PYD:n puheenjohtaja Salih Muslim osallistui 18.5. Suomi–Rojava-yhteistyökeskuksen juhlaan Helsingin Seurakuntien talolla.
Syyrialainen kurdijohtaja Salih Muslim: Radikaali islam katoaa Lähi-idästä
Kurdit rakentavat Pohjois-Syyrian Rojavassa ruohonjuuridemokratiaa, jossa kaikilla on samat oikeudet. Kansallisvaltiota ei enää kaivata.
Helsingissä vierailee vaivihkaa isojen saappaiden mies, josta harva suomalainen on kuullut.
Salih Muslim on 66-vuotias Syyrian kurdi ja toinen Pohjois-Syyriassa Rojavan alueella toimivan Demokraattisen yhtenäisyyspuolueen (PYD) kahdesta puheenjohtajasta.
Lähi-idän konfliktia seuratessa Rojava nousee tiuhaan esiin. Paikallisilla mittapuilla Rojava on rauhan tyyssija, jossa on käynnissä omintakeinen demokraattinen kokeilu. Syyrian sodan kaaoksessa alueelle on jäänyt valtatyhjiö, jossa paikalliset ovat ottaneet ohjat käsiinsä.
Asioista päätetään pienissä paikallisneuvostoissa. Eri uskontojen, sukupuolten ja etnisten ryhmien edustajien kerrotaan olevan tasa-arvoisia.
Journalistit ympäri maailmaa kirjoittavat Rojavasta innostuneita artikkeleita. Salih Muslim on Rojavan ääni maailmalla.
Kommunismista ruohonjuuridemokratiaan
Rojavan ruohonjuuridemokratia on ennen kaikkea kurdien työn tulosta – ja se sotkee pakkaa.
PYD tekee läheistä yhteistyötä Turkissa toimivan Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) kanssa. PKK on vanhastaan radikaalikommunistinen puolue, joka on käynyt aggressiivista terrorisotaa Turkkia vastaan. Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Nato ovat määritelleet PKK:n terroristijärjestöksi.
Kun puolueen kulttimaineeseen noussut johtaja Abdullah Öcalan vangittiin, hän muutti linjaansa. Öcalan – ja sitä myötä valtaosa PKK:sta – alkoi kannattaa kevyttä demokraattista mallia, jossa pienet paikallisyhteisöt päättävät itse omista asioistaan. Yhteisöjä yhdistäisivät suvaitsevaiset arvot, kuten sukupuolten, kansallisuuksien ja katsomusten tasa-arvo.
Alueella on tuhansia vuosia elänyt eri uskontojen edustajia. Ihmiset ovat tottuneet hyväksymään toisensa.
– PYD:n puheenjohtaja Salih Muslim
Turkissa kurdit ovat ahtaalla, mutta rajan eteläpuolella Rojavassa Öcalanin ideologia on edennyt kenttäkokeisiin. Vaikka reseptin ovat kirjoittaneet kurdit, Salih Muslimin mukaan Rojavassa kaikki ryhmät ovat samalla viivalla.
– Etniset ryhmät, kuten arabit, kurdit ja assyrialaiset, ja uskonnolliset ryhmät, kuten muslimit, kristityt ja jesidit, elävät kaikki yhdessä ja hyväksyvät toisensa, Muslim kertoo.
– Miehillä ja naisilla on samat oikeudet. Tämä on erittäin kehittynyt demokratian muoto, ja se syntyi taisteluiden keskellä.
Rojavan ainoa murhe ei ole pohjoisessa oleva Turkki, joka pitää PYD:tä PKK:n liittolaisena. Etelässä ja lännessä sinnittelee Isis, jota kansainvälinen liittouma yrittää kitkeä.
Salih Muslim ei kaipaa sen enempää diktaattorien kuin radikaalien uskonjärjestöjen valtakuntia. Hänen mielestään Rojava antaa esimerkin toisenlaisesta tiestä, josta koko Lähi-itä voisi ottaa oppia.
Radikaalin islamin aika on päättymässä
Miksi suvaitsevaisuus ja demokratia kukkivat Rojavassa? Salih Muslimin mukaan syyt ovat alueen historiassa.
– Alueella on tuhansia vuosia elänyt eri uskontojen edustajia. Ihmiset ovat tottuneet hyväksymään toisensa, eikä Rojavasta siksi löydy uskonnollista ääriajattelua, Muslim selittää.
Syy uskonnollisen radikalismin vähyyteen saattaa olla toisaallakin – nimittäin kurdiliikkeen kommunistitaustassa. Itsenäistä Kurdistanin valtiota tavoitelleet kommunistikurdit olivat ajan tapaan pääasiassa ateisteja. Ideologinen murros ja pluralismin korostaminen ovat tuoneet uskonnot takaisin kurdijärjestöjen piiriin, mutta vahvaan valta-asemaan uskonnot eivät ole päässeet. Monet kurdit fanittavat ennen kaikkea maallista, sekulaaria yhteiskuntaa.
Kun Muslimilta kysyy hänen suhteestaan uskontoon, mies naurahtaa ja toteaa:
– Vanhempani olivat muslimeita, joten minäkin olen muslimi.
En usko, että Lähi-idässä on tulevaisuudessa radikaalia islamia.
– PYD:n puheenjohtaja Salih Muslim
Salih Muslimin mukaan uskonto on ennen kaikkea eettinen asia. Hänestä kaikkien uskontojen tehtävä on opettaa ihmisille rehellisyyttä, lähimmäisenrakkautta ja rauhassa elämistä.
