Ainakin kymmeniä kristityksi kääntyneitä on palautettu vaaraan – heitä on pidätetty, jotkut ovat kateissa ja osa piileskelee henkensä edestä

Ainakin kymmeniä kristityksi kääntyneitä on palautettu vaaraan – heitä on pidätetty, jotkut ovat kateissa ja osa piileskelee henkensä edestä

Turvapaikan saajan uskolta vaaditaan Maahanmuuttovirastossa paljon, palautettavia kehotetaan puolestaan pitämään uskonsa piilossa. Samaan aikaan jopa kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden suomalaisia tukijoita on uhkailtu.

Iranilainen Sardar ei ole ainoa Suomesta palautettu, muslimista kristityksi kääntynyt turvapaikanhakija. Heitä on kymmeniä, kenties enemmänkin.

Suomen lain mukaan ketään ei saisi palauttaa hengenvaaraan, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa alentavan kohtelun kohteeksi. Totuus on toinen. Suomesta on palautettu turvapaikanhakijoita olosuhteisiin, joissa he joutuvat piileskelemään esimerkiksi poliittisen vakaumuksensa tai seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi.

Täältä on palautettu myös lukemattomia eri kristillisten kirkkojen kastettuja jäseniä sellaisiin maihin kuin Iran, Irak ja Afganistan. Monet palautetuista on vangittu, osa on kateissa, osa paennut maan alle. Heidän vaaranalaisen tilanteensa vuoksi tässä jutussa ei käytetä heidän nimiään.

Malmin seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri, diakonissa Minna-Sisko Mäkinen on työssään nähnyt monenlaista ja kuullut vaikeita elämänkohtaloita. Yhtä tapausta hän ei saa mielestään. Kyseessä on Iraniin palautettu, vuosia Suomessa asunut, työssäkäyvä, kristityksi kääntynyt kirkon jäsen.

– Hän otti minuun yhteyttä kevättalvella, ja kävin tapaamassa häntä Metsälän säilössä. Hän oli todella peloissaan. Olimme yhteydessä useaan kertaan kolmen viikon ajan. Yritimme lakimiehen kanssa saada palautukselle täytäntöönpanokiellon ja toivoimme, että hänen tilanteensa arvioitaisiin uudestaan kristityksi kääntymisen takia. Minulta hän pyysi hengellistä tukea, Mäkinen kertoo.

Hän pelkäsi kuolemaa ja sanoi olevansa kristityksi kääntymisensä tähden kuollut mies.
– Minna-Sisko Mäkinen

Mies oli alun perin hakenut Suomesta turvaa ja saanut oleskeluluvan perhesiteen perusteella. Nyt hänen tilanteensa oli muuttunut monella tapaa. Kristitty hän oli ollut jo joitain vuosia. Mies pelkäsi palautusta nimenomaan uskonsa vuoksi.

– Hän pelkäsi kuolemaa ja sanoi olevansa kristityksi kääntymisensä tähden kuollut mies. Hän pelkäsi sekä sukuaan että maan viranomaisia, sillä lain mukaan uskonnon vaihtaminen on siellä kielletty. Hän keskusteli kanssani erinomaisella suomella ja luki farsinkielistä Raamattua, jonka annoin. Kun häntä lähdettiin palauttamaan, hän lähetti minulle viestin: siunaatko minua.

Mäkinen oli sopinut miehen kanssa yhteydenpidosta. Tuon viestin jälkeen hän ei enää kuullut miehestä mitään, ei häneltä itseltään eikä hänet tuntevilta ihmisiltä. Yhteys katkesi heti palautuksen jälkeen kuukausia sitten.

– Ikävä kyllä en usko, että kuulen hänestä enää. En lähde arvailemaan, mitä hänelle on tapahtunut. Pahalta tuntuu. Olen aina halunnut uskoa Suomen kykyyn toimia oikein ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Nyt oloni on hämmentynyt.

