Suonpää: Arvot eivät palanneet politiikkaan
Yliopistoja markkinoidaan sillä, että niihin sijoitetut eurot moninkertaistuvat. Miksei argumentiksi riitä, että koulutus on tärkeää?
Tämän viikon poliittinen pyörremyrsky perussuomalaisten puheenjohtajavaihdoksen ja hallituskriisiksi kutsutun silmänkääntötempun ympärillä näyttää saaneen monet kuvittelemaan, että arvot olisivat nyt kuin taikaiskusta palanneet politiikkaan. Jos hallitus olisi hajonnut ja olisi päädytty neuvottelemaan uusi hallitusohjelma tai järjestettäisiin ne kauan kaivatut vaalit, sitä voisi ehkä puhuakin arvoista. Vaan ei. Eihän tässä lopulta ollut mistään muusta kyse kuin vallan itseisarvosta. Suomen pitkään aikaan huonoin hallitus jatkaa. Mikään ei muuttunut.
Mutta ei tämä arvotyhjiö vain politiikkaa koske. Paljon merkittävämpi ongelma on, että arvot ovat kadonneet yhteiskunnallisesta keskustelusta muuallakin – tilalle on tuotu älyllisesti epärehellistä talousmatematiikkaa.
Tänään Helsingin Sanomissa kerrottiin yliopistojen konsulttiyhtiöltä tilaamasta selvityksestä, jonka lopputuloksena löytyi erinomaisen mukava tieto. Kävi ilmi, että yksi yliopistoon sijoitettu euro tuottaa 5,26 euron hyödyn. Yliopistoväki oli halunnut "osoittaa poliittisille päätöksentekijöille, että yliopistoilla todella on myös taloudellista merkitystä". Ennen vanhaan tieteellä, tiedolla ja koulutuksella oli arvoja jo itsessään, nyt yliopistokin perustelee olemassaoloaan puolivillaisten selvitysten väitteillä euroina laskettavasta hyödystä. Selvitys piti toki tilata ulkopuolisilta konsulteilta, koska yliopistossa tällaista roskaa ei voisi tehdä. Yliopistossa tehdään tiedettä ja tieteellä yliopiston toivoisi myös argumentoivan.
Se, että ilmainen koulutus on arvo sinänsä, ei tässä keskustelussa kelpaa argumentiksi kenellekään.
Selvityksen hyötyjä laskettaessa on vain mielikuvitus ollut rajana. Tuon 5,26 euron seteleitä sylkevän taikaseinän takana ovat niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin kulutus, matkailun taloutta avartava vaikutus ja jopa opiskelijoiden tekemän vapaaehtoistyön arvo. Tämä vapaaehtoistyö näyttää yliopistolla tosin olevan hiukan tehotonta, sillä samaan aikaan Kansalaisareena väittää vapaaehtoistyön panostusten muutenkin tuottavan jopa kuuden euron hyödyn. Siis enemmän kuin yliopistot. Voisiko sittenkin olla, että niin vapaaehtoistyön kuin yliopistonkin arvo on jossakin muualla?
Aikaisemmin yliopistot ovat kertoneet, että kansainvälinen opiskelija – siis ulkomailta Suomeen tuleva ja täällä ilmaiseksi koulutettava – tuottaisi Suomelle jopa 200 000 euron nettohyödyn. Melko lapsellinenhan tämäkin laskelma oli, mutta jotain piti kai keksiä, kun haluttiin vastustaa lukukausimaksuja. Se, että ilmainen koulutus on arvo sinänsä, ei tässä keskustelussa kelpaa argumentiksi kenellekään. Eikä se, että koulutus, jonka köyhistä oloista lähtöisin Suomessa saa, parantaa hänen elintasoaan aivan valtavasti. Jos arvot olisivat palanneet politiikan agendalle, hyvän tekemistä ei aina tarvitsisi perustella taskulaskimella.
Kristillisdemokraatitkin lupasivat vaalikampanjassaan tehdä arvoistani politiikkaa. Näyttää pikemminkin siltä, että politiikka tekee arvoistani matematiikkaa.
Myös jokainen mainontaan panostettu euro tuottaa saman kuuden euron hyödyn, vakuuttaa Mainostajien liitto, joka elää näillä mainontaan panostetuilla euroilla. Kirjastot puolestaan ovat vähän vaatimattomampi sijoitus, kirjastoon tehty euron panostus tulee Suomen kirjastoseuran mukaan takaisin vain kolmin- tai nelinkertaisena. Kun olin lapsi, kirjastoja, lukutaitoa ja sivistystä pidettiin niitäkin jonkin arvoisina.
Jopa turvapaikanhakijoille lyödään hintalappuja, kun halutaan perustella, miksi heitä tulisi Suomeen vastaanottaa. Turvapaikanhakijat kuulemma tuovat työtä ja rahaa, pelastavat pikkukaupunkeja ja kohta koko Suomenkin talouden. Eivät tuo. Turvapaikanhakijoiden auttaminen ei kannata taloudellisesti, eivät he mikään sijoituskohde ole. Turvapaikanhakijoita ei kannata auttaa sen vuoksi, että sillä purettaisiin eläkepommi tai korjattaisiin ikäpyramidi taas pyramidin näköiseksi. Turvapaikanhakijoita on autettava, jotta he eivät kuole. Se maksaa, mutta hyvän tekeminen maksaa aina.
Arvot eivät palanneet politiikkaan, vaikka kristillisdemokraatitkin lupasivat vaalikampanjassaan tehdä arvoistani politiikkaa. Näyttää pikemminkin siltä, että politiikka tekee arvoistani matematiikkaa, ymmärtää kaiken hinnan, muttei minkään arvoa.
Tässä kuitenkin ehdotus nyt hilpeällä mielellä jatkavalla Sipilän arvohallitukselle. Rakennetaan kolmen miljardin euron kirjasto, annetaan yliopistoille viisi miljardia ja ostetaan jokaiselle suomalaiselle polkupyörä. Sitten kun vielä pakotetaan 200 000 työtöntä vapaaehtoistyöntekijöiksi ja mainostetaan koko touhua muutamalla miljardilla. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista niin, että valtionvelka on hetkellä maksettu. Siinä.
Ehkä sen jälkeen voitaisiin taas puhua arvoista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suonpää: Hyväosaisia lakko ei häiritse
PuheenvuorotJos aktiivimalli kaatuu, se ei kaadu lakon ansiosta vaan siitä huolimatta. Sekin on epäselvää, mikä lakon todellinen syy edes on.
Suonpää: Ei ministeriäkään voi kaikesta syyttää
Puheenvuorot
Suonpää: Elämälle kiitos
Puheenvuorot
Suonpää: Pitäkää Pridenne
Puheenvuorot
Suonpää: Pari vinkkiä poliisin kriisiviestintään
Puheenvuorot