– Ajattelen, että oikean islamin – ei Daeshin [Isiksen] islamin – sielu on sama kuin kristinuskon, juutalaisuuden ja zarathustralaisuuden, Muslim toteaa.
– Ne kaikki kutsuvat ihmisiä elämään yhdessä veljinä ja hyväksymään toinen toisensa.
Syyria ja Irak vilisevät ihmisiä, jotka ovat eri mieltä. Isis ei ole islamilaisen ääriajattelun ensimmäinen ilmentymä. Salih Muslim kuitenkin uskoo, että se on viimeisiä.
– En usko, että Lähi-idässä on tulevaisuudessa radikaalia islamia, hän toteaa.
Muslim ajattelee, että radikaali islam tarvitsee elääkseen raskasta poliittista tukea. Radikalisoituneet muslimit ovat pelinappuloita, joita poliittiset päättäjät pyörittelevät. Nimeltä Salih Muslim mainitsee Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin.
– Jos ei olisi ketään, joka käyttäisi radikaalia islamia poliittisiin päämääriinsä, ei olisi myöskään radikaalia islamia.
Kansallisvaltio on historiaa
Siihen aikaan, kun PKK:n kommunistisissit viettivät päivänsä tekemällä aseellisia iskuja Turkissa, heillä oli unelma: oma valtio.
Kun Osmanien valtakunta hajosi ensimmäisen maailmansodan melskeissä, Lähi-itä jaettiin Sykes–Picot’n sopimuksessa Iso-Britannian ja Ranskan etupiireihin. Jakolinjat muodostivat Syyrian ja Irakin kaltaisia keinotekoisia valtioita – mutta itsenäistä Kurdistania ei tullut.
Salih Muslimin mukaan ajat ovat muuttuneet, eivätkä monet kurdit enää kaipaa itsenäistä kansallisvaltiota.
– Kansallisvaltio on historiaa. Se syntyi Ranskassa 200 vuotta sitten, ja miljoonia ihmisiä on sittemmin tapettu sen takia, että tämä maapala on minun tai sinun.
Rojavan mallissa kansakuntien välisiä rajoja ei vedetä. Kaikki kurdijärjestöt eivät jaa PYD:n ja Salih Muslimin näkemyksiä.
– Haluamme Kurdistaniin ja Lähi-itään demokratian, jossa jokainen voi elää ja ilmaista itseään. Lähi-idässä asuu niin monenlaisia ihmisiä, että se on oikea ratkaisu, Muslim sanoo.
Kirkko tarjosi tilat Rojava-tapahtumalle – miksi?
Torstaina 18.5. luterilaisen kirkon Seurakuntien talolla Helsingin Kalliossa järjestettiin Suomi–Rojava-yhteistyökeskuksen juhlatilaisuus. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa luento Pohjois-Syyrian historiasta. Puheenvuoroissa ylistettiin Rojavan "vallankumousta", kokeellista ruohonjuuridemokratiaa ja sen puolesta kuolleita "marttyyreita" sekä kritisoitiin Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin politiikkaa.
Tilaisuuteen osallistui Rojavan alueella toimivan Demokraattisen yhtenäisyyspuolueen (PYD) puheenjohtaja Salih Muslim.
Linkki Suomi–Rojava-yhteistyökeskuksen ja luterilaisen kirkon välillä on pastori Heidi Rautionmaa, joka on erikoistunut uskontodialogiin ja kansainväliseen työhön.
– Kun ketkä tahansa tuolta kriisiseudulta kokoontuvat, keskustelussa on väistämättä politiikkaa ja muistellaan sodissa kaatuneita läheisiä. Marttyyrius voi suomalaisia pelottaa vieraudellaan, mutta se tulee lähelle kurdien elämää, Rautionmaa toteaa.
Rautionmaan mukaan tapahtuma ei ollut poliittinen kannanotto.
– Tilaisuuden päätehtävä oli juhlia yhteistyökeskuksen perustamista. Keskus kokoaa yhteen erilaisia toimijoita, myös eri kulttuureista ja katsomuksista. Tilaisuudessa oli paikalla moninainen joukko eri kurdijärjestöstä, niin kurdeja kuin kantasuomalaisia. Tehtävämme on vuoropuhelun tukeminen, hän kertoo.
– Joku voi nähdä omista tarkoitusperistään käsin tässä kannanoton, mutta jos emme olisi ollut tarjoamassa tiloja, olisi sekin jossain nähty poliittiseksi teoksi.
Rautionmaan huomauttaa, että Rojavan alue vastaanottaa myös Syyrian sisäisiä pakolaisia.
– Puhumme paljon siitä, miten pakolaisia voisi auttaa heidän lähialueillaan. Tässä voisi olla mahdollisuus muodostaa uusia suoraa auttamista tukevia rakenteita.
Suomi-Rojava-yhteistyökeskuksen juhlaan osallistui paljon sekä kurdeja että kantasuomalaisia. Kuvassa keskellä Salih Muslim.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uskontojen vuoropuhelun ammattilaisen kova kritiikki: ”Näyttämöllä patsastelevat vain yhdet ja samat miehet”
AjankohtaistaPastori Heidi Rautionmaan mukaan ruohonjuuritason uskontodialogin voima on siinä, että se on vapaa valtarakenteista.