Mäkinen tuntee paljon turvapaikanhakijoita, sekä muslimeja että kristittyjä. Hän ajattelee, että osan on turvallista palata eikä kaikilla ole turvapaikkaan perusteita. Monelle palautus on kuitenkin iso riski.

Malmin seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri, diakonissa Minna-Sisko Mäkinen ei saa mielestään Iraniin palautettua miestä, joka pyysi häneltä apua. Viimeisessä viestissään mies pyysi Mäkistä siunaamaan hänet.Kuva: Sirpa Päivinen

Malmin seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri, diakonissa Minna-Sisko Mäkinen ei saa mielestään Iraniin palautettua miestä, joka pyysi häneltä apua. Viimeisessä viestissään mies pyysi Mäkistä siunaamaan hänet.Kuva: Sirpa Päivinen

Mäkinen on ollut kristityksi kääntyneiden kanssa raamattupiirissä, rippikouluopetuksissa ja mukana kastetilaisuuksissa. Hän on myös yhden kristityksi kääntyneen kummi. Kristinuskoa lähestytään monenlaisista syistä: osa kiinnostuu uteliaisuudesta, osa on taas lukenut Raamattua jo pitkään salaa. Kun rippikoulu on käyty ja otetaan kaste, päätös on harkittu puolin ja toisin.

– Olen lukenut kymmeniä pöytäkirjoja kristittyjen puhutteluista. Haastateltava on kertonut pitkästi uskostaan ja sitten päätöksessä asia kuitataan hyvin lyhyesti. Kastetulle todetaan, että uskosi on pintapuolista. On pakko kysyä, kenen usko sitten on riittävä, jos ei niiden, jotka ovat kyseenalaistaneet koko identiteettinsä halutessaan tulla kristityiksi, sanoo Mäkinen.

Kysymykset ovat uskon agilytyrata

Hilkka Olkinuora on eläkkeellä oleva pappi, tietokirjailija ja toimittaja. Hän on toiminut turvapaikanhakijoiden tukena ja opettanut kiinnostuneille kristinuskoa. Moni on liittynyt luterilaisen kirkon jäseneksi pitkän harkinnan jälkeen. Yksi heistä on nyt kateissa.

– Hän tuli Suomeen Irakista, jossa hänen sukulaisiaan oli surmattu. Olen ollut itse läsnä, kun hän on saanut kotoa viestin, jossa kerrottiin perheen joutuneen pakenemaan, kun heitä ammuttiin ja naapuri tapettiin. Olin myös läsnä, kun häntä uhattiin täällä Suomessa. Samalla uhattiin myös suomalaisia auttajia nimeltä mainiten, Olkinuora kertoo.

Hänen tuntemansa nuori irakilainen tuli Suomeen yli kolme vuotta sitten. Hän kiinnostui kristinuskosta ja sai rippikouluopetusta.

– Ensin puoli vuotta toiselta papilta ja sitten vielä kuukausia minulta, jotta olisimme puolin ja toisin varmoja halusta kääntyä kristityksi. Kasteessa olimme molemmat papit läsnä.

Koska turvapaikanhakija oli kääntynyt kristityksi, hänen vakaumustaan tutkittiin Maahanmuuttovirastossa.

– Kuuleminen kesti seitsemän tuntia. Hänen uskonsa kiistettiin. Kasteen jälkeen kuulusteluja jatkettiin. Jälleen hänen uskonsa kyseenalaistettiin, usko ei ollut riittävää. Hän jatkoi kirkossa käyntiä. Olisin iloinen, jos yksikin minun rippikoululaisistani osoittaisi samanlaista kiinnostusta ja syvällistä pohdintaa kuin hän. Hän aivan valaistui kertoessaan, miltä tuntui laulaa virsiä ja mitä rukoileminen hänelle merkitsee, Olkinuora kertoo.

Samaan aikaan, kun Maahanmuuttovirasto epäili miehen uskoa, hänen maanmiehensä eivät epäilleet. Häntä varoitettiin kääntymästä hengenmenon uhalla. Asiasta kerrottiin poliisille. Anonyymeinä lähetetyille uhkauksille ei voitu tehdä mitään.

Olkinuoran kastama nuori mies ei halunnut asettaa ystäviään vaaraan, vaikka nämä vakuuttivat hänelle, ettei hänen kannata huolehtia heistä. Mies veti tilanteesta johtopäätökset, ja hänen huhutaan palanneen Irakiin. Olkinuora ei ole asiasta varma, vain siitä, että mies katosi.

Kaste annetaan Kristuksen eikä Migrin tähden.
– Hilkka Olkinuora

Häntä suututtaa se, millä tavalla ja millä sisällöillä Maahanmuuttovirasto arvioi ihmisten uskoa. Sellaista uskoa, jonka pappi ammattilaisena on omin silmin kuukausien ajan nähnyt.

– Maahanmuuttovirastossa uskoa arvioidaan muun muassa kysymyspatteristolla, joka on jotain aivan muuta kuin sitä luterilaista uskoa, jota opetan. Turvapaikanhakijoilta edellytetään täällä Suomessa uskon näkymistä amerikkalaiseen tapaan, palautettujen taas oletetaan elävän niin, ettei usko näy. Tämä on looginen aivopieru ja kysymykset uskon agilityrata, sanoo Olkinuora.

– Olen koko papiston puolesta loukkaantunut siitä, että Maahanmuuttovirastossa ajatellaan, että käytämme kasteen sakramenttia väärin ja kastamme humanitaarisista syistä. Se on ammatillinen kunnianloukkaus. Kaste annetaan Kristuksen eikä Migrin tähden, hän puuskahtaa.

Myös Afganistaniin on palautettu kääntyneitä

Maahanmuuttovirasto arvioi Afganistanin niin vaaralliseksi maaksi, että sinne ei aidosti kääntyneitä palauteta. Koska aitouden arvioi Migri, Afganistaniin on palautettu ihmisiä, jotka nyt joutuvat piiloutumaan tai pakenemaan uudelleen maasta nimenomaan uskonsa vuoksi.

Turvapaikanhakijoiden Tuki ry:n puheenjohtaja Sanna Valtonen on auttanut Suomesta turvaa hakevia nyt neljän vuoden ajan. Järjestö auttaa oleskelun laillistamiseen liittyvissä kysymyksissä ja tukee kotoutumisessa. Työssään Kotimajoitusverkostossa Valtonen puolestaan etsii suomalaisia perheitä, jotka ovat valmiita majoittamaan turvapaikanhakijoita. Suurin hätä monella turvapaikanhakijalla on pakkopalautuksen uhatessa. Turvapaikanhakijat pelkäävät, mitä perillä tapahtuu.

Reilu kohtelu on se, mitä jokainen tarvitsee.
– Sanna Valtonen

Valtonen on törmännyt lukemattomia kertoja siihen, että asioita ei ole tutkittu kunnolla. Hän on itse yhteiskuntatieteilijänä selvittänyt usean tapauksen todelliset taustat, kirjoittanut kunnollisen hakemuksen ja saanut Maahanmuuttoviraston myöntämään sen perusteella suoraan turvapaikan.

– Systeemin läpi valuvat kaikki ne, joilla ei ole asiantuntevaa apua. Liian usein lakimiehet tekevän vain minimin. Taksat ovat matalia ja suoranaisia hyväksikäyttäjiä valtavasti. Sen sijaan todellisia pakolaisjuridiikan ammattilaisia on vain kourallinen, kertoo Valtonen.

Valtonen ei suinkaan ajattele, että kaikki Suomeen tulijat ovat turvapaikan tarpeessa.

– Ei, kaikilla ei ole siihen perusteita. Reilu kohtelu on se, mitä jokainen tarvitsee. Että asiat tutkitaan kunnolla, oikeusturvasta huolehditaan ja tulkki ymmärtää hakijan äidinkieltä. Prosessi on kyllä parantunut viime aikoina, se ei vain auta niitä, joiden asiat on alun perin selvitetty huonosti.

Valtonen ei ihmettele sitä, että moni uskossaan ei niin aktiivinen muslimi on Suomessa kääntynyt kristityksi. Kirkko on tehnyt hienoa, pyyteetöntä työtä auttaessaan tänne tulleita, ja turvapaikanhakijat ovat tutustuneet kristittyihin. Vaikka kaikkien motiivi kääntymiselle ei ainakaan aluksi olisi ollut aito, niin jos tieto kääntymisestä on mennyt lähtömaahan, pelkkä mielikuva aiheuttaa suuren vaaran.

Valtosen mukaan muslimimaihin, ja myös Afganistaniin, on palautettu sellaisia ihmisiä, jotka ovat selvästi kristittyjä. Hän tietää itse yhdeksän afgaania ja arvioi, että palautettuja on kymmeniä.

– Kolmeen näistä palautetusta on Suomesta yhä yhteys. Yksi joutuu olemaan piilossa Afganistanissa. Kaksi vähemmistökansaan hasaroihin kuuluvaa on paennut Iraniin, koska siellä heitä ei tunneta. Toinen heistä, kristitty, tekee 15-tuntisia työpäiviä ja nukkuu pöydän alla työpaikallaan.

Jos esimerkiksi Iraniin palautettavalle kristitylle todetaan, että hän voi elää siellä matalan profiilin kristittynä, se kuulostaa Valtosesta samalta kuin homolle sanottaisiin, että pysy kaapissa. Näin on tehtykin, sillä myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvia on palautettu maihin, joissa heidän on vaarallista olla. Valtonen lisää, että käytännössä piilokristitty joutuu esittämään olevansa muuta kuin on.

Mitä jos yhteys katkeaa?

Suomen lähetysneuvoston puheenjohtaja, Patmos Lähetyssäätiön muslimityöntekijä Timo Keskitalo tietää kääntyneiden tilanteesta eri kirkkokunnissa. Hänkin vahvistaa, että niin Iraniin, Irakiin kuin Afganistaniin on palautettu kristittyjä, joista osaan on yhteys, osaan ei.

– Turvapaikanhakijoiden ystävät seurakunnissa ovat tietoisia yhteydenpitämisen tärkeydestä. Palautetut myös haluavat pitää yhteyttä. Yksityiskohtia yhteydenpidosta ei kannata kertoa. Useimmat niistä, joihin on yhteys joutuvat vaihtamaan paikkakuntia ja pakenemaan loputtomasti omassa maassaan. Työpaikan saaminen on vaikeaa irtolaisena. Useimmat yrittävät paeta maasta uudelleen, kertoo Keskitalo.

Iranilaisen Sardarin tapaus nosti Suomessa julkisen keskustelun kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista. Sardar on ammatiltaan autonasentaja.

Iranilaisen Sardarin tapaus nosti Suomessa julkisen keskustelun kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista. Sardar on ammatiltaan autonasentaja.

Jos yhteys katkeaa, siihen voi olla monia syitä. Palautettu on voinut maahan tullessaan menettää puhelimensa ja yhteystietonsa viranomaisille, vaikka onkin hengissä ja vapaa. Palautettu on voinut itse turvallisuussyistä katkaista yhteytensä Suomeen. Palautettu on paineen alla luopunut uskostaan ja palannut ainakin ulkoisesti muslimiksi. Tai sitten hänet on surmattu tai vangittu.

Keskitalon mukaan Iranissa uhka tulee maan hallinnosta, ja kristityksi kääntyneitä on pidätetty. Irakissa suurin uhka on klaani tai oma suku. Afganistanissa myös väkijoukko voi käydä käsiksi kääntyneeseen, jos hänen uskonsa tulee ilmi.

Maahanmuuttovirasto: ”Kääntymistä ei ole helppo selvittää”

Maahanmuuttovirasto eli Migri ottaa verkkosivuillaan kantaa keskusteluun kristityksi kääntyneistä turvapaikanhakijoista. Sen mukaan vuodesta 2016 alkaen on jätetty reilusti yli tuhat hakemusta, joissa hakija kertoo pelkäävänsä vainoa kotimaassaan, koska on kääntynyt kristityksi Suomessa.

Maahanmuuttovirasto toteaa, että YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on laatinut ohjeistuksen uskontoon perustuvasta suojeluntarpeesta. Sen mukaan kotimaasta lähdön jälkeinen kääntyminen on erityistilanne, jossa turvapaikanhakijalta odotetaan luotettavaa selvitystä siitä, että kääntyminen on aito eikä turvapaikkaperusteen saamiseksi toteutettu.

Tässä on UNHCR:n mukaan hyvä selvittää, mitkä asiat ovat vaikuttaneet kääntymiseen ja mitä vaikutuksia sillä on ollut tämän elämään. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, onko kääntyminen tullut turvapaikanhakijan kotimaan viranomaisten tietoon, ja miten nämä asiaan suhtautuvat.

Migrin mukaan turvapaikkapuhuttelussa ei riitä, että hakija ilmoittaa kääntyneensä kristityksi. Siihen ei Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen mukaan riitä myöskään kaste ja seurakunnan lausunto. Hakijan on kyettävä kertomaan lisätietoja uskostaan. Maahanmuuttoviraston mukaan kyseessä ei silti ole uskonopillinen kuulustelu eikä tarkoitus ole määritellä, kuka on oikeanlainen kristitty.

Migri myöntää, että kääntymistä ei ole helppo selvittää. Se kertoo hankkivansa tietoa eri seurakunnilta, kouluttavansa henkilöstöä ja muuttavansa arviointiaan, mikäli oikeuskäytännössä tapahtuu muutoksia.

Iranin tilanne otetaan tiedotteessa erikseen esille. Sen mukaan Iranissa on tapahtunut oikeudenloukkauksia. Viranomaisten pidätykset ja seuranta kohdistuvat erityisesti evankelisiin kristittyihin ja kotikirkkoihin ja varsinkin niiden pappeihin sekä toimintaa organisoiviin henkilöihin.

YK arvioi Migrin mukaan, että Iranissa on 300 000–350 000 islamista kristinuskoon kääntynyttä ihmistä. Migri lisää, että kristillisen Open Doors -järjestön mukaan kristinuskoa salassa harjoittavia olisi jopa 800 000.

Migrin jutussa ei nosteta esille sitä, että Iran on Open Doorsin mukaan maailman yhdeksänneksi pahin maa kristityille. Erityisesti muslimitaustaiset kristityt kokevat vainoa niin hallituksen, sukulaisten kuin yhteisöjenkin taholta. Iranin hallituksen mukaan islamista kääntyneet kristityt ovat osa länsimaiden yritystä heikentää islamin vaikutusta maassa. Kasteella käyminen on kielletty ja sen katsotaan olevan merkki islaminuskon täydellisestä hylkäämisestä. Kristityiksi kääntyneiden lapset rekisteröidään automaattisesti muslimeiksi. Kristittyjä johtajia on pidätetty, ja he ovat saaneet pitkiä vankeustuomioita ”rikoksista kansallista turvallisuutta vastaan”. Vuoden 2014 jälkeen myös muille kuin johtohenkilöille on langetettu tuomioita. Kristittyjen täytyy olla erittäin varovaisia, ja monet harjoittavat uskoaan erillään muista.

Maahanmuuttovirasto sanoo itse, että sen pitää kiinnittää erityistä huomiota siihen, onko muslimista kristityksi kääntyminen tullut turvapaikanhakijan kotimaan viranomaisten tietoon. Iraniin palautetun Sardarin kohdalla tämä oli päivänselvää. Viranomaiset olivat siksi Sardaria vastassa jo lentokentällä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi