautta ja näyttää, että yhteisistä asioista, parisuhteesta ja perheestä pidetään huolta yhdessä.

Aviopuolisoille kuuluu sama elintaso

Avioliittolaissa todetaan: ”Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.”

Avioliittolaki näkee puolisot keskenään tasavertaisina. Lakipalvelu Minilexin mukaan elatusvelvollisuuden on tarkoitus taata puolisoille keskenään samanlainen elintaso. Yhteisten asumis- ja ruokakulujen lisäksi elatusvelvollisuuden piiriin luetaan myös molempien omia terveydenhuolto- ja vaatekuluja.

Puolisot voivat osallistua yhteiseen talouteen rahalla tai työsuorituksilla. Toinen puoliso voi esimerkiksi käydä ansiotöissä ja toinen hoitaa kotia ja lapsia.

Tulot ja menot Exceliin yhteiselämän aluksi

Anna ja hänen puolisonsa laittoivat molempien tulot ja menot Excel-taulukkoon yhteisasumisen aluksi. Pari avasi yhteisen käyttötilin, jolta he maksavat yhteisen elämisen.

– En suostu fifty-fifty-jakoon, koska en tahdo kahden elintason parisuhdetta. Jos puolisoni maksaa tilille 200 euroa, minä maksan 500 euroa. Vaikka puolison osuus on pienempi, hänelle on tärkeää, että emme elä vain minun rahoillani. Hän haluaa varmistaa, ettei rahasta tule vallankäytön väline.

Kesäisin Anna on yleensä opiskellut sillä aikaa, kun puoliso on tehnyt kesätöitä ja maksanut enemmän yhteisistä kuluista kuin talvikuukausina. Tänä vuonna Anna taivutteli miehen keskittymään kesällä opintojen edistämiseen.

– Sanoin, että älä mene töihin, kun sinun ei ole pakko. Voin hyvin maksaa enemmän.

Anna oli aiemmin avoliitossa, jossa yhteiset kulut jäivät täysin hänelle.

– Edellinen puolisoni muutti luokseni suoraan vanhempiensa luota eikä hahmottanut, mihin kaikkeen rahaa menee. Mies käytti tulonsa vain omiin menoihinsa ja kitisi silti, että rahaa on liian vähän.

Heterosuhteissa mies tienaa yleensä enemmän

Tuloerot ovat naisen ja miehen parisuhteissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Lapsettomista heteropariskunnista noin 51 prosentissa miehellä on selvästi enemmän tuloja, vajaassa 20 prosentissa naisella. Lasten syntymä kärjistää tuloeroa entisestään. Noin 56 prosentissa äidin ja isän lapsiperheistä isä tienaa enemmän, alle 14 prosentissa äiti on kovatuloisempi.

Mitä suurituloisempia suomalaisia tarkastellaan, sitä isommaksi miesten osuus kasvaa. Eniten tienaavista viidestä prosentista kolme neljästä on miehiä.

Miesten suuremmat omaisuustulot selittävät suuren osan kahden sukupuolen tuloeroista. Muita tärkeitä syitä ovat naisvaltaisten alojen matala palkkataso sekä se, että naiset käyttävät valtaosan lastenhoitovapaista.

Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkosen selvityksestä, jossa tarkasteltiin naisten ja miesten tuloja vuonna 2019.

Kun Anna ajaa luksusautollaan, ajopelistä kysytään puolisolta

Sinulla on pullat hyvin uunissa, kun on noin rikas puoliso. Tätä Annan sulhanen saa kuulla usein.

– Kommentista tulee ikävä fiilis. Aivan kuin rahani olisivat syy siihen, että olemme yhdessä, Anna sanoo.

Morsiusparin suhde alkoi syvänä ystävyytenä yliopisto-opiskelijoiden kaveriporukassa. Kun Anna ja hänen sulhasensa erosivat samoihin aikoihin aiemmista kumppaneistaan, he keskustelivat päättyneissä suhteissa hiertäneistä asioista.

– Huomasimme, että meillä on tosi samanlaiset odotukset parisuhteesta. Olemme perhekeskeisiä ja vastuuntuntoisia siihen pisteeseen asti, että saatamme laittaa toisen etusijalle oman hyvinvoinnin kustannuksella. Ympäristö ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat meille tärkeitä. Lisäksi olemme feministejä.

Kun nuoripari ajelee Annan uudella luksusautolla, ihailu ja kysymykset autosta osoitetaan miehelle. Kun Anna kantaa Chanelin laukkua, hänen luullaan saaneen sen lahjaksi.

– Opiskelemme sellaisilla aloilla, että valmistumisen jälkeen ansaitsen todennäköisesti työssäni vähintään kaksinkertaisesti puolisooni verrattuna. Maskuliinisuuteen liitetään oletus, että miehellä on naista enemmän rahaa. Onneksi puolisoni osaa kuittailla kommentoijille takaisin.

Lika barn leka bäst

Suomalaisilla on taipumus valita puoliso omasta sosioekonomisesta ryhmästään. Puolisoiden samanlainen koulutustaso on naimakaupoissa tärkeämpi kuin heidän lapsuusperheidensä luokka-asema. Erityisesti korkeasti koulutetut haluavat kaltaisensa puolison.

Sanonta Lika barn leka bäst – eli samanlaiset lapset leikkivät yhdessä parhaiten – näyttää pitävän paikkansa, koska yhdenmukainen koulutus lisää liiton kestävyyttä. Erityisesti korkeasti koulutetuilla pareilla sama koulutaso pienentää eroriskiä. Tiedot ovat Elina Mäenpään Helsingin yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta vuodelta 2015.

Tähän rakoon iskee deittipalvelu Eliittikumppani, joka ilmoittaa lähes 70 prosentin jäsenistään olevan akateemisesti koulutettuja. Deittipalvelusta seuraa hakevien lääkärien ja johtajien mainostaminen vihjaa myös kumppaniehdokkaiden varakkuuteen.

Hyvin toimeentulevien ja korkeakoulutettujen liittojen kestävyys ei vielä kerro niiden laadusta. Helsinkiläinen pappi ja perheterapeutti Maria Sundblom Lindberg kohahdutti vuonna 2018 HBL:n kolumnillaan korkeimpaan sosiaaliluokkaan kuuluvien suomenruotsalaisten uskottomuudesta. Kirjoituksen mukaan Bulevardin eteläpuolelta ei löydy montaa uskollista.

Vanhempien siunauksella on väliä

Vanhemmilla on usein mielipide siitä, millainen puoliso lapselle sopii ja millainen ei. Erityisesti nuorten parinvalinnassa vanhempien arvostukset myös painavat. Tämä käy ilmi Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjasta Sopivia ja sopimattomia – Lempi, luokka ja suomalainen parisuhde (Kirjapaja 2019).

Lapsi on aikuisenakin osa vanhempiensa identiteettiprojektia. Tunne lapsen menestymisestä voi saada oman elämän tuntumaan merkityksellisemmältä ja lisätä vanhemman saamaa arvostusta omissa sosiaalisissa ympyröissään. Perhejuhlissa arvioidaan, kuka on onnistunut parisuhteessa, lasten hankinnassa ja kasvatuksessa sekä uralla, eikä alempaan luokkaan nainut lapsi nosta vanhempansa statusta.

Annan isä pyörittää perheyritystä ammattikorkeakoulupohjalta ja hänen äitinsä on käynyt ammattikoulun, hänen puolisonsa vanhemmilla on akateeminen koulutus. Anna kertoo, että molempien vanhemmat suhtautuvat nuorenparin liittoon hyvin.

– Olemme juhlineet vanhempieni kanssa, kun puolisoni on päässyt opinnoissaan eteenpäin. Vanhemmat pitävät hänestä hirveästi. Kun olin välillä yksin ulkomailla, puolisoni kävi sillä aikaa heillä kylässä ja äitini kanssa syömässä.

Anna tutustui puolisonsa vanhempiin samaan tapaan kuin uusiin ihmisiin muutenkin: etunimellään ja tuomatta varakkuuttaan esiin.

He olisivat varmaan huolestuneet, jos puolisoni olisi heittäytynyt minun varaani. Luterilainen työmoraali on heille tärkeä. Rahoistani ei ole ikinä ollut puhetta puolison vanhempien kanssa. Luulen, että se ei ole heille mikään juttu.

”En yhdistä talouttani tuhlaajan kanssa”

Rakennusalan työnjohtaja Sari, 42, lopetti edellisen seurustelusuhteensa pitkälti miesystävän kulutustottumusten vuoksi. Mies oli mukava ja kouluttautunut, ja hänellä oli lähes samanikäiset lapset kuin Sarilla. Molemmat asuivat samassa kaupungissa omistusasunnossa ja saivat verojen jälkeen käteen noin 3000 euroa kuukaudessa.

Kun Sari söi miesystävänsä luona, hän järkyttyi ruuan haaskauksesta. Syötävää oli säännöllisesti liikaa, ja loput heitettiin suoraan roskiin.

– Viisivuotias tyttö pyysi kahdeksan kananugettia, koska isovelikin sai. Lapset sörssäsivät ruokansa ketsupilla niin, etteivät ne maistuneet enää aikuisellekaan. Lapset eivät arvostaneet lelujaan, vaan hajottivat monet viikossa. He saivat uusia aina, kun lähtivät isänsä kanssa kauppaan.

Sari ihmetteli myös ”kalliilla elektroniikalla kyllästettyä” omakotitaloa ja miehen hienoa leasing-autoa, joka vaihtui tiuhaan uuteen.

– Kun mies sai työstään bonuksen, hän osti uuden tietokoneen eikä maksanut luottokorttiaan nollille. Se oli ollut miinuksella vuoden. Käytän itse luottoa vain poikkeustilanteessa ja maksan sen mahdollisimman pian.

Sari etsii suhdetta, jossa tavoitteena on yhdessä asuminen. Hän haluaa kumppaninsa tulevan toimeen omillaan, vaikka pykälän omaa palkkaa pienemmät tulot eivät haittaisikaan. Tärkeämpää on kumppanin tapa käyttää rahojaan.

– En yhdistä talouttani tuhlaajan kanssa. Nautin siitä, että minulla on varallisuutta. On hemmetin hienoa seurata, miten asuntolaina lyhenee. Minulla on kolme sijoitusasuntoakin.

Sari luonnehtii itseään ja exäänsä 1990-luvun laman lapsiksi. Molempien toinen vanhempi menetti lamassa työnsä.

– Olen kasvanut ajattelemaan, että voi tulla köyhiä aikoja, joita varten täytyy olla jotain sukanvarressa.


Annan ja Sarin nimet on muutettu intiimin aiheen vuoksi.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi